28.7.10

Enkeleitä hiuksissani

Siis NYT tätä ei usko todeksi enää erkkikään!!!! Et ikinä arvaa mitä sähköpostiini juuri tipahti: Läikytät Mua-levyn ensimmäinen kansivedos, JOKA ON TÄYNNÄ "ENKELIPALLOJA"!!!!! Ihan totta tämä ei ole enää todellista! :D Olin antanut rakkaalle graafikkoystävälleni kyllä hiukan ohjeistusta, mutta kielsin häntä tällä kertaa tekemästä mitään grafiikkaa (!!! KYLLÄ!!!!) ja värimaailmaksi toivoin vain, että jotain valoisaa ja kullanväristä. En todellakaan ole sanallakaan evästänyt, että "tee jotain enkelipallon tyylisiä juttuja". Ja mitä mulla nyt on tässä edessäni: kansi joka on ihan täynnä "enkelipallojen" täyttämää grafiikkaa!!! Voitte varmasti kuvitella, miltä minusta nyt tuntuu! (Niin, siis täsmennettäköön, että nämä pallot eivät olleet oikeita enkelipalloja, niin kuin esimerkiksi tänne laittamissani valokuvissani enkelipallot ovat aitoja ja oikeita. Mutta yhdennäköisyys oikeiden enkelipallojen ja näiden graafisesti tehtyjen valopallojen välillä oli niin häkellyttävä, että nimitän niitä nyt omaksi ilokseni enkelipalloiksi! :) )

Meillä on Ninnin kanssa erittäin hedelmällinen kuuden vuoden yhteistyö takanamme, mutta en ole hänelle näistä jutuista juurikaan puhunut, saatika sitten enkelipalloista. Ja nyt sitten nainen lähettelee mulle tälläisiä sähköpostissa! :O Kiitos, kiitos, kiitos!!! <3

Eikä tässä vielä kaikki. Muistatko kun kirjoitin, kuinka Lorna Byrnen Enkeleitä hiuksissani-kirjaa on nyt tuotu mulle joka paikasta, että "sun täytyy lukea tää", ja menin jo varaamaan sen kirjastostakin, jossa kirjalle oli kilometrien pituiset jonot. No, kun olin saanut kyseisen postauksen laitettua tänne blogiin, niin taisipa olla jo seuraava päivä, kun eräältä ystävältä tuli viesti, että "heiii, mulla olis se Enkeleitä hiuksissani-kirja, saat lainata jos haluat"! No jopas! Olin kiitollisuutta täynnä, näin tämä sitten näköjään jälleen menee! Mutta, sittenpä asiaan tuli vielä toinenkin käänne. Nimittäin varmaan heti seuraavana päivänä - ennen kuin olin ehtinyt tähän ensimmäiseen tarjoukseen edes vastaamaan - tuli viesti toiselta ystävältäni, että "et kai sitten ole aikeissa ostaa mitään kirjoja lähiaikoina?". Vastasin, että en ole. Hän vastasi, että "hyvä, älä sitten ostakaan". Kuvittelin, että hän on nyt hankkimassa mulle synttärilahjaksi jotain kirjaa, eikä pieneen mieleenikään pälkähtänyt, että se voisi olla juuri tämä sama kirja. Autuaan tietämättömänä laitoin hänelle viestin, että saan kai kuitenkin edes lainata yhden kirjan. Ja takaisin sain tiukan viestin, että ET!!! :DD Jahajaha, no ei sitten!!! Laitoin vielä viestin, että no kun se olisi se Enkeleitä hiuksissani, jonka kyllä mielelläni lukisin. No hänhän meinasi tulla lankoja pitkin, että "että sitä kirjaa nyt et ainakaan lainaa!!" :DDD Ja ei meikän hoksottimet toimineet vieläkään.... pikkuusen on vissihin pitkät piuhat... :D Ilmoitin sitten kiltisti ensimmäiselle ystävälleni, että kiitos tarjouksesta, mutta mulla ei nyt ole valitettavasti lupaa lainata mitään kirjoja.

No, eilen sitten sain taas tältä toiselta ystävältäni viestin: "oletko saanut jo postin?" Öööö... ai sähköpostin... en ole nyt saanut mitään posteja. "No eiku oikean postin?!" No en ole saanut sitäkään, kun käyn postilaatikolla vain joskus ja jouluna (lue: kaksi kertaa viikossa, kun aina unohdan, että sellainenkin pitäisi hakea :P). Kipaisin siis laatikolle. Siellähän se oli, ilmoitus postiin saapuneesta paketista. Jotain siinä sitten vielä hommasin, kunnes päätin lähteä kauppaan ja samalla reissulla postiin. Seuraavassa hetkessä istuin jo postin pihassa autossa ja itkin ja nauroin yhtä aikaa: ystäväni oli lähettänyt minulle Enkeleitä Hiuksissani-kirjan sekä Snatamin cd:n! Voi Pyhät Enkelit tätä Elämää! Siinä hetkessä kyllä kiitin taas koko Universumia kaikesta mahdollisesta, että miten tämä elämä voi olla näin kaunista. Kiitos Rakkaus vielä kerran! <3 Ilmeisesti enkeleillä oli sitten kiire toimittaa kirja minulle, kun pistivät oikein joukolla kaikki ystäväni asialle. Kiitos, kiitos, kiitos!!

Eilen oli myöskin aivan ihanaa, kun pidimme enkeli-illan tuolla minun kotikallioillani. Meitä kokoontui jälleen 13 hengen iloinen porukka, ja ompa ihmeellistä, että joka kerta saamme mukaan uusiakin kasvoja.  Kiitos, kiitos, kiitos! Johdatin joukon kallioille metsän suojaan, korkeimmalle paikalle. Kyseisessä maastossa on ympärillä pururata, jossa on eräänkin kerran tullut verenmaku suussa hiihdettyä tai juostua tai suunnistettua kouluaikana.... :D Nyt oli aika puhdistaa nekin muistot. Olin koko päivän seurannut ikkunasta, että mahtaako sade vielä saapua illaksi. Pyysin tietenkin enkeleiltä, että järjestäisivät meille parhaat mahdolliset olosuhteet, enkä aikonutkaan perääntyä ajatuksesta, että ulos menisimme ja viettäisimme siellä koko illan. Ja niin kävi. Kun istuimme kallioille puiden varjoon, koko taivas aukeni, ei näkynyt pilven hattaraakaan missään, ei käynyt tuulenvire, ei ollut edes itikoita missään, vain kaunis kultainen auringonlasku, lempeä kesäillan tuoksu ja ilma kuin linnunmaito, joka kietoi meidät syliinsä. Olisimmeko voineet enää enempää pyytää? Kiitos, kiitos, kiitos!

Aika meni jälleen kuin siivillä. Meditoimme ohjauksessani kokonaiset kolme varttia, ja olimme jälleen kerran sen päätteeksi kaikki aivan äimänä, että niinkö kauan olimme siinä hiljaa istuneet. Jälleen tuli todistetuksi, että aika on vain harhaa. Nostelimme myös enkelikortteja, joista tuli jälleen hyvin viisaita elämänohjeita. On hyvin jännittävää, että nyt on joka kerta käynyt niin, että iltaan muodostuu aivan "sattumalta" korttien kautta yhteinen teema: jokainen on "sattumalta" nostanut ainakin yhden kortin, jossa puhutaan samasta asiasta, ehkä hiukan eri kantilta vain. Tällä kertaa pääteemaksi nousi "You Deserve the Best!" Miten me ihmiset niin helposti aina tyydymmekin vähempään, mitä me ansaitsisimme. Unelmoimme pienemmistä asioista, mitä universumi olisi meille valmis tarjoamaan. Näemme itsemme pienempänä kuin kokonaisena jumalallisena olentona, jolla on kaikki valta luoda taivas maan päälle. Kun vain kaikki uskaltaisimmekin ottaa omat jumalalliset voimamme käyttöömme!

Ai niin, ja olipa myöskin taas yksi ihme näiden ihmeiden joukossa, nimittäin tämä mainitsemani ensimmäinen ystäväni oli myöskin mukanamme, ja hänpä olikin tuonut kokonaisen kassillisen mukanaan kaikkia mielenkiintoisia "alan kirjoja" :D, jos joku meistä haluaisi niistä jonkun matkaansa mukaan lainaksi. Kas kummaa, kassissa oli tietenkin myös Dianan Enkelipallo-kirja. Ei varmasti tarvitse arvata, kenen mukaan se lähti... :) Kiitos, kiitos, kiitos! <3

Niiiiiiin, ja vielä yksi juttu. Tein äsken pitkänpitkän sauvislenkin ja kovasti pyysin enkeleiltä ohjausta Intia-lentolippujen tilauksen kanssa. Minulla on nyt nimittäin kaksi ajankohtavaihtoehtoa. Olin ajatellut lähteväni Amman luo vasta jouluksi ja uudeksi vuodeksi, mutta nyt on kovasti askarruttanut tuo syyskuu, kun siihen ei ole tullut kuin yksi ainoa keikka. Kaikki muut kuukaudet ympäriltä on melkein jo buukattu, mutta syyskuu on tyhjää täynnä. En voi olla miettimättä, että kuuluisiko mun sittenkin lähteä jo tai jopa myös syyskuussa Amman luo. Nimittäin puolitoista vuotta sitten oli aivan sama juttu. Olin ehtinyt ihmetellä, että miten ei ole tammikuulle tullut mitään töitä, kunnes se selvisi minulle, kun olin käynyt ensimmäisen kerran Amman luona: se kuukausi oli varattu Intian matkalle. Toivo elää sydämessäni, että niin olisi myös nyt. Tosin hiljaisuus voi tarkoittaa myös sitä, että silloin tehdään levypromoa niin että hippulat vinkuu! XD No, odotellaan....

Kiertää myös villi huhu - niin kuin toisaalta joka vuosi - että Amma ei olisi tulossa tänä vuonna Suomeen ollenkaan. Viime vuonnakin oltiin ehditty peruuttaa jo hallit ja kaikki, kun näytti siltä, että Amma ei ole tulossa tänne. Mutta sitten viime hetkellä, kuukautta ennen Ammalta tuliki ilmoitus, että hän tulee sittenkin Suomeen!! No, suomalaiset olivat ripeinä tapauksina pistäneet hihat heilumaan ja sopiva hallikin löytyi kuin tilauksesta: Vantaan Energia Areena "sattui" olemaan vapaa juuri silloin. Minä olin tuolloin vielä Intiassa Amman luona, ja kun tulin silloisena perjantaina Suomeen, niin Amma tulikin jo maanantaina perässä. Voi sitä autuutta! <3 Mutta jos on nyt niin, että Amma ei tule Suomeen syksyllä, niin sitte sinne jouluun on kyllä toooodella aivan liian pitkä aika.

Mutta niin, nyt siis on kaikki tuntosarvet pystyssä ja pyysin enkeleiltä ohjausta, että mikä se minun oikea ajankohta lähtemiselle olisi. Pyysin, että toisivat yhden höyhenen, jos lähtisin joulukuussa, mutta kaksi, jos lippujen tilaamisella olisi jo kiire ja lähtisin syyskuussa. Ei näkynyt ei kuulunut mitään. Mutta yhtäkkiä kaikkia asioita alkoi ilmestyä "kaksinkappalein": hiekkatiellä tuli kuin tyhjästä vastaan kaksi pikkuista ihanaa koiraa joista toinen oli lumivalkoinen, taivaalla lensi kaksi lintua vierekkäin ja ympärilläni alkoi pyöriä lumivalkeita perhosia (niitä oli useita, mutta yksi pyöri koko lenkin ajan aivan vierelläni). Ja nyt sitten tämä levykansi, joka oli täynnä näitä enkelipalloja!!! En voinut olla ajattelematta, että näinkö kiire mulla sinne Intiaan jo on, että täytyy oikein levykansiin saakka tulla näytille!! No, höyheniä ei ole vielä tullut, joten odotellaan.... ;)

Mutta hei, tämä maanpäällinen kello alkaa nyt olla merkissään, eli on meikäläisen nukkumaanmenoaika!! Kyllä, kuvittele: olen tämän viikon soveltanut aivan uutta unirytmiä, mennyt jo 22-24 välillä nukkumaan ja herännyt ihmisten ajoissa aamuisin ylöskin! Tänä aamunakin oikein pelästyin, kun olin jo pirteänä sorvin ääressä ja sitten vasta huomasin, että hyvänen aika, kello ei ole edes kahdeksaa vielä! Mitämitämitä??!! :DDD Mutta kyllä se vain niin totta on, että kun nukkuu yöllä (eikä noin klo:05.00-10.30 niin kuin olen taas pitkän aikaa tehnyt), niin jaksamisen taso on aivan toista luokkaa. Eikä tämä vihersmoothie/hedelmä/pähkinä-kuurikaan varmasti pahitteeksi ole ollut... :)))

Vitsit, kylläpä ukkostaa! Enpä muista milloin olisi viimeksi ollut näin rajua salamointia ja jyrinää. Koko taivas taitaa kohta haljeta! Mutta hassua, että ei silti pelota yhtään.... Taidan lähteä irrottelemaan pistokkeita seinistä. *ja sytyttää kynttilän mennessään*

Enkeliunia! <3

Halauksin,
Diiiiii


27.7.10

12 ajattelu/toimintamallia



KAKSITOISTA AJATTELU/TOIMINTAMALLIA

Ryhmää (the group) kanavoinut Steve Rother ( www.lightworker.com)
Nettiseminaari-ilmoituksesta 24.7.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

Kun Steve alkoi kanavoida Ryhmää, hänelle annettiin 12 ehdotusta tehokkaaseen työskentelemiseen valossa täysin voimaantuneena.

Tämä aineisto on kirjassa "Spiritual Psychology" ja sitä opetetaan tavallisesti OverLight-kurssilla. Tässä annamme tämän veloituksetta, koska se on meistä tärkeää informaatiota, mikä voi auttaa monia pitämään yllä tasapainonsa edessämme olevina muutos- ja evoluutiopäivinä.

Nämä Ryhmän ehdotukset on suunniteltu saamaan teidät ajattelemaan ja arvioimaan uudelleen, miten toimitte ja olette vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa monilla alueilla. Ne auttavat teitä myös tulemaan hyvin selkeäksi siinä, mitä teette ja miksi. Ennen kaikkea ne pitävät teidät keskittyneenä siihen, mikä on tärkeää kaikissa tilanteissa. Vuosien kuluessa 12 ajattelu/toimintamallista on tullut parantajille muutakin kuin vain ehdotuksia … Niistä on tullut elämäntapa.

Kaikki neljä istuntoa on tarjolla ilmaiskatseluun osana "Fundamental Light" -sarjaa Lightworkerin evoluutiokeskuksessa. Aineisto on jaettu neljään osaan, missä Steve ja Barbara kertovat tarinoita ja esimerkkejä jokaisesta mallista ja siitä, miten niitä sovelletaan päivittäiseen elämään.

-------------

KAKSITOISTA AJATTELU/TOIMINTAMALLIA

Seuraavat 12 mallia parantumisen edistämiseksi viidennessä ulottuvuudessa, on tarkoitettu auttamaan teitä määrittelemään korkeampia totuuksia itsestänne ja pitämään teidät tasapainossa luodessanne toisille tilan itsensä parantamiseksi.

1. KESKITY VOIMAANTUMISEEN

Parantuminen uuden maapallon korkeammissa värähtelyissä voi tapahtua vain, silloin kun jokainen ihminen pitää oman voimansa. Tämä merkitsee, että ensimmäisen huolemme ja aikomuksemme on aina oltava löytää tapoja, jotka auttavat muita ottamatta oman voimaansa.

2. PARANTAMINEN PYYNNÖSTÄ

Kaiken parantumisen edistämisen on tapahduttava vain pyynnöstä. Uudessa energiassa ei ole enää mahdollista edistää toisen parantumista hänen erityisesti pyytämättä sitä.

3. AIKOMUS

Uudessa energiassa parantumista on mahdollista edistää vain korkeimman aikomuksen kera. Muista, että uudella maaplaneetalla ei ole enää salaisuuksia. Näin auttajina meidän on annettava itsemme ja motiiviemme olla täysin näkyviä.

4. HAVAINTOTAPA

Ymmärrä, että sairaus ei ole aina merkki siitä, että jokin on pielessä. On aikoja, jolloin sairautta vaaditaan muutoksen auttamiseksi, ja roolimme on vain auttaa tuon prosessin mahdollistamisessa. On tärkeää tunnistaa, että sairaus on vain yksi terveydentila ja että auttajan on opittava työskentelemään kaikkien tilojen kanssa luodakseen ympäristön, missä terveys vallitsee.

5. TOTUUS

Auttajana on tärkeää puhua aina omaa totuuttaan. Kuitenkin näin tehdessämme meidän on tunnustettava, että totuus kehittyy aina. Näin ollen jätä itsellesi tilaa kasvuun puhumissasi sanoissa ja puhu totuuttasi tavalla, mikä sallii toisten seistä omassa totuudessaan tuntematta sinun totuuttasi uhkaavana. Kunnioita totuuden kaikkia "makuja" riippumatta siitä, miten erilaisilta ne ehkä näyttävät omaasi verrattuna. Muista, että kilpailu on vain pelilaudan polariteettiharhaa.

6. TASAPAINOINEN EGO

Tasapainoinen ego on välttämätön parantumisen edistämisessä. Näin ollen auttajana meidän on välttämätöntä tarkistaa egomme usein ja tutkia totuudenmukaisesi omien toimiemme tai sanojemme motiiveja. Jos egomme kasvaa liian suureksi, se leikkaa meidät irti lähteestämme. Jos se ei kuitenkaan ole riittävän suuri, emme koskaan ota paikkaamme parantajana.

7. EROTTELUKYKY

Meidän on opittava käyttämään erottelukykyä valintojen tekemiseksi tuomitsematta, valvomaan tarkasti, mitä kenttäämme tulee, ja erottamaan valittavaksi vain ne asiat ja ajatukset, jotka sopivat värähtelyymme. Kaikki muu pitäisi päästää irti tuomitsematta. Meidän ei tarvitse olla osana kaikkea. Sen sijaan meidän on opittava valitsemaan vain se, mikä ruokkii ja hoivaa meitä.

8. TURVALLISEN PAIKAN LUOMINEN

Viisaimmat sanat auttajan käytettäväksi ovat: "En tiedä." Näin myös opettaessamme meidän on tehtävä tilaa toisten voimaantumiselle. Kenelläkään meistä ei ole kaikkia vastauksia, mutta yhdessä meillä on pääsy kaikkiin vastauksiin.

9. HAAVOITTUVUUS

Todellinen vahvuutemme parantajana lepää kyvyssä olla haavoittuva. Ihmisyytemme tekee meistä erityisen. Meidän on opittava antamaan tämän loistaa läpi kaikesta, mitä teemme, ja jakamaan virheemme avoimesti toisten kanssa. Näin havaituista heikkouksistamme tulee pian suurimpia vahvuuksiamme.

10. AJATTELUN HALLINTA

Muista, ettemme kenties hallitse päähämme juolahtavia ajatuksia, mutta meillä on täydellinen hallinta siihen, mitä sinne jää. Näin vastuunamme on tulla omien ajatustemme mestariksi ja jakaa tämä prosessi niiden kanssa, joiden kanssa työskentelemme.

11. MOTIVAATIO

On tärkeää ymmärtää, että kaikilla on sama perusmotivaatio. Perimmiltään olemme kaikki kuin pikkulapsia, jotka törmäilevät pimeässä huoneessa etsien ovea takaisin valoon. Helpoin tapa löytää valo satuttamatta toisia on pitää kädestä.

12. VASTUU

Ei ole mahdollista parantaa toista. On mahdollista vain luoda ja tarjota hänelle tila, missä hän voi parantaa itsensä, jos hän niin valitsee. Älä siis ota vastuuta kenenkään muun parantumisesta kuin omastasi. Jos huomaat asiakkaidesi kuluttavan omaa energiaasi, se johtuu siitä, että otat vastuun heidän parantumisestaan. Muista, että vastuu on voimatasapainoa. Auta toisia ottamaan vastuu omasta parantumisestaan, jotta he voivat pitää oman todellisen voimansa.

-----------

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 ja www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
_________________
Edward Maya: Stereo Love
http://www.youtube.com/watch?v=dy2nBvtkgyE

26.7.10

Eläinkommunikaatiota, ihmeitä ja keskusteluja Jumalan kanssa :P




No niin, uusi levy siis ilmoitti tulostaan! :P Ei ole kyllä mitään hajua, että miten ja milloin ja kenen kanssa ja missä se on tuleva, mutta kai se sieltä sitten putkahtaa, kun kerran myrskyvaroitus on annettu. Joskus saattaa tosin käydä niin - ja yleensä käykin - että lopputulokseen päästäkseen on käytävä "muutama" oppikoulu ja kiertotie, mutta mikäs sen mehevämpää, sitähän varten täällä ollaan. Minusta tuntuu, että minulla se tapahtuu aina näiden levyjen kautta. Voi pojat kun tietäisitte mitä kaikkea Läikytät Mua-levykin on pitänyt sisällään. Intimiteettisuojan takia en voi ihan kaikkea tänne kirjoittaa, mutta sen verran voin sanoa, että ainakin se on suorastaan pakottanut minut tälle tielle, jota nyt olen kulkemassa. Sen verran isoja lekoja tuli näiden kolmen vuoden aikana eteen, että ne ovat vaatineet nöyrtymään polvilleen, heittäneet peilin suoraan nenän eteen, pakottaneet katsomaan itseään silmiin, ja lopulta turvautumaan siihen yhteen ainoaan asiaan, johon täällä maan päällä ylipäätään voi turvautua. Jumalaan. Toiselta puolelta matka onkin sitten ollut aivan käsittämättömän huikea ja todellisia Ihmeitä täynnä. Joten en voi olla kuin nöyrän kiitollinen tästä matkasta, kaikista näistä koettelemuksesta, koska muuten en koskaan olisi tähän tilaan päässyt, tai ylipäätään edes lähtenyt tätä tavoittelemaan.

Tänään olen vain istunut tässä ja kuunnellut. Olen aikonut jo monta kertaa kirjoittaa kuulumisia, koska niin paljon on tapahtunut, mutta ei vain ole tullut tilaisuutta, että voisin tosissani istua alas ja alkaa ajatuksella kirjoittamaan. Tänään taas minun piti lähetellä viimeisiä tietoja levyyn liittyen graafikolle, mutta kun aloin sitä tekemään, niin Olga alkoi toimimaan sitä mukaa, että se jäi ajatukseksi. Ilmeisesti jotain muuta olisi tehtävä ensin. Aikani kiersin asunnossa, tein aamupalaa, petasin sängyn, viikkasin pyykkejä ja ihmettelin, kunnes tuli tunne, että "istu alas". Olga lopetti samassa kiertämisen ja vinkumisen, ja ikinä kun pääsin paikoilleni lattialle istumaan ja aloitin hiljentymisen, niin Olga asettui syliini kerälle, kehräsi kuin viimeistä päivää ja sulki silmänsä. Aivan kuin juuri tätä hän olisi toivonut minun tekevän. Siinä sitten istuimme jonkin aikaa ja rakkaus virtasi lävitsemme kyyneleiden saattamana....

Kun nousi jatkaakseni hommia, tuli olo, että pitäisi ottaa enkelikortteja, pyytää ohjausta levyn suhteen.  Sain ohjausta, jonka jälkeen päätin kirjoittaa hetken päiväkirjaa. Tiesin myös, että tänään olisi oleva osittainen kuunpimennys, josta aloin sitten seuraavaksi etsiä tietoa, jotta voisin kirjoittaa siitä jotain tännekin. Löysinkin pari uutta tuttavuutta, mm.Kuutarhan, jossa vierailin nyt ensimmäistä kertaa. Siihen täytyy tutustua tarkemminkin.



"Perinteisesti Kuunpimennykset yhdistetään Auringonpimennyksiä vahvemmin feminiinisiin energioihin. Siten Kuunpimennys voi nostaa erityisesti syntymäkartan merkittävään kohtaan osuessaan melkoisen, pinnanalaisen tunnemyrskyn, erityisesti naisten kartoilla ja/tai naisiin kohdistuvissa asioissa. Tosin Kuunpimennyksen uskotaan usein - kuten nytkin - enteilevän myös muunlaisia mullistuksia yleismaailmallisella tasolla." -Kuutarha

Yhtäkkiä eksyin sitten jollekin sivulle, josta löysin tuon pätkän, jolla aloitin edellisen postaukseni. Ja luettuani sanan "Paratiisi", hommani katkesivat täysin, kun tekstiä alkoi tulemaan. :D Kiitos, kiitos, kiitos! Olgakin nukkuu syvää untaan nyt aivan reporankana, joten tämä tieto ilmeisesti piti sitten hiljentyä kuulemaan, niin saatiin mirrikin rauhoitettua. <3 Ja minä pääsin kirjoittamaan tätä postausta, josta taitaakin tulla ilmeisen pitkä. :P

Olga on pitänyt mulle viime aikoina nyt oikein perusteellista koulutusta. Olen ihmetellyt suuresti, kun se on alkanut yhtäkkiä pissailemaan sisälle aivan miten sattuu ja monta kertaa päivässä. Epäilin jo, että olenko ollut niin paljon poissa, että hän protestoi sitä, vai johtuuko pissailu siitä, että minun luonani hän ei pääse ulos, toisin kuin isälläni, jossa on tarpeeksi tilaa vapaana liikkua. Olen myös kuulostellut, että liikkuuko täällä asunnossa jotain ylimääräisiä tyyppejä, jotka häiritsevät sen olemista, vai onko minussa nyt jotain, mitä minun pitäisi huomata käsitellä pois. Usein omistaja elää lemmikkinsä kanssa niin symbioottisessa suhteessa, että lemmikki ottaa huoliamme ja vaivojamme kantaakseen ja ilmentääkseen. 
Samaan aikaan myös minä reagoin johonkin asiaan sillä, että nenäni alkoi vuotamaan aina kun  olin kotona ja vielä sisätiloissa. Kodin täydellinen siivoaminen ja tuulettaminen, eli se että saa energiat virtaamaan esteettömästi auttoi aina hetkeksi. Olga lakkasi vaeltamasta ja pissaamasta ja minun nenäni vuotamasta. Mutta aina ne tulivat takaisin. Lopulta kun Olga päästeli jo alttarillenikin - eli tietenkin sinne minulle rakkaimpaan paikkaan, missä hän - tai se joku hoidettava asia - saisi varmimmin huomioni - niin päätin, että nyt tästä on tultava loppu. Nyt on selvitettävä, että mistä ihmeestä tämä johtuu. Olin jo ehtinyt jutella muutaman kissanomistajan kanssa, jotka tietenkin sanoivat, että Olgan pissailu johtuu siitä, että vaikka se on alunperin ollut sisäkissa, niin kun se on kerran oppinut käymään myös ulkona, niin tämä sisälläolo on sille ahdistavaa ja tuskaista, eikä se tule enää oppimaan täysin sisäkissaksi ollenkaan. Minä aloin tietenkin kantamaan asiasta surua, ja kun isäkin jo sanoi, että Olga voisi muuttaa sinnekin, niin olin ilmeisesti jo alkanut tehdä asiasta surutyötä, valmistautumaan Olgasta luopumiseen, jos se olisi hänen kannaltaan paras ratkaisu. 

Mutta eilen, kun olin jälleen aloittanut aamuni pissapyykillä ja ajoin sitten kohti Seinäjokea keikalle, laitoin ystävälleni viestin, että voisiko hän katsoa, että näkisikö hän täällä kotona tai Olgassa tai minussa jotain häikkää, joka olisi hyvä energeettisesti puhdistaa. Hän katsoi, ja sanoi surun puskevan täältä päällimmäisenä läpi. En ollut puhunut hänelle sanallakaan omasta alitajuisesta surutyöstäni. Hän oli sitten tehnyt Olgalle  energiahoidon ja puhdistuksen. Kun hän viestitti näkevänsä jotain surua, niin tajusin sillä sekunnilla, että hyvä Luoja, mitä minä olenkaan mennyt tekemään!! MINÄHÄN tämän kaiken olen saanut aikaan, kun olen omissa ajatuksissani ollut surullinen Olgan käytöksestä, en ole ymmärtänyt mitä hän yrittää sanoa, ja olen jopa alkanut jo tekemään ero- ja surutyötä! Voi Hyvä Luoja sentään!! Ei ihme, että kissalla on hätä ja se pissaa joka paikkaan!! Sehän tietenkin aistii ajatukseni ja tekee yhtä lailla surutyötä!!!!! Toki käytös voi johtua muustakin, mutta tämä asia nousi nyt ensimmäisenä intuitiivisesti mieleen. Ja toki Olgaa varmasti harmittaa se, että se ei todella tässä asuntoalueella pääse ulos, sehän on selvä. Mutta en ainakaan helpota hänen oloaan suremalla asiaa, jota ei ole edes tapahtunut. Back to Basics! :P

Illalla ystävältäni tuli sitten vielä linkki Maiccu Kostiaisen sivuille. Maiculla on eläinkommunikaatioon keskittynyt yritys.

"Kyseessä on yksinkertaisesti eräänlainen kieli. Aivan kuten me opettelemme koulussa puhumaan englantia,    me voimme opetella puhumaan eläinten kanssa.

Eläimet eivät puhu sanoilla suoranaisesti, mutta ne lähettävät erilaisia tuntemuksia, joita ihminen voi tulkita sanoina tai kuvina. Jos eläin on sairas tai kivulias, saattaa ihminen hyvinkin selvästi tuntea kipua itsessään "samassa" kohdassa. 

Eläimet vaistoavat hyvin herkästi ihmisen ajatuksia ja tuntemuksia, riippuen miten intensiivisesti ne kohdistuvat eläimeen itseensä. Näin ollen ihminen voi lähettää viestejä eläimelle, tuntemuksina tai ajatuksina. Jos olet esimerkiksi lähtemässä kotoa ja eläin tuntee eroahdistusta, voit lähettää sille mielikuvan siitä kuinka palaat kotiin. Eläin ymmärtää, että et ole jättämässä sitä vaan tulet sen luokse takaisin. 

Oikeastaan moni pitää eläinkommunikointia melko outona juttuna, tai ei ainakaan usko että siinä voisi olla jotain perää. Loppujen lopuksi kyse on vain ihmisen intuitiivisesta tuntemisesta, jota jokainen tekee elämässä jatkuvasti muutenkin. Selittämättömiä asioita tapahtuu meille kaikille. Mistä tiesin, että lapseni on sairas, vaikka olin itse työpaikalla? Miten osasinkaan soittaa kotiin juuri kun siellä oli hätä, vaikka olin Kreikassa lomalla? Mistä tiesit soittaa minulle, kun juuri eilen sinua oikein kovasti ajattelin? Nämä ovat yleisimpiä tilanteita, joita ihminen kohtaa. Eläimet eivät ole poikkeus millään tavalla. Olet varmasti kuullut jonkun sanovan tai tuuminut itse, että ”tuo koira varmasti lukee ajatuksiani”? Näinhän se on. 

Eläin tulkitsee meidän kehomme kieltä, kuuntelee puhettamme sekä tuntee intensiivisimpiä ajatuksiamme."


Maiccu pitää eläinkommunikaatiokursseja ympäri Suomen, ja ilokseni huomasin hänen tulevan myös Pohjanmaalle syyskuussa. Saapa nähdä löydänkö itseni vielä kurssiltakin!

Surffasin Maicun sivut läpi antaumuksella ja luin pitkät pätkät hänen blogiaankin. Tieto vei täysin mennessään, ja olin suunnattoman kiitollinen, että olin näille sivuille tieni löytänyt.
Ja jälleen asiaa Olgan kautta peilatakseni: hän on viime aikoina protestoinut kovasti myös sitä, jos asetun koneen äärelle. Se tietää, että minun ajatukseni ovat silloin kaikkialla muualla kuin hänessä, ja järjestää kaikenlaisia kohtauksia. Mutta nyt kun istuin tässä ja luin Maicun sivuja, niin Olga menikin tyytyväisen oloisena nukkumaan sängylleni. Päiväunien jälkeen se sipsutti luokseni, hyppäsi suoraan syliini, kehräsi niiiiiin vietävästi ja asettui taas kerälle syliini. Ihan kuin se aistisi, että NO NYT se mamma lukee tärkeää asiaa!! :D Otin Maicun vinkistä heti vaarin, ja tein Olgalle tiettäväksi, että en ole lähettämässä häntä mihinkään, vaan hän on luonani aivan turvassa. Annoin hänelle mielikuvat, joissa elämme täällä kotona levollisesti yhdessä. Annoin myös mielikuvan, jossa hän käy pissalla ihan omalla hiekkalaatikollaan. Viestitin myös pitäväni hänestä huolta parhaalla mahdollisella tavalla ja rakastavani koko sydämestäni. Hmm... näitähän pitäisi soveltaa ihmistenkin väliseen kommunikaatioon! Ajattele, jos pystyisimme koko ajan vain ajatuksissamme luomaan välillemme rakastavan ja turvallisen tilan? Eikö se helpottaisikin suuresti olojamme?

Ja näkisitte tuon kissan nyt! En tiedä onko hänellä nyt vain "hyvä päivä", onko tämä sattumaa (no ei ole!! :D), vai mistä nyt tuulee, mutta tänään ole tarvinnut pestä pissapyykkiä eikä minun nenäni enää vuoda! :OO Nyt vain odottelen mielenkiinnolla, että mitä seuraavaksi tapahtuu - ja yritän itse pysyä tunteessa, että kaikki on hyvin, eikä kenenkään tarvitse olla tekemässä mitään surutyötä. Olkoon niin!

* * *

Viime viikon alkuhan meni Valon Siivin-konsertista pudotellessa, mikä on nykyään näköjään aivan normaalia keikkojen jälkeen. Ensin pääsee aivan autuaalliseen tilaan esiintyessä ja sen jälkeen arki iskeekin sitten aina aivan todella kasvoihin. Pudotusta ei voi välttää, ja vaikka sen tietää, niin joka kerta sen rajuus yllättää. Keskiviikkona päätinkin sitten tehdä jotain ihan muuta ja lähdin viemään Enkeli-ilta-ilmoituksia kylälle ilmoitustauluille (niin, ilta siis huomenna, tervetuloa mukaan, vielä ehtii!). Lähdin kävellen liikenteeseen ja olin jo astumassa kirjastoon sisään, kun huomasin, että sepäs onkin vielä kiinni: "avaamme klo:12". No jaahas, selvä juttu, viedään ilmoitukset sitten ensin muualle. Nyt olisi tunti aikaa.

Lopulta innostuinkin sitten kävelemään pitkin kylänraittia ja päädyin keskellä kyläämme olevan Lamminjärven rannalle. Yhtäkkiä päivästä ja olotilasta tulikin aivan taivaallinen. Rannalla ei ollut minun lisäkseni kuin pari juopuneen näköistä miestä toisessa päässä rantaa, ja veden tuntumassa kaksi pikkulasta äitinsä kanssa. Taivas näytti puolipilviseltä, ja mietin, että mahtaakohan alkaa sataa. Päätin kuitenkin istahtaa hetkeksi. Tuuli alkoi yltyä puuskaiseksi, katselin taivaalla kaartavia lintuja ja rauhatonta veden pintaa. Yhtäkkiä tuli olo, että tässähän voisi vaikka joogata; ei ketään lähellä, tuuli humisee puissa ja rakastamani rauhoittava vesielementti oli nenäni edessä. Tuumasta toimeen. Kengät ja sukat pois ja joogaamaan. Ja voi itku miten ihanaa oli! Siinä joogasin ja hiljennyin täysin omaan maailmaani. Tunsin vain, kuinka tuuli voimistui ympärilläni, ollen lopulta jo niin myrskyisää, että kuvittelin istuvani ashramin rannalla, jossa meri jylisee mittaamattomalla voimalla, aivan kuin jostain maailman ääristä saakka... Tunne oli huumaava, olin Kotona.



Siitä palauduttani pari uteliasta silmäparia tuijotti toimiani. Nousin ja lähdin kävelemään kirjastoa kohti. Samassa soi myös puhelin. "Olisiko sinulla aikaa antaa tänään Reiki-hoitoa?" Tottahan toki. Niinpä kävin kiinnittämässä enkeli-ilmoituksen kirjaston oveen ja lähdin kotiin siivoamaan ja virittäytymään. Minulla olisi runsaasti aikaa, kaikkihan tapahtuu jumalaisella aikataululla.

Siivotessani tekstiä alkoi taas virtaamaan. Voi Hyvä Luoja sentään! Asia koski tällä kertaa - yllätys yllätys - Jumala-juttuja. :DD Tällä kertaa aiheena nimenomaan nuo raja-aidat ja tämä "uusi aika", joksi tätä tietoisuuden uuden tulon aikaa kutsutaan. Ajatus alkoi ensin virtaamaan siitä ihmetyksestä, että minkä ihmeen takia mun ajatuksiin ei juuri enää mitään muuta mahdu kuin tämä yksi ja ainut asia, ja miksi nämä asiat on tuotu mulle nimenomaan Amman kautta, kun ihan tuttu ja turvallinen luterilainenkin oppi asiasta olisi olemassa.

Sitten soi taas puhelin ja ajatukseni keskeytyivät. Ystäväni soitti kommentoidakseen erästä viestiä, tehtävänantoa, jonka olin sisäisesti saanut ja kirjoittanut ylös, ja lähettänyt hänelle. Ystäväni sanoi hienovaraisesti, että tämä on muuten hyvä julkaistavaksi, mutta poista tästä tuo Amma-sana, koska muuten estät pääsysi tiettyihin paikkoihin. Minä olin toisessa päässä hiljaa. Ymmärrän sen, että niin voi käydä, mutta teen vasten oikeaa olemustani, jos joudun salaamaan sitä, että hän on avainasemassa siinä mitä tänä päivänä olen.


Jatkoin puhelun jälkeen siivoamista, ja kohta huomasin kirjoittavani:


"Tajusin juuri, että se ei ole sattumaa, että minun on pitänyt löytää  universaali Rakkaus nimenomaan Amman kautta. Sillä on joku tarkoitus tässä maailmankaikkeudessa, että minä - kastettuna luterilaiseen kirkkoon - löydänkin uskoni ja onneni hindupohjaisen ajattelun kautta, ja teen sen julkisesti. Jospa joku muukin uskaltaisi tarinani luettuaan ajatella, että olemme kaikki yhtä, että Jumala on kaikille yhteinen, eikä meidän tarvitse enää käydä sotia ainakaan uskontojen varjolla. Jumala ei ole luonut näitä uskontoja, näitä raja-aitoja. Jumala ei ole sanonut, että hänen luo pääsee vain kristinuskon tai hindulaisuuden kautta. Jumalan luo on tervetullut jokainen. 
  
Ihmisiä kiinnostaa Totuus, ei sen peittely. Voisin toki siloitella Amma-asiaa, mutta silloin en enää palvelisi sitä tehtävää, jota olen tullut tänne tekemään, palvelemaan Jumalaa.

Kaikkihan me olemme täällä lopuksi palvelemassa Jumalaa, sitähän se Elämä ON!! Jos olet töissä virastossa, palvelet Jumalaa, jos olet perhepäivähoitaja, palvelet Jumalaa, jos olet metsuri, palvelet Jumalaa. Mitä muutakaan se olisi???? Koko elämämmehän on Jumalan palvelua. Hän meidät loi, omaksi kuvakseen. Valitsemme käyvämme erinäisiä kouluja, jotta vihdoin itse vapaalla tahdolla omistettuna oivaltaisimme, että olemme itse Luojia, Jumalia. Kaikessa komeudessaan. Ei ole mitään minne tarvitsisi päästä. Me olemme jo Kotona. Riippuu vain omasta mielestämme, elämmekö harhan maailmassa, kuvittelemmeko olevamme jotain muuta, Jumaluudestamme erillään, jotain vähemmän. Miksi Jumala olisi halunnut luoda itsensä joksikin vähemmäksi, mitä On?

On tämäkin hassua, että mä tälläisiä juttelen. Kuvittele nyt, se kolmentoista vuoden takainen tangokuningatar höpöttelee täällä jostain Jumalasta! :DDD Olen pahoillani, elämäni koostuu voittopuolisesti Jumalan ajattelemisesta, joten tavallaan olisi aika teennäistä puhua vaikka siitä, mikä on tänään kaupassa tarjouksessa. Vaikka sekin voisi olla ihan mielenkiintoista. Mitä muuta me täällä elämässä oikein etsimme kuin juuri Jumalaa. Jos tutustut uuteen ihmiseen, etsit tietämättäsi hänestä Jumalaa. Jos alat kokkaamaan hyvää ruokaa, toivot saavasi palan taivasta. Jos lähdet lomalle auringon alle, etsit jälleen autuasta olotilaa, ja toivot että se voisi olla pysyvä, jatkua vielä sittenkin kun palaat loskan keskelle koti-Suomeen. Mitä se on? Sehän on Jumalan etsimistä! Sen perimmäisen olotilan etsimistä, ettei tarvitsisi enää etsiä."

Sellaisia ajatuksia tällä kertaa. :D Siivoamisen - ja kirjoittamisen - jälkeen koti oli putipuhdas. Vielä saunaan, ja sitten olin valmis ottamaan vastaan illan asiakkaan.

Hoito olikin jälleen mielenkiintoinen, upea kokemus. Sen enempää hoidon yksityiskohtiin tietenkään menemättä kommentoin vain Olgan käytöstä. Se on kyllä niin messissä näissä jutuissa! Jo ennen kuin hoito edes alkoi, hän asettui viereiselle patjalle, otti oikein hyvän asennon ja vaipui suurin piirtein ekstaasiin. Se nauttii niiiiin paljon, kun olen virittynyt tarpeeksi korkeille taajuuksille. Puolessa välissä hoitoa se venytteli, katsoi minua raukein silmin ja alkoi kehräämään!! Ilman, että olisin sille tietenkään puhunut mitään, saatika silittänyt. Muidenkin tekemieni hoitojen aikana se on kyllä ollut aina läsnä, milloin käynyt istumassa sylissäni tai käynyt välillä makoilemassa vierellä, mutta ihan tällä tavalla se ei ole koskaan reagoinut. No, ensimmäisessä pitämässäni enkeli-illassakin se kyllä nukkui koko 40minuutin meditaation ajan aivan ekstaasissa vierellämme sohvalla. Olga taitaakin olla oikein parantajakissa. <3

* * *

Tunnelmasta toiseen. Torstain ja perjantain vietinkin sitten Pori Jazzeilla! Etukäteen jännitin hiukan tilannetta, koska ystävät joiden kanssa olin sinne menossa, eivät 99,9%:sti tiedä nykyisestä elämästäni mitään. Voitte varmasti kuvitella "vanhan elämäni" ystävieni reaktiot, kun meikä kaivaa esiin kookosöljypurkit, nauttii alkoholin sijasta vettä ja syö pelkkää kasvisruokaa! Tsih!! :DD Viimeksi kun ovat tottuneet näkemään minut viinilasi kädessä ja ihan reilusti grillimakkaraa syöden! :DDD Ihmetystä riitti kyllä koko kahdeksi päiväksi, mutta meikällä ei tehnyt tiukkaakaan. Vielä kun pääsisi tuosta makeanhimosta, niin johan olisi markkinat!! :DDD Varsinkin reissun päällä makean syönti karkaa täysin käsistä. Heidii!!!!! :DD Mutta reissu oli ihana! Ja sääkin suotuisa, vaikka kuvissa näyttää hiukan pilviseltä. :)








Toto, Melody Gardot, Tori Amos ja John Fogerty on nyt otettu haltuun!! <3 <3 Kiitos, kiitos, kiitos rakkaat ystävät! <3

Olin ihmetellyt koko kaksi päivää, että kun ei ketään tuttuja tunnu tulevan festareilla vastaan. Yleensä siellä törmää kaikkiin tuttuihin muusikoihin, ystäviin, jopa vanhoihin poikaystäviin !! :D, mutta tällä kertaa ei ollut ketään näköpiirissä. Lähetinkin sitten perjantai-iltana Kirjurilla ollessamme Enkeleilleni pyynnön, että toisivat jonkun ihanan, sykähdyttävän juttu tälle reissulle, tai että olisi ihanaa vaikka kohdata joku ihminen, ystävä, joka toisi tullessaan sydäntälämmittävän tunteen.

Olin jo unohtanut koko pyynnön, kun tuumailin siinä John Fogertya kuunnellessani, että kohta taitaa olla poistumisen aika. Kuulostelin ja kyselin, että ai nytkö, kesken konsertin? Kyllä, pian, mulle vastattiin, ja että jos halusin päästä lähtemään ennen kuin kaikki muut 20.000 ihmistä lähtisivät, niin poistuminen pitäisi tehdä konsertin aikana. Aloin vähitellen jo keräämään kamppeitani, vetämään kenkiä jalkaan, samalla vielä fiilistellen Johnia. Hän soitti viimeisen biisin ja mietin, että nyt taitaa olla lähtö lähellä. Mutta sitten mietin, että himputti vie, Proud Marya - omaa bravuuriani ja suosikkiani - ei ollut vielä tullut, että en kai minä nyt ilman sitä täältä voi lähteä. Että toivottavasti tulee encore. Ja tulihan se. Ja kun Proud Mary lähti soimaan, oli minun aikani poistua. Halasin ystäväni ja lähdin kävelemään kaikessa rauhassa väkijoukon läpi. Olin jo melkein portilla, kun joku huusi nimeäni. Samassa hän oli vierellä ja hymyili mitä säteilevintä hymyään. Enkelini olivat kuulleet minua. Sain kuin sainkin heidän terveisensä ystäväni välityksellä! Kiitos, kiitos, kiitos! <3 Nyt olin valmis palaamaan takaisin Pohjanmaalle omaan rauhaani.

Lauantaiaamulla minua hymyilytti jälleen. Enkelit päättivät järjestää minulle toisenkin yllätyksen. Olin juuri herännyt, kun puhelimeeni tuli viesti eräältä toiselta ystävältäni: "Olen menossa kohta Jalasjärven ohi, lähdetkö aamuteelle?" Niinpä istuin tunnin päästä aamuteella ystäväni kanssa, jota en ollut nähnyt kahteen vuoteen! :D Ja taas sydäntä läikytettiin. <3

Aamuteen jälkeen suunnistin isäni luo Koskuelle. Vedin lenkkarit jalkaan ja lähdin sauvomaan pitkin kylänraittia, päätyen lopulta Koskutjärven rantaan. Ihmettelin, että mikäs ihme minua nyt tänne toi. Ranta oli hiljainen, siellä ei ollut ristinsielua. Hiukan sitä siinä ihmettelin, että mihin ihmeeseen kaikki lapsetkin on tältä kylältä kadonneet? Ennen vanhaan ei varmasti ollut kesäpäivää, etteikö ranta olisi ollu täynnä meitä lapsia polskimassa ja härnäämässä toisiamme. Toista oli näköjään nyt. Tuumasin, että ottaisinko rantajoogani uusiksi. Tunnustelin eri paikkoja... olisiko tässä laiturin tuntumassa hyvä... eii.... entä tässä puiden alla.... ei tunnu vieläkään oikealta... Okei, no ehkä lähden sitten takaisin isälle päin, saunakin on varmasti jo lämmin.... Kunnes yhtäkkiä päätin, että lähdenpä eräät rappuset ylös ja käyn katsomassa, joskos siellä olisi hyvät oltavat. Ja avot, kun pääsin harjalle, tuuli tarttui jälleen hiuksiini, järvi pilkisti koivujen takaa ja aurinko säteili suoraan yläpuolellani koivujen latvojen yläpuolella. Tässä olisi minun joogasalini! <3

Tein liikkeet, hiljennyin, sulin Äiti Maan pinnalle ja koko Universumiin. Loppurentoutuksessa enää vain makasin ruohikolla ja itkin. En surusta, vaan Ilosta. Itkin rakkauttani koko tätä Universumia kohtaan. Itkin sitä autuutta, joka sydämeni jälleen kerran täytti. Itkin sitä suurta jumalaista Rakkautta, joka minussa elää ja jota saan vuodattaa eteenpäin. Olisin voinut jäädä siihen. Lakata Olemasta, sulautua vain lopullisesti Jumalaan.

Kun nousin takaisin istumaan ja palauduin tähän maailmaan, ihmettelin, että miten minulle on suotu tämä Onni asua täällä? Asua Pohjanmaalla. Asua näin hiljaisessa paikassa, jossa ei liiku ketään, jossa saan aivan rauhassa Olla. Hetken aikaa kuvittelin jo, että millaista olisi oikeasti asua maapallolla yksin? Tällaistako? Kun katson yhteen suuntaan, ei näy kuin eteen aukeava järvi ja vastarannalla peltoja ja taloja. Toisessa suunnassa näkyy aution oloisia vuokramökkejä, ja kolmannessa aukeaa hiljainen kylätie jossa ei kulje ketään. Tien ja minun väliin jäi vain hiekkakenttä, jolla lapsena koulussa pelattiin pesäpalloa niin vimmatusti, ja jossa ei näytä olevan nyt enää edes beachvolley-kenttää, niin kuin ennen vanhaan. Missä nämä kaikki ihmiset ovat? Kaikkien ihmistenhän pitäisi asua tälläisessä paikassa, tulla tällaiselle harjanteelle hiljentymään! Maalle, rauhan keskelle, jossa kuulee omat ajatuksensa ja pääsee lähelle itseään, Jumalaansa. Paikkaan jossa voisi maata vaikka alasti keskellä kylää, eikä kukaan huomaisi. Paitsi että sitten huomaisi, jos me kaikki olisimme täällä! :P No niin, se siitä. Joka tapauksessa tunne oli autuaallinen ja olen onnekas, että saan asua täällä, kotona, Pohjanmaalla.

Viikonloppu menikin sitten tiiviisti juhliessa. Hih, en minä juhlinut, mutta sain olla mukana juhlissa laulamassa! Aivan ihania ihmisiä, suussa sulavia pöydän antimia, ja kauniita tunnelmia. Taas kerran mietin, miten onnekas olen, kun saan tätä työtä ihmisten parissa tehdä. Lauantain juhla oli vielä puutarhajuhla. Oli huikeaa, kun lauluissa olevien taukojen välissä vain tuuli humisi puiden latvoissa... Voiko nyt parempaa areenaa esiintymiseen olla, kuin luonnon oma alttari...



Iloa, Valoa ja Universumin kokoisia unelmia iltaasi!

Valohalein,
Diiiiiippp

ps. Ja niin, tänäänhän siis on se osittainen kuunpimennys, josta laitoin kanavointipostauksen jo aiemmin.









Paratiisi



"...sitten kun pääsemme vuoteen 2012 tai kun elämme Paratiisissa..."


"Paratiisi!" henkäisen ääneen suuren rakkauden ja lämmön levitessä koko kehooni. Seuraavat suustani ulostulevat sanat ovat: "se on mun seuraavan levyn nimi". Ällistyn ja koko kehon karvat nousevat pystyyn.



Siis mitä täällä taas tapahtuu???? 



- Kyllä, olet tekevä seuraavaksi levyn, joka ristitään Paratiisiksi! sanoo yhtäkkiä taas joku ympärilläni. 

Öööö, KUKA puhuu nyt????

- Haloo, kuuletko minua? ääni puhuu taas. 

- Kuulen kuulen, mutta kuka sinä olet ja eikös nyt ensin pitäisi tehdä tämä edellinenkin valmiiksi? sanon kummastellen.

- Minä olen sinä. Ja nyt on aika alkaa työstämään uutta materiaalia, aika kuluu siivillä, niin kuin sinä sen sanoisit. Tai itse asiassa, sinä olet työstänyt sitä jo kauan aikaa. Äläkä katso noin hämmästyneenä! 

- Aha, oho.... Onko niin... Ja mitäs tämä Paratiisi sitten tulisi sisältämään?

- Tiedäthän sinä jo. Olet puhunut tästä jo puolitoista vuotta! Muistatko, mitä tunsit, kun kuuntelit  ensimmäistä kertaa Midday Moon Satsangia Jaykun IPodista ollessasi Intian kiertueella? 

- Mmmm..... hämärästi.... 

- Seisoit keskellä hälyistä ja tukkoista Chennain rautatieasemaa, takanasi elämäsi ensimmäinen - ha, mutta ei taatusti viimeinen - kiertue Amman kanssa. Olitte yltä päältä hikisiä ja nuhruisia, kuin kauniita kerjäläistyttöjä ja matkalla vielä yhdeksi yöksi Amritapuriin, kunnes palaisitte takaisin Suomeen. Chennain asemalla Jaykku ojensi IPodinsa luurit sinulle sanoen "kuuntele"? 

- Ai niin....

- Tai muistatko mitä tunsit sydämessäsi, kun painelit selkä kyyryssä pitkin - omien sanojesi mukaan - sateisia, mustia, kolkkoja ja surullisia Helsingin syyskatuja,  ja ainoa lohtusi Koti-ikävääsi olivat Amman bhajaneiden ja Middayn lisäksi Tina Malian kauniit ja lohduttavat, tablojen ja sitran siivittämät sävelet? Kuuntelit niitä täysin omaan maailmaasi uppoutuneena ratikassa halki Kallion, Hakaniemen, Kruunuhaan... matkalla keskustaan. Sinulla oli aina musta huppu päässäsi. Halusit olla näkymätön, ja sydämesi oli niin.... kova... ja pelokas. Eniten kaipasit Kotiin kun olit matkalla silloisiin päivätöihisi, jossa joka ikinen sekunti ajattelit, että "sinun elämälläsi on jokin muukin tarkoitus kuin viikkailla vaatepinoja", ja että "tämänkin ajan voisit käyttää musiikin tekemiseen". Muistatko?

- No todella! Voi, muistan miten elämäni oli silloin aivan hullua tunnevuoristorataa: vuoroin olin täydellisen epätoivoinen ja onneton, ja toisin vuoroin uin täydellisessä autuudessa ja rakkaudessa. Ja mitä työhön tuli, niin oli se ihan mukavaakin, varsinkin, kun sai henkilökohtaisesti palvella asiakkaita. Mutta sitä tapahtui niin suuressa myymälässä aivan liian harvoin. Ja minä taas olin tottunut omassa putiikissani nimenomaan Palvelemaan. Voih... Helsingissä elämäni oli niin sekaisin... olin niin yksin... muistan sen kuin eilisen päivän. Huh, aivan puistattaa... Ilman musiikkia en olisi selvinnyt. 

- No olisit kyllä, mutta musiikki auttoi sydäntäsi pysymään siinä tunteessa, jonka koit Amman sylissä. Mutta muistatkos vielä mitä tapahtui, kun kuulit ensi kertaa Snatam Kaurin musiikkia? Ystäväsi laittoi sinulle ensimmäisen linkin jo pari viikkoa aikaisemmin, mutta et noteerannut sitä. Mutta kun istuit Ikaalisissa hotellihuoneessa sängylläsi ja olit asettumassa päiväunille ennen illan kutsuvieratilaisuutta, saitkin ystävältäsi uuden linkin ja klikkauduit Snatamin kotisivuille sisään. Istuit siinä sängyllä peittoon kiedottuna ja yhtäkkiä humahdit jälleen täyteen jumalaista Rakkautta ja Autuutta... Muistathan? ääni sanoo hymyillen.

- Muistan muistan, tietenkin muistan. Oli vain yksi ainoa ajatus: tällaista musiikkia minäkin haluan tehdä.

- Juuri niin. Voisin luetella sinulle loputtomiin näitä merkkejä, mutta tiedät ne kyllä itsekin.

- Mutta eikös nyt silti olisi hyvä tehdä tämä toinen levy ensin valmiiksi ja alkaa työstää uutta sitten joskus, ehkä puolen vuoden päästä? vänkään itsepintaisesti vastaan.

- Hmmm... kukas se onkaan tässä jo jonkun aikaa miettinyt, että "missäköhän mun uudet laulut ovat", "miksei niitä jo ala tulemaan", "miksi en ylipäätään ole kirjoittanut biisinkirjoitusmielessä mitään moneen kuukauteen", ja mikä naurettavinta: "onkohan lauluhanani tyrehtynyt kokonaan", nauraa ääni makeasti, mutta hyvin rakastavasti. 
- Niin, minähän se taisin olla.... saan juuri ja juuri soperretuksi nolostuneena. 

- No niin, siinäs näet! Eikös aleta sitten hommiin! Laulut ovat jo tuloillaan, levyn nimeksi tulee Paratiisi, ja musiikki tulee olemaan sinun oma versiosi äsken luettelemistani - korjaan, luettelemistasi - musiikkityyleistä. Niin kuin jo näet, valoisaa, rauhoittavaa, kaunista ja koskettavaa musiikkia, jonka tahdissa voi vaikka meditoida.

- Mutta kun....

- Ei mitään muttia! Tiedän, mitä aiot sanoa: "mutta miten ne sopivat minun genreeni, profiiliini, ihmisethän menevät lopunkin sekaisin, kun joka toinen levy on poppia ja joka toinen ihan jotain muuta" ja blaablaa. HALLELUJA!!!!! MIHIN GENREEN??? Ja miten niin sekaisin!! Voisitko Rakkaus ystävällisesti jo päästää irti tuosta genre-, RAJA-AITA-ajattelusta?????? Nainen, joka kuuluttaa olevansa "pitelemätön", onkin taas yhtäkkiä pieni hiirulainen ja luulee elävänsä laatikossa jossa ei ole mitään muuta kuin raja-aitoja! HALOO!! Ei ole mitään laatikkoa eikä raja-aitoja, muistatko?? Olen kuullut sinun itsesikin sanovan, että haluat luoda musiikkia vapaasti, yli genrerajojen, ja että "kaikki musiikki mitä maailmaan virtaa, on Lahja, joka on otettava kiitollisuudella vastaan". Muistatko? MUIS-TAT-KO? 

- Muistan, muistan, sanon hämmentyneenä. 

- No niin, etkö nyt voisi vain yksinkertaisesti antaa asian olla niin? Eikä sinulla ei ole mihinkään kiire. "Läikytät" tulee ulos aivan omassa jumalaisessa aikataulussaan, ja "Paratiisi" on käsissäsi ennen kuin huomaatkaan. Muistatko mitä Enkelit sanoivat sinulle tänä aamuna, kun nostit kortteja?

- Muistan, sanon ja kuulostan lähinnä papukaijalta. 
- Ne sanoivat sinulle:


Your desired outcome 
will occur in the very near future. 
Have patience and faith, 
and don't try to force it to happen.


- Niinn.... Kiitos! saan tuskin sanotuksi.

- Älä minua kiittele, kiitä itseäsi! kuulen äänen sanovan lempeästi hymähtäen.


Sitten tulee syvä hiljaisuus. Luulen jo, että keskustelu päättyy tähän, kunnes ääni tulee takaisin.

- Arvaapa milloin Paratiisi ilmestyy, se sanoo.

- No enpä arvaa.

- Vuonna 2012.


Jään istumaan keittiönpöydän ääreen kuin huumattuna, enkelikortit ympärilläni, jäähtynyt tee edessäni, sydän täynnä ihmetystä ja kiitollisuutta. Yritän ymmärtää tapahtunutta. Meditointimusaa... Paratiisi... Vuosi 2012... Uusi aika... Maailmankaikkeuden synkronismi.... ja minua huimaa. 






21.7.10

Yliherkkyydestä korkeaan herkkyyteen



YLIHERKKYYDESTÄ KORKEAAN HERKKYYTEEN

Kirjoittanut Gerrit Gielen (spiritlibrary.com)
Julkaistu 18.7.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

Tuleminen enkeliksi, joka olet

Monet ihmiset ovat yliherkkiä. He eivät voi sietää modernin yhteiskunnan melua, aggressiivisuutta ja kiireistä tahtia. Usein he kärsivät psykosomaattisista häiriöistä ja unettomuudesta. Se mitä toiset ihmiset pitävät itsestäänselvyytenä, esim. meneminen perhejuhlaan, on hyvin vastenmielistä puuhaa heille. Sen tekeminen mitä muut ihmiset pitävät normaalina, muuttuu usein katastrofiksi heille.

Lapsena he ovat usein väärinymmärrettyjä ja aliarvostettuja. Koska heidän on vaikea puolustautua ja koska he uneksivat helposti, kouluaika on rankkaa. Uran rakentaminen ja menestyminen yhteiskunnan standardien mukaisesti ei usein toimi heillä. He selviytyvät enemmän tai vähemmän yhteiskunnan reunamilla. Osallistuminen valtavirtatoimintaan koetan uuvuttavaksi ja kuluttavaksi. Kaiken tämän vuoksi heidän kuvansa itsestä ei ole kovin positiivinen, he tuntevat usein epävarmuutta ja huonommuutta. Heidän ajatuksensa ovat synkkiä ja usein toistuvat loputtomasti.

Tietysti tämä kuva on vähän karikatyyri. Kuitenkin monet ihmiset tunnistavat (osittain) itsensä siitä. Keskitytäänpä nyt joihinkin yliherkkien ihmisten positiivisiin puoliin. He arvostavat rauhaa ja hiljaisuutta ja kaipaavat elämistä harmoniassa kanssaihmistensä kanssa. He ovat herkkiä kauneudelle, erityisesti luonnon kauneudelle. He ovat hyvin empaattisia ja avoimia henkisyydelle. Heillä on rikas mielikuvitus. Heidän omaksi yllätyksekseen ihmiset jotka ovat vaikeuksissa, tulevat luonnostaan heidän luokseen saamaan opastusta.

Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Vastaus on, että he eivät ole vain yliherkkiä, vaan he ovat "korkeasti" herkkiä. Itse asiassa he ovat enkeleitä valepuvussa.

Mitä on korkea herkkyys?

Jokainen elävä olento lähettää tiettyä värähtelyä tai auraa: kukat, aurinko, ihmiset, eläimet, kasvit ja myös ihmisyhteisön laajemmin. Olette korkeasti herkkä, silloin kun värähtelynne, auranne on hienojakoisempi ja herkempi kuin ihmisyhteisön värähtely.

Kuvitelkaa säteilevän, kauniin enkelin laskeutuvan taivaasta syntyäkseen ihmiskehoon modernissa metropolissa. Enkelille on vaikeaa selviytyä ympäröivän maailman melusta, kaaoksesta ja rumuudesta. Missä on luonnon seesteisyys ja kauneus, missä ovat kukat? Missä on syvä sisäinen tietämys, tunne ykseydestä kosmoksen kanssa? Enkeli tuntee musertuvansa ja olevansa vieras. Maailma ympärillä ei hoivaa tai tunnista häntä. Enkeli alkaa ajatella, että hänessä on jotain vikaa, ja hänestä tulee surullinen ja masentunut. Kun hän ei tunne olevansa kotonaan täällä, hän vetäytyy ja kaipaa hämärästi toista todellisuutta. Ihmiset ympärillä pitävät häntä uneksijana, joka ei halua kohdata elämän tosiasioita. Enkelin valo himmenee. Siinä missä hän oli korkeasti herkkä aluksi, hänestä on nyt tullut yliherkkä.

Saatatte miettiä, miksi tämä enkeli inkarnoitui maan päälle.

Monia enkeleitä on inkarnoituneena maan päällä ja jokaisella enkelillä on oma motiivinsa olla täällä. On kuitenkin yksi yleinen motiivi: auttaa maapalloa. Kaikkien näiden enkelien läsnäolon kautta ihmisyhteiskunta kokonaisuutena saa valoa ja herkkyyttä. Enkeliolemus kohottaa maailman värähtelyä. Tätä tapahtuu erityisesti, silloin kun enkelit muistavat, keitä he ovat, ja kun heidän itseluottamuksensa palaa. Silloin heidän valonsa todella loistaa.

Kuvittele nyt, että olet sellainen enkeli. Mitä voit tehdä säteilläksesi taas, muuntaaksesi yliherkkyytesi korkeaksi herkkyydeksi?

Askel 1: Käsitä, että olet enkeli

Käsitä, että olet enkeli, äläkä pelkää näyttää sitä. Usko omaan valoosi, luoviin kykyihisi ja voita pelko näyttää itsesi. Tämä on ensimmäinen askel.

Miten teet tämän? On tärkeää yhdistyä henkisyyteen, nähdä maailma henkisestä näkökulmasta ja muistaa se rakkauden ja valon ajaton ulottuvuus, mistä olet peräisin ja mihin kuulut. Olet aina ollut kosketuksessa tähän hienovaraiseen eetteritodellisuuteen. Tee nyt uusi hyppy ja todella usko sen olevan olemassa. Sillä hetkellä kun yhdistyt sen kanssa, pääset myös kosketukseen oman sisäisen ytimesi kanssa ja alat käsittää, kuka todella olet. Muistat, että tietoisuutesi on ikuinen ja että se on valon ja luovuuden suurenmoinen lähde.

Hetkellä jolloin tunnet osan tästä toisesta ulottuvuudesta, mikä on todellinen kotisi, tuomitseminen jonka ihmisyhteiskunta tekee sinulle, tulee pienemmäksi taakaksi. Käsität, että olemisesi täällä on vain väliaikaista ja että tämä hektinen ja kaoottinen yhteiskunta häviää yhtenä päivänä ja tekee tilaa rauhallisemmalle, harmonisemmalle ja onnellisemmalle yhteiskunnalle. Se mitä tämä ajankohtainen yhteiskunta ajattelee sinusta ja odottaa sinulta, ei ole enää tärkeää. Tärkeämpää on, mitä olet täällä tekemässä ja miten aiot ilmentää valoasi tässä maailmassa.

Aistimalla todelliseen alkuperäsi, sytytät oman valosi. Valo on luovaa ja transformoivaa. Huomaat, että ympäristösi alkaa reagoida sinuun eri tavalla. Elämä virtaa helpommin ja ihmiset ottavat sinut vakavammin. Olet ottanut perustavanlaatuisen ensiaskeleen siirtymisessä yliherkkyydestä korkeaan herkkyyteen.

Askel 2: Tule tietoiseksi miespuolisesta energiastasi

Pystyt antamaan valoasi toisille todella, jos pysyt olemaan myös antamatta sitä. Jos et voi sanoa ihmisille "ei", sillä ei ole merkitystä, että sanot "kyllä". Rajojen asettamisen ja itsensä puolustamisen oppiminen on ratkaisevaa. Jos et tee tätä, energiasi virtaa pohjattomaan kaivoon ja tunnet jatkuvasti heikkoutta ja uupumusta.

Tämän estämiseksi sinun on päästävä kosketukseen miespuolisen energiasi kanssa. Monilla ihmisillä jotka ovat taipuvaisia henkisyyteen, on negatiivinen kuva miespuolisesta energiasta. Se liitetään väkivaltaan, sortamiseen ja aggressiivisuuteen eikä sitä pidetä henkisenä. Tämän negatiivisen miespuoliseen energiaan asennoitumisen tuloksena monet henkisesti suuntautuneet ja yliherkät ihmiset tuntevat voimattomuutta eivätkä pysty puolustamaan itseään.

Ratkaisuna on ymmärtää, ettei miespuolisessa energiassa ole mitään väärää sinänsä - tasapainottomuus mies- ja naispuolen välillä aiheuttaa ongelmia. Monet ihmiset heikentävät omaa vahvuuttaan pitämällä miespuolista energiaa alempiarvoisena. Tätä tapahtuu erityisesti herkillä naisilla. Erityisesti käytäessä läpi henkisen kasvun prosessia on erittäin tärkeää yhdistyä miespuoliseen energiaansa.

Heti kun otat askeleen 1 ja tulet tietoisemmaksi siitä, kuka todellisuudessa olet, erotat itsesi energeettisesti ympäristöstä. Valosi huomataan. Tämä vetää luoksesi energiaiilimatoja, kuten niitä kutsun. Nämä ovat ihmisiä tai muita yksikköjä - esim. järjestö jossa toimit - jotka ruokkivat itseään energiallasi. Ne vievät sinulta energiaa antamatta mitään takaisin. Jos et pysty suojelemaan itseäsi sellaisessa ympäristössä, jäät jumiin.

Tässä kohtaa sinun on käytettävä miespuolista energiaasi. Syleile miesosaasi, sisäistä miestäsi ja luota häneen. Anna hänen ottaa kädessäsi miekan muoto, mikä katkaisee siteet sinun ja kaiken energiaasi vievän väliltä.

Yleinen sudenkuoppa miesenergiamiekan käyttämisessä tehokkaasti on näkemys tasavertaisuudesta. "Olemme kaikki tasavertaisia ja siksi minun ei pitäisi erottaa itseäni muista, vaan minun jakaa heidän kanssaan, mitä minulla on." Tasavertaisuusajatus on hyvä tiettyyn pisteeseen saakka. Sielutasolla olemme tasavertaisia. Ilmentämistasolla emme kuitenkaan ole. Jotkut ihmiset ovat kykenevämpiä kuin toiset antamaan sisäisen valonsa loistaa lävitseen. Tunnustamatta tätä annamme energiaiilimadoille vapaat kädet. Erityisesti ihmisten jotka säteilevät paljon valoa ja joilla on paljon annettavaa, pitäisi suojella itseään. Ole tietoinen, kenelle tai mille annat energiaasi. Kaikki eivät ole valmiita vastaanottamaan, mitä sinulla on annettavana. Älä anna turmella kalleinta lahjaasi ihmisten tai järjestöjen, jotka eivät sovi yhteen värähtelysi kanssa. Käytä miespuolista energiaasi tähän tarkoitukseen.

Askel 3: Käsitä, että Maaäiti on ystäväsi

Monet yliherkät ihmiset tuntevat vastustusta maan päällä elämistä kohtaan. Tämä vastustus johtuu osittain siitä, etteivät he tunne olevansa kotonaan modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnan energia ei sovi yhteen heidän omansa kanssa ja se tuntuu heistä vieraalta. He haluavat lähteä, he muistavat alitajuisesti henkisen perintönsä ja kaipaavat taas kotiin. He haluavat palata taivaallisten ulottuvuuksien rauhaan ja harmoniaan, millä on niin terävä kontrasti nykypäivän ihmisyhteiskunnan melulle, pelolle, aggressiivisuudelle ja anonymiteetille.

Tämän maanpäällisen elämän vastustamissyyn lisäksi herkillä ihmisillä on myös intuitio siitä, mitä tapahtui heidän menneissä elämissään maan päällä. Usein he kantavat sisällään muistoja sodasta, vainoamisesta ja muusta aggressiivisuudesta. He muistavat yrittäneensä olla hyviä ja tehdä hyvää maan päällä ja heidät on väkivalloin torjuttu sen vuoksi.

Tällä olemisen vastustamisen voittamiseksi on tärkeää erottaa ihmisyhteiskunnan ja itse maan energia toisistaan. Tämän tekemiseksi etsi jokin kaunis paikka luonnosta. Mene sinne hiljaisena päivänä. Tunne energia siellä - seesteisyys ja rauha. Avaa sydämesi tälle paikalle luonnossa ja tunne kaikki läsnä olevat energiat. Sinun lisäksesi siellä on luonnonhenkiä, kuten keijuja ja haltioita, jotka työskentelevät läheisessä yhteistyössä maan kanssa. Tunne nyt itse maa. Tämä on se maa, mitä varten tuli, maa joka kurkottaa sinua kohti ja haluaa tukea. Avaa sydämesi sen energialle ja rakkaudelle.

Astumalla tähän yhteyteen maan kanssa, pystyt todella ottamaan paikkasi ja loistamaan valoasi tässä maailmassa. Pystyt muuttamaan maailmaa ja tekemään siitä kauniimman. Maan päällä on sinulle paikka, jossa tunnet olevasi kotona. Tästä paikasta tulee sinulle valomajakka, joka transformoi maailmaa ympärilläsi.

Yliherkät ihmiset piiloutuvat maailmalta. Korkeasti herkät ihmiset säteilevät valoaan vapaasti siihen.

Askel 4: Käytä naispuolista energiaasi vieläkin herkemmäksi tulemiseen

Naispuolinen energiasi voi tehdä eron jonkun pelkäämisen ja rakastamisen välillä. Se mahdollistaa sinulle katsomisen jonkun käyttämän naamion taakse ja haavoittuvuuden näkemisen. Sydämessä olemme kaikki hyviä. Jumala on jokaisen sydämessä. Voit käyttää naispuolista energiaa sisälläsi tullaksesi vieläkin herkemmäksi ja käyttääksesi empatiaa, jotta ymmärrät todella, millaista on olla toisen ihmisen housuissa. Toisen ymmärtäminen sisältä voi auttaa sinua laittamaan perspektiiviin hänen loukkaavan huomautuksensa tai käytöksensä. Se voi auttaa sinua päästämään siitä irti.

Tämä tulee mahdolliseksi, kun miesenergia sisällä on riittävän voimakasta suojelemaan naispuoltasi. Silloin kun toisen sanominen loukkaa, meitä eivät usein loukkaa itse sanat, vaan oma yliherkkä tulkintamme noista sanoista. Usein ihmiset eivät ole meidän "perässämme", vaan enemmänkin he livauttavat suustaan jotain, mitä ei ole tarkoitettu henkilökohtaisesti meille. Miesenergiasi voi auttaa sinua olemaan ottamatta näitä asioita henkilökohtaisesti. Naisenergiasi auttaa sinua tuntemaan, mitä tuossa ihmisessä oikeasti tapahtuu. Käyttämällä herkkyyden naispuolista lahjaa näemme paljon valoa tässä pimeässä maailmassa ympärillämme. Tulemalla vieläkin herkemmäksi otamme askeleen kohti kanssaihmisten sydäntä, mikä on usein lämpimämpi ja kirkkaampi kuin ajattelimme. Kun panemme merkille valon toisen sydämessä, tämä valo palaa voimakkaammin.

Vieläkin herkemmäksi tuleminen toimii kahteen suuntaan: et ainoastaan saa syvempää tunnetta, kuka toinen henkilö on, vaan hänkin saa tuntea sinut paremmin. Hän tuntee jotain herkkää, lämmintä ja kaunista sinussa, mitä hän ei ole aiemmin huomannut. Kun tunnistat toisen ihmisen, hän tunnistaa sinut. Näin alat tuntea olevasi kotona maan päällä.

Enkelinä oleminen on tasapainossa olemista

Jokainen ihminen antaa ja vastaanottaa. Pysyäksemme henkisesti ja fyysisesti terveenä meidän täytyy olla tasapainossa ympäristömme kanssa. Antamisen ja vastaanottamisen virran on oltava tasapainossa. Sillä hetkellä kun säteilemme enemmän valoamme, siirrymme yliherkkyydestä korkeaan herkkyyteen ja tulemme enkeliksi, mikä olemme, antamisvirta lisääntyy. Huoumme luovaa ja kaunista valoa ja jaamme sitä ympäristömme kanssa, usein tietämättä sitä. Energia mitä laitamme maailmaan, haluaa tulla takaisin luoksemme (fyysisen) yltäkylläisyyden muodossa.

Tämä aiheuttaa ongelmia monissa herkissä ihmisissä. Yliherkät ihmiset eivät usein usko, että elämä voi olla kaunista, rikasta ja yltäkylläistä heille. He tuntevat, ettei se ole oikein, etteivät he ole sen arvoisia ja näin he tukkivat sen saamisvirran, joka haluaa tulla heille. Uskonnolliset perinteet jotka opettavat, että on parempi antaa kuin vastaanottaa tai että on synti nauttia olostaan, tukee tätä ajatuslinjaa. Pelko ja epäilys pitää poissa luontaisen yltäkylläisyyden, joka haluaa tulla luokse.

Ole tarkkana tässä. Tarkista, oletko todella avoin sille, mitä universumi haluaisi antaa sinulle, kaikelle rakkaudelle mitä sinua varten on. Niin kauan kuin et sano "kyllä" sille, mitä universumi haluaa lähettää sinulle, et ole todella sanonut "kyllä" itsellesi. Sano kuuluva ja rakastava "kyllä" itsellesi, koko itsellesi. Vastaanottamisvirran hyväksymisestä elämääsi tulee sitten luontaista.

-----------

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 ja www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Sinä olet merkitys



URIEL PARANTAA

Kirjoittanut ja arkkienkeli Urielia kanavoinut Jennifer Hoffman (www.urielheals.com)
Uutiskirjeestä 19.7.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

ARKKIENKELI URIEL: Sinä olet merkitys

Merkityksen etsiminen elämästä on syynä karmakiertoon, jossa yritätte selvittää kokemuksianne tunnekiinnikkeiden kautta, joita teillä on niihin. Matkanne opettaa teille lopulta, ettei näillä kokemuksilla ole mitään merkitystä tai ratkaisua paitsi anteeksiannon kautta. Ja kun annatte anteeksi, päästätte irti kaikista kiinnikkeitä ja merkityksistä ja korvaatte ne hyväksynnällä. Henkiseltä tasolta tämä on sielunne ylösnousemussopimuksen täyttämistä. Mutta egolle joka vaatii merkitystä ja vahvistusta ymmärrykselle, tämä on pelon paikka. Näin teidän on valittava hengen rauhan ja egon merkitystarpeen välillä.

Ego luo merkityksen kolmannen ulottuvuuden harhasta. Hengessä ei ole mitään merkitystä, sillä se on luottamuksen ja uskon paikka. Ego vaatii vahvistusta ja sitä innostaa draaman ja tunnekiinnikkeiden luominen, koska siihen se laittaa energiansa ja sitoutuu. Ego on tekemisen instrumentti ja sen on epämukavaa olla. Se haluaa merkityksen, jotta se voi tehdä lisäyksen selitys- ja syymuistiinsa. Voiko harhassa olla merkitystä? Mitä on elämä ilman merkitystä? Ei mitään, sillä merkityksen tuolla puolen on tietäminen.

Jokainen tilanne innostaa teitä kohtaamaan oman halunne merkityksen saamiseen. Tämä on matka, joka pyörii riittävän hyvyyden, ansaitsemisen, rakkauden saamisen ja rakastettuna olemisen ympärillä. Mitä kukin kokemus on merkinnyt ja mikä oli sen arvo? Antoiko se vahvistusta teille vai muistutti puutteistanne? Ego uskoo, että arvo näkyy hyväksynnän saamisen kautta ja joka kerta kun näin ei tapahdu, ei ole mitään arvoa eikä siksi mitään merkitystä. Niinpä se toistaa tuota kokemusta toivoen sen tulevan merkitykselliseksi. Siirtyäkseen merkityksen yli egon on hyväksyttävä harhan valheellisuus ja päästettävä irti merkitysvaatimuksistaan. Voiko egosta tulla moniulotteinen? Tämä on sen ylösnousemushaaste.

Mitä on elämä ilman merkitystä? Se on joksikin tulemisen ja sallimisen laajentuva matka, missä jokainen voi päästä oman potentiaalinsa rajoille ja sallia sen kaikille muille. Ilman merkityksen ja vahvistuksen tarvetta ei ole tarvetta tunne-energian matalampiin värähtelyihin. Silloin kun polariteetti loppuu, kiinnittyminen pelkoon tulee myös loppuunsa. Tämä sallii rakkauden laajentua ja sen myötä merkityksen etsinnän loppua. Voitteko siirtyä yli egon tarpeesta tietää miksi, korkeampiin puoliinne missä kaikki jo tiedetään? Tämä on vapautumistanne polariteetista, pakosta kokea elämänne egon ja tunteiden kautta ja se sallii energian ilmaisemisen sen ehdottoman rakkauden valon kautta, missä te olette merkitys ja matka on rauhan ja ilon tie.

Kaiut ja harhat

Nykyaika on kokemus kaikkien erillisyysharhojen irtipäästämisestä, jotta voimme muistaa ja yhdistää jumaluuden ihmisyyteen. Yksi irtipäästettävistä asioista ovat menneisyyden kaiut, koska niiden kautta luomme nykytodellisuutemme harhoja. Jos voisimme nähdä elämämme energiavirran, näkisimme saman energian pyörivän ympäri, uudestaan ja uudestaan, ja toistavan kokemuksia huolimatta yrityksestämme tehdä jotain erilaista. Voimme muuttua, mutta ensin meidän on tunnistettava kaikumme ja päästettävä irti kaikesta, mitä uskomme niistä.

Vaikka kaikumme voivat vaikuttaa meistä todelta - ja ne ovat olleet totta jossain vaiheessa - ne ovat itse asiassa valheellisia, koska niissä on yhteinen erillisyysteema. Ja tästä teemasta synnytämme kokemuksia, jotka resonoivat pelon, petetyksi tulemisen, arvottomuuden ja yhteydettömyyden äänien kanssa. Ilman ymmärrystä ja valaistusta nämä luovat tänä päivänä kokemamme todellisuuden - todellisuuden joka resonoi menneisyytemme energian kanssa. Jos emme ole päästäneet irti erillisyydestämme, se mitä elämme tiettynä hetkenä, on harhaa, joka voidaan hälventää valaistumisella.

Menneisyytemme värähtelyjen ja energian ymmärtäminen antaa meille näkemyksen kaikuistamme, jotta voimme lakata toistamasta niitä. Esim. oletteko tulleet petetyksi tässä elämässä? Onko se tapahtunut teille useammin kuin kerran? Tämä on värähtelykaiku, jota pidätte energiakentässänne. Mitä harhoja olette sen kera luoneet? Koetteko puutetta, sabotoitteko omia toimianne, oletteko surullinen ja masentunut, miten ihmiset elämässänne kohtelevat teitä? Miten voitte päästää irti tästä kaiusta, jotta sen vastakohta on totta ja elämänne on ylitsevuotavainen haluamastanne ilosta, rauhasta, rakkaudesta ja menestyksestä?

Ihmismuodon kautta tulkitsemme energian todellisuudeksi, mikä heijastaa sitä värähtelyä, mitä olemme valinneet ilmentävämme tuolla hetkellä, ja siitä tulee elämänkokemuksemme. Tämä ilmentymä joko sisältää kaikujamme tai korkeampaa energiaa ja se on jatkuvasti muuttuva tapahtumien, ihmisten ja tilanteiden yleiskuva. Kun päästämme irti kaiuistamme, päästämme irti riippuvuudestamme menneisyyteen ja teemme tilaa nykyhetkelle. Ja sitten voimme luoda täyttymyksellisen ja iloisen elämänkokemuksen, mikä "raikuu" selkeästi aikomustamme eikä siinä ole tilaa kaiuille.

Onnistumisen merkkejä

Mikään ei tapahdu elämässämme sattumalta, "tyhjästä" tai ilman jonkinlaista omaa panostamme. Universumi ei koskaan luo todellisuutta, mikä on erilainen kuin tiedostamattomin aikomuksemme. Riippumatta siitä, mitä tapahtuu, olemme laittaneet tuon energian liikkeeseen ajatuksella, sanalla, teolla tai uskomuksella. Ja kaikella mitä ajattelemme, sanomme ja teemme, on merkitystä. Miksi siis olemme niin yllättyneitä, kun jotain odottamatonta tapahtuu? Vaikka se vaikuttaa yllätykseltä, se on usein tulema, mitä olemme salaa halunneet (mutta olemme pelänneet puhua siitä) tai jotain, mitä olemme toivoneet, mutta unohtaneet pyytäneemme.

Tulkinnoissa kuulen asiakkaista, joita surettaa odottamattomat tapahtumat - loppunut suhde, työpaikan menetys, petetyksi joutuminen - ja kuitenkin jollain tavalla he ovat halunneet asioiden tässä tilanteessa muuttuvan. Koska emme aina vie loppuun saakka halujamme, toivomme muutosta ja sitten seisoskelemme odottamassa jotain tapahtuvaksi. Tietysti haluamme tämän aina tapahtuvan vaivattomasti ja se tapahtuu - kuitenkin vaivattomuus merkitsee, että universumi toimii siinä, mitä haluamme, ja auttaa meitä luomaan tuon lopputuloksen.

Ja näemme merkit onnistumisesta epäonnistumisena, koska ne ovat haastavia, vievät meidät ulos mukavuusalueeltamme ja pakottavat meidät toimimaan siinä, mitä haluamme. Niinpä pyytämämme työn muuttuminen alkaa nykyisen työmme menettämisenä. Kenties emme pidä työstämme, olemme tyytymättömiä emmekä tunne täyttymystä. Mutta pyydämme nykytyömme olosuhteiden muuttumista eikä se ole aina mahdollista. Meidän täytyy löytää toinen työ, mikä tyydyttää tarpeemme.

Tämä pätee kaikkeen elämänkokemuksessamme. Kun pyydämme energiaa muuttumaan, se muuttuu. Mutta se alkaa muutoksella omassa energiassamme, mikä yleensä merkitsee, ettemme enää sovi nykytilanteeseemme. Universumi ei muuta olosuhteita ympärillämme - se näyttää, missä meidän täytyy muuttua. Ja maanjäristykset nykytodellisuudessamme ovat reaktioita muuttuvaan energiaamme. Nämä ovat onnistumisen merkkejä ja sen sijaan että mietimme, mitä teimme väärin, meidän täytyy katsoa, mitä teemme oikein, ja rakennettava uudestaan maanjäristysten jälkeen tavalla, mikä heijastaa omaa energiaamme.

Vanhempien jälkimainingit

Sain hyvin paljon positiivista palautetta viime viikon artikkeliini niistä valinnoista, joita meidän on tehtävä siinä, miten hoivaamme aikuisia indigolapsiamme (myös kristalleja, mutta vähemmässä määrin). Tuossa artikkelissa puhuin siitä, että vapautamme itsemme aikuisten lastemme hoivaamisesta ja annamme heidän olla aikuinen omassa elämässään. Vaikka suurin osa vastauksia oli samaa mieltä, sain mielenkiintoisen kommentin siitä, miten tämä heijasti omia parantamattomia vanhemmuusongelmiani. Vaikka tämä ei voisi olla kauempana totuudesta, niin se paljasti paljon kirjoittajan ongelmista.

Yksi vanhemman indigon kokemus on myötätunnon, läheisyyden, ymmärryksen ja tunneyhteyden puute omiin vanhempiinsa. Vaikka tämä ei ole totta kaikilla, se on totta suurimmalla osalla indigoista. Vanhempamme olivat kovia, kateellisia, epäystävällisiä, yhteydettömiä ja väkivaltaisia. Sen tuloksena olemme menneet toiseen suuntaan omien lastemme kanssa - kiinnittäen huomiota heidän tunne- ja henkisiin tarpeisiinsa ja haluten kertoa heille, että heitä rakastetaan. Mutta sisällämme elämme jälkimaininkeja ja paloja itsestämme puuttuu, kun yritämme sovittaa omaa elämäämme sen kanssa, minkä annamme lapsillemme.

Tämä auttaa meitä olemaan tukahduttava äiti ja pysymään kiinni lapsissamme, silloin kun heidän tarvitsee oppia löytämään oma tiensä. Siinä ei ole mitään väärää, mutta se estää meitä käsittelemästä omia ongelmiamme vanhempiin liittyen sen sijaan, että heijastamme tarvitsemaamme parannusta lapsiimme. Kun luin yhdeltä kirjoittajalta saamaani viestiä, mietin, miten paljon hänen kokemuksensa vanhemmista heijastui kommenttiin ja miten paljon parantumista hän etsi. Sen rakkauden täytyy tulla jostain, jonka ajattelemme meiltä puuttuvan ja jos emme pysty löytämään sitä sisältämme, yritämme saada sitä toisilta.

Monet indigot kantavat näitä jälkimaininkeja omista vanhemmistaan hiljaisena tunteena, ettei heitä ole rakastettu riittävästi. Ja he ovat tehneet hyvää työtä kasvattamalla uuden sukupolven, joka tietää, että heitä rakastetaan, heillä on rajattomat vaihtoehdot, he voivat luoda oman tulevaisuutensa ja heitä tuetaan kaikin tavoin. Mutta kuka tukee meitä? Kun päästämme irti lapsistamme, kohtaamme oman rakkaustarpeemme, minkä olemme pystyneet siirtämään syrjään täyttämällä heidän tarpeensa. Koska olemme tällä hetkellä päästämässä irti kaikesta, mikä seisoo tiellämme, meitä pyydetään päästämään irti myös tästä, antamaan anteeksi vanhemmillemme, kohtaamaan rakkaustarpeemme ja sitten luomaan sen itsellemme, jotta luomme tilaisuuden, mikä sallii toisten antaa sitä rakkautta, mitä olemme etsineet.

-----------

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 ja www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Valon Enkelit-ilta Majan kallioilla Koskuella Ti 27.07 klo:19.00





Tervetuloa!

VALON ENKELIT
-iltaan

Ti 27.07 klo:19.00
Majan kallioille, Koskuelle

Valon Enkelit-illassa virittäydytään rauhoittaviin enkelienergioihin, otetaan lempeästi yhteys omaan sisimpään ja vahvistetaan sitä valoa ja voimaa, joka meissä kaikissa on luonnostaan.

Kokoonnumme Koskuen ala-asteella klo:18.45,
josta 5min. kävelymatka kallioille.
Oma vesipullo ja istuma-alusta mukaan.
Sateen sattuessa pidämme illan Kirsin luona.

Vapaa pääsy!

Ajo-ohjeet , kyytiasiat ja ilmoittautuminen ma 26.7 
mennessä osoitteessa ranto.kirsi@gmail.com 

Suuntauksista

Heii!

Mitä Sinulle kuuluu? Minä täällä nautin pimenevästä kesäyöstä, suolalamput palavat alttarilla, tiskikone kehrää keittiön puolella ja Olga on piiloutunut sängyn alle. Olen rakentanut koko päivän levylle tulevia kuva- ja tekstimateriaaleja, jotka laitan viikonlopun aikana menemään graafikkoystävälleni. Kyllä, levystä tulee ihan oikeasti totta! Aivan hykerryttävän ihanaa!

Tänään olen istunut siis suurimman osan päivästä hiljaa tässä näin. Viikonloppu meni keikoilla, joilta palasin kiitollisuus sydämessä ja syli täynnä aivan ihania kukkakimppuja. Myöhään eilen illalla kotiin tullessani kävin ex-tempore viemässä niistä äidille yhden ja veljelleni toisen kimpun. Iloa eteenpäin!

Sain äsken blogipalautetta. Ihana lukijani oli huolestunut, että hajotan itseäni liian monen opin parissa. Kiitos kauniista sanoistasi! Haluan jakaa tämän teidän muidenkin kanssa, mitä äsken hänelle vastasin. Olen tosiaankin tällä polullani ehtinyt tutustumaan yhteen sun toiseenkin suuntaukseen, niin kuin me kaikki, hakien koko ajan sitä, mikä minun sielussani tuntuu henkisiin asioihin omimmalta lähestymistavalta. Tänä päivänä koenkin olevani kaikkien oppimieni ja kokemieni asioiden sekä kohtaamieni ihmisten kanssa käytyjen keskustelujen ja näkemysten vaihdon yhteissumma, jokainen niistä on tuonut uusia oivalluksia ja ymmärrystä maailmankaikkeuden saloista, vaikka mitään "suuntausta" en noudatakaan puhdasoppisesti. Minun tieni on rakkaus, joka kasvaa ja laajenee minussa koko ajan matkani varrella, kun uusia oivalluksia ilmentyy. Ja sehän tästä matkasta tekeekin aivan riemastuttavan!
IOK:stakin kun postasin, niin en alunperin lähtenyt sellaista postausta tekemään. Mutta kirjoittaessa usein yksi asia johtaa toiseen ja taas kolmanteen, jonka jälkeen olenkin jonkun sellaisen asian äärellä, josta itselleni on ollut matkan varrella apua. Sen innoittamana tuleekin tunne, että haluankin jakaa siitä pienen siivun täälläkin, koska koskaan ei tiedä, jos vaikka juuri se tietty juttu olisikin se, joka auttaisi kenties jotakin muuta matkallaan eteenpäin. Etsivä löytää! Mutta niin kuin kaikessa, on hyvä ottaa suuntauksista - niin kuin kanavoinneistakin - omakseen vain ne asiat, jotka todella resonoivat omassa sydämessä. Lopulta on tietenkin kyse hyvin yksinkertaisesta asiasta, joka ei tarvitse mitään poppakonsteja. Henkisyys on läsnäoloa ja pyyteetöntä rakkautta arjessa.

Olen saanut omassa elämässäni kokea hyvin vahvasti viime kuukausina sen, että minua "eivät enää pidättele" :D mitkään raja-aidat. Elämme sellaisessa ajassa, että vanhoja, luutuneita uskomuksia ravistellaan ja kyseenalaistetaan toden teolla. Mitä avarammalla mielellä pystyy olemaan varustettu, sitä paremmin pystyy pysymään yhdistyneenä maailmankaikkeuden runsausvirtaukseen. Se on Ihmeellistä! Enää ei tarvitse ajatella, että vain pysymällä mahdollisimman hajuttomina, mauttomina ja värittöminä, meillä on mahdollisuus Onneen. Jos itse "pienentää" itsensä, niin juuri sillä tavalla maailmankaikkeus vastaa. Se antaa meidän kaikin mokomin pitää negatiiviset ajatuksemme, tapamme murehtia liikaa asioita, taipumuksemme sättiä naapuria. Mutta jos alamme nostaa itsemme oikeaan arvoomme, niin maailmankaikkeuskin alkaa vastaamaan siihen samalla mitalla. Se tuo runsautta juuri niin paljon, kuin itse olemme valmiita vastaanottamaan. Alkamalla ajattelemaan vaikka, että "Minä ansaitsen Onnen", tai "Minulla on kaikkea mitä tarvitsen", olemme jo tehneet hurjan muutoksen kurssissamme. Se tuntuu pieneltä ja mitättömältä, mutta usko minua, se ei todellakaan ole kumpaakaan. Kokeilepa vaikka! Meidän täytyy aluksi vähän narrata mieltä, jotta korkeammasta minästämme tulee jonain kauniina päivänä luontainen olotila.



Hih, viimeksi käydessäni yölenkillä otin jälkeen kameran mukaani. Ja katsopas mitä se jälleen kerran tallensikaan! :D Tein niille jekkuja! Kävelin eteenpäin ja sitten käännyin aina lennosta ja otin salamana valokuvan! Eivätpä ehtineet karkuun!! :DDDD Mä alan kyllä kohta lähettelemään näitä sille Cooperille, jospa hän osaisi nimetä nämä tyypit! Hauskaa! <3

Nytpä teen vielä iltapuhteeksi enkeli-iltailmoituksen, ja sitten on aika mennä unten maille.

Valoisaa ja levollista yötä!

Deep


ps.ai niin, ja laitanpa tähän yhden uuden kanavoinnin, ole hyvä!





MONIULOTTEISIA UUTISIA 

Kirjoittanut ja Arcturuslaisia kanavoinut Suzan Caroll (multidimensions.com)
Uutiskirjeestä 15.7.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

ILMAN AIKAA 


Tervehdys, olemme Arcturuslaisia.

Joskus informaatio mitä saatte itsenne korkeammalta ilmaisumuodolta, tulee "ilman aikaa". Tällainen korkeamman ulottuvuuden kommunikointi hämmentää egoa/itseä, mikä salli sielunne/ITSENNE helpommin ottaa ohjakset.

Itse asiassa, kun olette alkaneet kulkea Käytävämme nyt-hetken läpi, koette ehkä lisääntyvää hämmennystä asemastanne ajassa ja paikassa. Menneisyys häipyy kaukaiseksi muistoksi ja se tuntuu enemmän entiseltä elämältä kuin nykyiseltä. Tämä johtuu siitä, että tuleva elämänne on nyt nykyelämäänne.

Kyllä, olette nyt viidennen ulottuvuuden olento, millaiseksi halusitte tulla. Tietenkään ette ole ainoastaan viidettä ulottuvuutta, sillä olette moniulotteinen. Kuitenkin tietoisuutenne, uskomuksenne, odotuksenne ja havaintotapanne ovat muuttuneet pelkästä kolmannesta ulottuvuudesta myös neljänneksi ulottuvuudeksi. Nyt teillä on samanaikaisesti kokemuksia viidennen ulottuvuuden ITSESTÄNNE.

Hämmentävää on, että elätte vielä kolmannen ulottuvuuden elämässä, missä toimitte, huolehditte vastuistanne ja elätte maa-astiassanne. Tämä maa-astia elää maakodissanne ja vaatii aikaa kulkea autossaan etäisyyden. Teistä on tulossa monta olentoa samanaikaisesti. Jokaisen ulottuvuuden ilmaisumuoto ITSESTÄNNE elää tarkoituksenmukaisessa taajuusastiassa, tietoisuutenne kalibroimiseksi tuon todellisuustaajuuden uskomuksiin, odotuksiin ja havaintotapoihin.

NORMAALINA OLEMINEN 


Päivällä luultavasti vaikutatte "normaalilta" fyysiseltä ihmiseltä. Sitten yöllä teillä on lisääntyvästi elävämpiä unia toisista todellisuuksista, toiminnoista ja ihmisistä. Ja teidän pitämiseksi hereillä ITSELLENNE, teillä on myös välähdyksiä viidennen ulottuvuuden olemisesta. Näinä nyt-hetkinä pystytte uskomaan, että teillä on ilmaisumuoto, joka resonoi viidenteen ulottuvuuteen.

Tämän uskon vuoksi odotatte saavanne tietoisia kokemuksia moniulotteisen ITSENNE tästä taajuuskaistasta. Odotuksenne ohjaavat sitten teitä nappaamaan silmäkulmastanne vilahduksia viidennen ulottuvuuden todellisuudestanne. Lisäksi laajentuneet havaintonne tulevat kaikki "linjoille".

Ensin ne säikäyttävät teidät. Tai innostutte niin näistä kokemuksistanne, että "suljette" ne putoamalla viidennen ulottuvuuden virrasta takaisin "todelliseen maailmaan". Mutta mikä on todellinen maailma nyt? Onko todellinen maailma se, missä Gaian arvokkaalle valtamerelle on tehty kamalaa vahinkoa ja pelko kulkee niin voimakkaana, että luonnonvoimien on ilmaistava se säätilan ja luonnonkatastrofien kautta?

Toisaalta, nämä katastrofit eivät ole luonnollisia, sillä ne ovat suoraa tulosta ihmiskunnan pelosta, vihasta, ahneudesta ja tarpeesta kontrolloida muita - planeetalle aiheutuvista kustannuksista välittämättä. Tämä vallantarve toisista on polariteetin viimeinen taistelu, ennen kuin keskus, keskipiste kahden äärimmäisyyden välillä, voidaan löytää.

TIETOKONEAIVOJENNE UUDELLEENKÄYNNISTÄMINEN 


Havaitsette, että jos voitte pysyä rentona ja uskoa ITSEENNE, juuri aktivoitu moniulotteinen toimintajärjestelmänne voi helposti ladata ja yhdistää viidennen ulottuvuuden havainnot maa-astiaanne. Kun tämä lataus ja yhdistäminen on valmis, teidän on käynnistettävä tietokoneaivonne uudestaan.

Ehdotamme, että sammutatte ja käynnistätte uudelleen valitsemalla sen, sillä jos odotatte, kunnes teidän täytyy sammuttaa, se voi tapahtua vamman tai sairauden vuoksi. Jos ette ota aikaa päästääksenne irti kolmannen ulottuvuuden toimintajärjestelmänne "normaaliohjelmoinnista", uusi järjestelmänne ei pysty täysin yhdistämään moniulotteisia havaintoja kolmannen ulottuvuuden tietokoneaivoihinne ja maa-astiaanne.

Tässä tapauksessa teistä luultavasti tuntuu levottomalta, koska ette pysty aivan ymmärtämään, mitä teille tapahtuu. Saatatte myös masentua, koska uskotte edelleen siihen harhaan, että olette "näin lähellä ja kuitenkin niin kaukana" siitä, mitä tiedätte voivanne olla. Silloin kun suljette tietokoneaivojenne kolmannen ulottuvuuden toimintajärjestelmän ja käynnistätte ne moniulotteisella toimintajärjestelmällä, alatte havaita egoitsenne sieluITSENNE näkökulman kautta. Tämän laajemman havaintotavan tuloksena paljastuu monia totuuksia maallisesta elämästänne.

Kolmannen ulottuvuuden toimintamallissa näette fyysisen todellisuutenne todellisena maailmana ja viidennen ulottuvuuden mielikuvituksena. Kun käynnistätte tietokoneaivonne uudestaan moniulotteisten havaintojenne aktivoimiseksi, havaitsette viidennen ulottuvuuden todellisena maailmana ja kolmannen ulottuvuuden mielikuvitusmaailmana. 

MAADOITTUMINEN 


Miten sammutatte käynnistääksenne uudelleen? Sulkekaa pois maallinen elämänne tekemällä matka luontoon mahdollisimman pitkäksi aikaa tai edes tunniksi, jos teillä ei ole muuta. Uuden ITSENNE istuttaminen Gaian maailmaan varmistaa, että olette riittävän maadoittunut aktivoidaksenne täysin moniulotteisen ITSENNE korkeimman taajuuden. Voitte kytkeä silitysraudan ilman maadoitusta, mutta jos kytkette uunin ilman sitä, kotinne/kehonne sähköjärjestelmään tulee oikosulku. Lisäksi yhteys Gaiaan vahvistaa kumppanuuttanne sen kanssa. Tässä syvässä kumppanuudessa se jakaa planeettavaloaan kanssanne, kun maadoitatte oman valonne siihen.

Jos ette voi mennä luontoon maadoittamaan kehonne, voitte halata puuta, istua maassa, ottaa pitkän kuuman kylvyn, kiivetä kukkulalle, istua penkillä tai puutarhassanne. Kokekaa maapallon elementit - maa, ilma, tuli, vesi ja eetteri (henki) - intiimillä ja henkilökohtaisella tavalla. Sitten päästäkää irti kolmannen ulottuvuuden elämänne tärkeydestä sekä monista egoitsenne peloista ja haluista.

Älkää katsoko kelloa koko päivänä. Eläkää kokonainen päivä tekemättä mitään maallisia tehtäviä. Uskokaa, että teillä on oikeus tehdä vain sitä, mikä täyttää teidät ehdottomalla rakkaudella. Toisaalta, yrittäkää yhden tunnin ajan rakastaa ehdottomasti kaikkea, mitä teette.

Jos uskotte, että jokin itsenne ulkopuolella on saanut teidät tekemään jotain, käyttäkää pitkä hetki muistaaksenne, että te olette elämänne luoja. Päästäkää irti kaikista "voi minua raukkaa" tai "olen uhri" -tunteista. Sitten kuunnelkaa jokaista ajatustanne, kitkeäksenne pois kaiken pelkoon perustuvan ajattelun.

PELON KITKEMINEN 


Ensin tunnistakaa jokin ajatus tai tunne peloksi. Tarkistakaa, onko tämä pelko varoitus, mitä se ei tavallisesti ole. Sitten sanokaa tai ajatelkaa: "Tämä on vain pelko ja kieltäydyn osallistumasta siihen!"

Sitten ajatelkaa jotain, mitä rakastatte syvästi. Se voi olla ihminen, paikka, tilanne tai asia. Tuntekaa tuo rakkaus sydämessänne, kun sanotte: "Valitsen rakkauden!"

Sitten koskettaen sydänchakraanne tuntekaa syvää kiitollisuutta tuota rakkautta kohtaan, kun sanotte: "Kiitos, kiitos, kiitos tästä rakkaudesta."

Tuntekaa rakkauden kietoutuvan kiitollisuuteen, kunnes pelko on täysin poissa tietoisuudestanne. Rakkaus korvaa pelon ja kiitollisuus sitoo rakkauden syvälle sydämeenne.

Yllä oleva harjoitus kirjoittaa uudestaan egoitsenne tavanomaisen pelkoajattelun korvaamalla sen rakkaudella ja sieluITSENNE sisäisellä voimalla. Kun muistatte tehdä tämän harjoituksen, sieluITSENNE ottaa hallinnan ajatuksistanne, kun se parantaa ja vapauttaa kaikki pelkoon perustuvat ajatukset ja tunteet. Aivan samalla tavalla kuin virustorjunta tunnistaa ja tuhoaa virukset tietokoneestanne, sieluITSENNE tunnistaa ja tuhoaa tyytyväisenä pelon tietoisuudestanne.

VANHOISTA TAVOISTA IRTIPÄÄSTÄMINEN 

Pelosta on tullut tapa todellisuudessanne, koska sitä on tarvittu selviytymiseksi vaarallisessa maailmassanne. Kuitenkin nyt voitte käyttää tätä harjoitusta kirjoittaaksenne uudelleen vanhat ajattelutapanne, kun sieluITSENNE
- ottaa jokaisen ajatuksenne hallintaan
- kuuntelee, parantaa ja vapauttaa vanhat pelkoon perustuvat tunteet ja
- lopettaa vanhat, pelokkaat tavat.

Nämä pelkopohjaiset käyttäytymistavat ovat pitäneet ensisijaisen tietoisuutenne keskittyneenä kolmannen ulottuvuuden taajuuteen ja tukkineet korkeamman näkökykynne.

Olkaa rakastavan kärsivällinen itsellenne, kun hitaasti mutta varmasti teistä tulee se energiamestari, joka on todellinen ITSENNE. Ihmiskunta on maanhoitaja. Kun menitte Karmahallituksen eteen pyytämään inkarnoitumista tälle aikajaksolle, lupauduitte muistamaan: kun heräätte enemmän ja enemmän todelliselle, moniulotteiselle ITSELLENNE, yhtenäisen, ehdottoman rakkautenne voima parantaa ihmiskuntaa ja kaikkea, minkä ihmiset ovat tehneet planeettakodikseen. On niitä jotka eivät ota vastaan tätä parannusta, sillä maa on vapaan tahdon planeetta.

Ehdottoman rakkauden resonanssi kuitenkin nousee niiden yli, jotka valitsevat pelossa pysymisen. Ilman pelon hallintaa ja rajoittamista nousee esiin ratkaisuja, jotka ovat olleet piilossa monien kolmannen ulottuvuuden harhaverhojen takana.

Muistutamme teitä päästämään irti kiinnittymisestä aikaan ja paikkaan sellaisena, kuin olette tunteneet ne. Tämän irtipäästämisen myötä voitte helpommin antautua sille nyt-virralle, mikä yhdistää kaiken elämän yhdeksi. Kulkekaa tällä nyt-virralla kuin kuunsäteellä ja seuratkaa sen valoa läpi pimeältä näyttävän yön.

Jos huomaatte mielenne menevän ei-haluttuun tulevaisuuteen, ottakaa hetki ja korvatkaa tuo ajatus ja mielikuva visiolla upeasta todellisuudesta viidennessä ulottuvuudessa. Tämä mielenhallinta vie vain hetken, kuitenkin se pitää teidät korkeimman kohtalonne polulla ja ykseyden virrassa. Tänä henkilökohtaisen ja planetaarisen transformaation aikana teidän on elintärkeää muistaa ja omistaa, että olette suuri, moniulotteinen olento. Hyödyllinen mantra kurssikorjauksen on: "Olen elämäni luoja. Valitsen ehdottoman rakkauden ja moniulotteisen valon!" Mantran toistaminen uudestaan ja uudestaan on paras tapa kontrolloida pelkoanne ja hallita ajatteluanne.

MONIULOTTEISIA HAVAINTOJA 

Koska moniulotteiset havaintotapanne ovat aktivoitumassa täysin, tästä pimeästä yöstä tulee onneksi pieni prosenttiosuus koko todellisuushavainnostanne. Tiedätte, että ne jotka eivät kulje tässä virrassa, valitsevat elävänsä matalamman taajuuden todellisuudessa, minkä itse olette valinneet.

Tässä oivalluksessa ei ole mitään tuomitsemista, sillä yksi taajuus ei ole parempi toista. Jotkut ihmiset uskovat, että heillä on edelleen paljon opittavaa kolmannen ulottuvuuden kokemuksista. Näin ollen he jatkavat 3D-peliä. Toiset valitsevat neljännen ulottuvuuden. Siellä he voivat liikkua maan eetteritodellisuuksien läpi, kun he aikamatkaavat mihin tahansa maakokemukseen, missä he haluavat vierailla tai minkä luoda.

Sitten on niitä, jotka tuntevat saaneensa valmiiksi kokemuksensa polarisoituneesta todellisuudesta. Nämä maadoittuneet sielut ovat valmiita palaamaan ITSENSÄ korkeamman ulottuvuuden ilmaisumuotoihin sekä suurempaan galaktiseen perheeseensä. Te jotka olette valinneet osallistuvanne henkilökohtaisen ja planetaarisen ylösnousemuksen kokemukseen, pysytte ykseyden virrassa ja luovutatte kaiken kontrollin fyysisestä kehostanne sielulle.

Me Arcturuslaiset sekä koko galaktinen perheenne odotamme innolla oppaananne ja kaverinanne olemista, kun matkustamme Arcturuslaista käytävää uuteen kotiinne. Lopuksi muistutamme teitä pitämään ikuisesti tietoisuudessanne mantran: luovutan nyt kaiken kontrollin fyysisestä todellisuudestani sielulle.

Arcturuslaiset

TODELLINEN KIELI 


Puiden keskellä kuulen luonnon hiljaisuuden kaikkialla ympärilläni. Se on hiljaisuutta, mikä ei ole kaupungissa ulottuvilla, sillä se on "aikawarppi". Luonto on ollut olemassa ennen teknologiaa, ennen kännyköitä, suihkukoneita ja ympärivuorokautista sähköistä ympäristömelua.

Kaupungissa olen jatkuvasti yhteydessä tähän "meluun" laajentuneen havaintoni kautta. En ole tunnistanut tätä melua kuin vasta nyt, koska hitaasti ja hiljaa sähkömelu on risteytynyt tietoisuuteni kanssa, kunnes siitä on tullut "normaalia". Näin vei kolme, neljä päivää luonnossa, ennen kuin saatoin kuulla hiljaisuuden.

Itse asiassa tämä hiljaisuus on puiden kieltä, muttei minkä tahansa puiden, vaikka kaikki puut puhuvat tämän kielen jotain muotoa. Tämä nimenomainen hiljaisuus on punapuiden kieltä - Gaian vanhimpien ja suurimpien puiden kieltä. Näiden punapuiden kautta voin kuulla todellisen kielen, kielen joka ei perustu sanoihin, vaan tietoisuuden ääniin.

Nyt kun olen viettänyt viikon harvaan asutulla alueella muutamien ihmisten kanssa, mutta kera puurunsauden, voin kuulla näiden muinaisten olentojen lähettämää todellista kieltä. Punapuumetsät ovat Lemurian jäljellä olevia suojelijoita. Näin ollen näissä puissa on tuota värähtelyä.

Los Angelesissa missä asun, on Atlantiksen värähtelyä, mitä lähetetään modernin kaupungin sähkömelun välityksellä lähellä merta. Tämä sähköinen kaupunki puhuu Atlantiksen todellista kieltä, kun taas Gaian luonnon punapuumetsä puhuu Lemurian todellista kieltä. Silloin kun astumme Käytävään, käymme taas näiden muinaisten esi-isien sekä vieläkin muinaisemman galaktisen perheen luona.

Teemme tämän matkan yhtenä kollektiivisen ja planetaarisen tietoisuutemme voiman kautta. Itse asiassa teemme tämän matkan moniulotteisen tietoisuutemme kautta.

Moniulotteisen tietoisuutemme kautta muistamme menneisyytemme, minkä voimme paremmin tuntea nykyisyytenämme. Menemme myös tulevaisuuteen nähdäksemme sen nykyisyytenämme. Toisin sanoen, siirrymme sen aika- ja paikkakäsitteen tuolle puolen, mikä on perustunut tuohon kolmannen ulottuvuuden harhaan.

Yhdessä, yhdistyneen moniulotteisen tietoisuutemme kautta astumme tuntemattomaan. Tietysti "tuntematon" on vain unohdettua, sillä olemme suuria moniulotteisia olentoja, joilla on kunnia olla inkarnoituneena nyt osallistuaksemme Gaian suureen planeettaylösnousemukseen.

Yhdessä muistamme todellisen kielemme, mikä on tietoisuusäänien/-taajuuksien kieltä. Ennen kuin tiedämmekään, internetimme on vanhanaikainen, sillä muistamme, miten puhua ja kuulla laajentuneen havaintotapamme kautta. Tätä moniulotteisen tietoisuutemme kieltä lähetetään ja vastaanotetaan moniulotteisen valon ja ehdottoman rakkauden kautta.

TIETOISUUS JA KOMMUNIKOINTI 


Internet on opettanut meille, että voimme kommunikoida sanoin ja kuvin ihmisen kanssa, jonka tunnemme vain hänen tietoisuudestaan. Sukupuoli, kulttuuri, uskonto, ikä ja taloudellinen asema ovat tuntemattomia ja merkityksettömiä. Kun maadoitamme moniulotteisen ITSEMME enemmän ja enemmän päivittäiseen elämäämme, muistamme, että tietoisuus on kommunikointia ja kommunikointi on tietoisuutta.

Tietoisuuden kautta todella kommunikoimme sen maailman kanssa, minkä hyväksymme todellisuudeksemme. Jos kolmannen ulottuvuuden maalliset toimet rajoittavat tietoisuuttamme, niin voimme kommunikoida vain tuon pienen koko moniulotteisen todellisuutemme sirpaleen kanssa.

Kun laajennamme tietoisuuttamme henkilökohtaisesta kolmannen ulottuvuuden todellisuudesta neljännen ulottuvuuden todellisuuden kollektiiviseen tietoisuuteen ja viidennen ulottuvuuden todellisuuden planetaarisen tietoisuuteen, voimme onneksi hyväksyä aina vain suurempia sirpaleita moniulotteisesta todellisuudesta todelliseksi maailmaksemme. Voimme sitten ylittää kynnyksen tähtiesi-isiemme galaktiseen tietoisuuteen sekä omiin vaihtoehtoisiin ja rinnakkaisiin todellisuuksiimme, mitkä ovat ottaneet muodon toisilla planeetoilla, toisissa galakseissa ja ulottuvuuksissa.

Vanhat ystäväni, punapuut, ovat muistuttaneet minua todellisesta kielestä, missä henki (hengitys) liikkuu muodon (aine) läpi. Kun käytämme ihmiskieltämme puhumiseen, sallimme hengityksemme (henki) nousta keuhkoista (sydänchakra) ja liikkua suun, kielen ja huulien ilmaisijoiden kautta. Todellista kieltä puhutaan puiden kautta, kun tuuli (hengitys) liikkuu puiden (muoto) läpi. Jokainen lehti on tuulen ilmaisija, aivan kuin suu, kieli ja huulet ovat hengityksemme ilmaisijoita.

Moniulotteinen valo ja ehdoton rakkaus välittää tätä ykseyden todellista kieltä. Valon eri taajuudet ovat ilmaisijoita, mitkä antavat merkityksen (sanat) ehdottomalle rakkaudelle, mikä varmistaa kuuntelijalle, että viesti virtaa ykseydestä.

KÄYTÄVÄSSÄ MATKUSTAMINEN 


Arcturuslaisten käytävä on ykseyden nyt-hetkessä. Siksi kun matkustamme siinä yhdessä, totumme ykseyden kieleen sekä niiden puumerkkitaajuuteen, jotka matkustavat Käytävässä kanssamme. Käytävässä olemme makrokosmoksen mikrokosmos planetaarisessa ylösnousemuksessa.

Kaikki ihmiset, eläimet, kasvit ja luonnonvoimat Gaialla valmistautuvat tietoisesti ja tiedostamatta suureen muutokseen. Tapahtuuko tämä muutos? Tietysti! Kysymys kuuluu: pystymmekö tietoisesti havaitsemaan ja näin osallistumaan siihen todellisuustaajuuteen, missä tämä muutos tapahtuu? Toisin sanoen, pystymmekö ylläpitämään huomiomme ja aikomuksemme kalibroitua siihen todellisuustaajuuteen, mikä ylösnousee? Miten löydämme tuon taajuuden, puhumattakaan pysymisestä kalibroituneena siihen? Onneksi emme ole yksin, nyt olemme yhtä. Siksi selviämme sen yhdessä.

ÄIDIN PARANTAMINEN 


Rakkaat ystävät,

Me Arcturuslaiset haluamme muistuttaa teille, että jollain tasolla olette valinneet kaikki maalliset haasteenne. Miksi tekisin sellaista, kysytte ehkä. Vastaus on, että vain yhdistymällä sieluITSEENNE voisitte kohdata ja ratkaista nämä haasteet. Sielunne tietää, että kolmannen ulottuvuuden todellisuutenne on koulu, mihin olette päättäneet mennä laajentaaksenne valoanne fyysisen inkarnaation kokemusten kautta.

Sielunne ei välitä, oletteko rikas tai kuuluisa. Se haluaa teidän vain muistavan todellisen ITSENN ollessanne maadoittuneena aineeseen. Monien haasteidenne kautta olette oppineet elämään joka päivä tai ainakin useimpina päivinä katsoen kohti sieluITSEÄNNE. Olette muistaneet pysyä yhteydessä ITSENNE kanssa - ette ainoastaan silloin kun olette sotkeutuneena johonkin haasteeseen, vaan myös ollessanne onnellinen ja rauhallinen.

Olette muistaneet, ettei sielu ole jotain, minkä luo juostaan, silloin kun teitä pelottaa, vaan se on joku, joka olette. Tiedätte nyt, että olette henki maadoittuneena aineeseen, ette ainetta joka etsii henkeä. Tämän tietämyksen myötä matkanne 3D-pelissä on tulossa loppuunsa ja "valmistuminen" viidenteen ulottuvuuteen alkaa.

Nyt kun elätte joka päivä ja melkein joka minuutti katsoen henkeen riippumatta siitä, oletteko täynnä rakkautta vai täynnä pelkoa, olette löytäneet suurta lohtua valossa elämisestä ettekä valitsisi toisin. Mikä tärkeintä, olette oppineet rakastamaan itseänne ehdottomasti, vaikkette olisikaan tietoinen tästä tosiasiasta. Rakkaus sallii teidän löytää ilon arkielämänne keskellä.

Pyydämme taas, että te kaikki etsitte vähän aikaa päivittäisessä elämässänne Gaian upean luonnon kokemiseen, vaikka se tapahtuisikin omalla pihallanne tai puistossa. Luonnon seurassa oleminen sallii teidän tehdä tietoisuushyppäyksen, mikä ylittää sen, mitä olette aiemmin kuvitelleet. Olette kaikki perhosia juuri ilmestymässä ulos kotelosta ja tarvitsette Luontoäidin rakkautta ITSENNE uuden ilmaisumuodon hoivaamiseen.

Teidän, uuden maapallon johtajien, on aika kypsyä hiljaa viidennen ulottuvuuden taajuuteen asuessanne edelleen maa-astiassanne. Tämä teko on suuri haaste ja mahdollinen ainoastaan, jos teillä on iloa päivittäisessä elämässänne. Gaian planetaarisen ylösnousemusprosessin tässä osassa on välttämätöntä, että ylösnousevat sielut elävät kahdessa maailmassa samanaikaisesti.

Jos ette ole maadoittuneet kolmannen ulottuvuuden maailmaanne rakkauden ja ilon voimalla, mitä kasvatetaan kiittämällä, energianne lentää maa-astiastanne viidenteen ulottuvuuteen. Toisin sanoen, teette henkilökohtaisen ylösnousemuksen. Tässä tapauksessa ette käytä henkilökohtaisen ylösnousemuksen suurta voimaan tukemaan Gaian kehon ylösnousemusta.

Jos olette onnellinen, tyytyväinen ja rakastatte elämää kolmannen ulottuvuuden elämässänne, pystytte paremmin pysymään maa-astiassanne samaan aikaan, kun matkaatte viidenteen ulottuvuuteen. Säännöllinen matkustamisenne viidenteen ulottuvuuteen pysyessänne edelleen aktiivisessa maa-astiassa "vetää" kolmannen ulottuvuuden maata neljännen ulottuvuuden läpi viidenteen.

Näin maadoittuneet ystävämme voivat palata kotiin ja samalla tuoda mukanaan kolmannen ulottuvuuden kotinsa, maan. Lisäksi Gaian planeettaylösnousemuksen voima auttaa ihmisiä heidän henkilökohtaisessa ylösnousemuksessaan. Todellisuus tietysti on, että ihmiskunta on Gaia, sillä viidennessä ulottuvuudessa te olette planeetta ja planeetta on te. Kun teistä tulee yhtä planeettakohtunne kanssa, jätätte sen kotelon ja lennätte vapaana moniulotteisen ITSENNE korkeampiin ilmaisumuotoihin.

Tiedämme, että pyydämme paljon planetaariselta ylösnousemustiimiltä pyytäessämme sitä pysymään kolmannessa ulottuvuudessa, mutta säännölliset vierailunne viidenteen ulottuvuuteen tekevät planeettaylösnousemuksen odotteluajastanne paljon helpompaa. Näemme loiston heräämisestänne moniulotteiselle ITSELLENNE tähtisateena Gaian keholla. Tiedämme myös, että useimmat teistä olivat niiden joukossa, jotka vastasivat Gaian hätähuutoon Atlantiksen romahtaessa. Voimme myös nähdä suuren omistautumisenne kurssissa pysymiseen, kunnes olette täyttäneet lupauksenne auttaa maata palaamaan ilmaisunsa korkeampaan taajuuteen.

Kiitämme teitä suuresta kärsivällisyydestänne, sinnikkyydestänne ja sitoutumisestanne. Tiedämme, että haluatte palata kotiin. Kuitenkin olette valinneet jäävänne, kunnes teitä ei enää tarvita. Me Galaktisessa liitossa - erityisesti ne jotka ovat kerran eläneet maan päällä ja auttavat sitä korkeammista ulottuvuuksista - olemme ylpeitä tuntiessamme teidät ja odotamme innolla sitä suurta juhlaa, kun palaatte luoksemme.

Arcturuslainen perheenne

SOS GAIALTA 


Jokaisessa pimeyden ja valon välisessä taistelussa pimeys näyttää voittavan lähes loppuun saakka. Tämä johtuu siitä, että pimeydellä ei ole mitään sääntöjä, suuremman hyvän tuntoa, rakkautta kanssaihmisiään tai planeettaansa kohtaan. Se palvoo ahneuden pyhätössä, missä on jatkuvia pelkouhreja niiltä, jotka uskovat, että pimeydellä on voima vaikuttaa heidän elämäänsä.

Toisaalta, valo-olentoja ohjaa ykseyden virta ja ehdoton rakkaus, joita ihmisten on vaikeaa ylläpitää, kun pimeys vaani elämämme joka nurkassa. Jos me valosta olevat vajoamme pimeyden tasolle taistelussa, meidätkin vedetään pelon ja pimeyden suohon, minkä olemme pyrkineet karkottamaan elämästämme.

Siksi meillä on yksi toimintasuunta, mikä on erittäin vaikea, sillä se tuntuu toimimattomuudelta. Tämä suunta on käyttää rakkauttamme, ehdotonta rakkauttamme, yhdistymiseen toistemme kanssa. Voimamme näyttää pieneltä ja merkityksettömältä erillään toisista. Kuitenkin ehdoton rakkaus on universumin sitova voima ja se voi yhdistää meidät kaikki yhdeksi suureksi valo-olennoksi.

Tänä yhtenä suurena valo-olentona voimme käyttää ehdottoman rakkauden yhteisvoimaa ja parantaa itsemme riittävästi rakastaaksemme myös niitä, jotka lisäävät sitä pelkoa ja ahneutta, mikä on tuhomassa maailmamme. Meidän on parannettava itsemme ensin, koska meille on suuri haaste rakastaa planeettamme, mutta myös niitä, jotka ovat lianneet sen.

Jokaisella meistä on ollut elämiä, joissa olemme langenneet pimeyteen, ja meillä kaikilla on ollut ahneuden ja pelon hetkiä. Ahneus ja pelko ovat sama asia, koska ahneus nousee pelosta, ettei ole riittävästi, että me emme ole riittäviä. Siksi meidän on saatava lisää - lisää rahaa, lisää valtaa, lisää hallintaa. Tämä pelolle alistumisen toimintamalli on tulossa loppuunsa, jotta voimme korvata sen kaiken kattavalla ehdottoman rakkauden mallilla.

Tämä uusi todellisuus ei ole kuitenkaan paikka, vaan taajuus. Aivan kuin veteen heitetty kivi saa aikaan monia renkaita, on myös monia versioita todellisuudestamme, joista jokainen värähtelee vähän eri taajuudella. Miksi siis olemme tässä todellisuudessa? Olemme tässä todellisuudessa, koska olemme tässä ja nyt mitätöimässä niitä vahinkoja Gaialle, joita tehtiin Atlantiksen ja Lemurian romahtaessa, kun ihmiskunta lankesi pelkoon ja ahneuteen.

On todennäköistä, että monet niistä joita nyt ympäröi pimeys, olivat pimeyttä silloin. Toisaalta, ne jotka olivat silloin valoa, ovat nyt valoa. Aivan kuin olemme nähneet tässä elämässä, ongelmat eivät lopu, ennen kuin ne on saatettu päätökseen. Katsomme elämäämme ja näemme, ettei meillä ole monia ongelmia. Sen sijaan meillä on vain yksi tai kaksi, joita toistamme uudestaan ja uudestaan yrityksenä parantaa itsemme ja muistaa todellisen ITSEMME.

Suuren romahduksen ja tämän elämän välissä meillä on ollut monta elämää, joissa pimeyttä olevat ovat löytäneet valon ja valoa olevat ovat langenneet pimeyteen. Meillä on ollut monia elämiä täynnä ahneutta sekä elämiä täynnä anteliaisuutta. Nyt meidän on parannettava ja irtipäästettävä tunteemme, ettemme ole riittäviä. Tämän parantamisen ja irtipäästämisen myötä voimme laajentaa tietoisuuttamme riittävästi hyväksyäksemme sen ehdottoman rakkauden, mitä virtaa ikuisesti ykseyden sydämestä. Ehdottomalla rakkaudella parannamme sisäisen pimeytemme.

Kun olemme parantaneet sisäisen pimeytemme, voimme rakastaa niitä, jotka ovat langenneet pimeyteen. Ei ole hallinnollisia tai ulkoisia voimia, jotka voivat auttaa meitä parantamaan itsemme, ja vain parantamalla itsemme voimme löytää voiman tietoisuudestamme rakastaaksemme vapaaksi sen, mitä rakkaan maamme päällä tapahtuu. Vain parantamalla itsemme riittävästi rakastaaksemme ehdottomasti omaa haavoittunutta itseämme, voimme löytää kyvyn rakastaa niitä ehdottomasti, jotka yrittävät puuttua planeettamme ylösnousemukseen vahingoittamalla planeettaa ja lietsomalla pelkoa sen asukkaissa.

Ylösnousevina olentoina meidän on muistettava, ettei kenellekään ulkopuolellamme voi antaa kontrollia tietoisuutemme taajuudesta! Olemme energiamestareita, mikä merkitsee, että valitsemme tietoisuustasomme valitsemalla rakkauden. Lisäksi, voimme valita rakkauden vain torjumalla pelon. Ja paras tapa pelon torjumiseen on yhdistyä toisten kanssa, jotka ovat valinneet rakkauden - ehdottoman rakkauden.

Ehdollinen rakkaus mitä ihmiset ovat eläneet, on sen "ei riittävästi" -tilan kätketty syy, mikä on aikaansaanut ahneuden ja pimeyden tämän päivän maailmassamme. Ehdoton rakkaus ei tunne rajoja ja sitä annetaan yhtä vapaasti sekä pahantekijälle kuin uhrille. Ehdoton rakkaus on voima, mikä antaa meidän vapautua kerta kaikkiaan kenenkään uhrina olemisesta - myös ahneen konsernin tai avuttoman hallituksen.

Jos meidän on tarkoitus virrata viidenteen ulottuvuuteen, meidän on oltava se hallitus, jonka haluamme vaihtaa. Me olemme todellisuutemme kanssaluojia. Ensin hallitsemme itseämme olemalla tunteidemme ja ajatustemme mestari. Sitten voimme kitkeä pois kaiken pelon ja elää hetkestä toiseen ehdottomassa rakkaudessa.

Maya-kalenterin mukaan viikonloppuna 17.-18.7.2010 voimme tulla yhdeksi ylläpitämään aikomusta Maya-kalenterin yhdeksännen aallon ykseystietoisuutta varten. Lisätietoawww.calleman.com/content/articles/ninth_wave.htm. Tämän yhdeksännen aallon sisällä on kaikkien muiden tietoisuusaaltojen ykseys, jotka ovat solu (1), imettäväinen (2), perhe (3), heimo (4), alue (5), kansa (6), planeetta (7), galaksi (8) ja universumi (9).

YKSEYDEN VOIMA 

Tiedän, että monet teistä ovat tunteneet leijuvaa levottomuutta ja kiireellisyyden tuntua liittyen haavoittuneen planeettamme tilaan. Olen saanut Gaialta ja Arcturuslaisilta ohjeita, miten voimme auttaa.

Vastauksena näihin ohjeisiin muodostan "Äidin parantamisryhmän" yhtenä torstaina kerran kuussa klo 15.00. Tapaamme kerran kuussa parantamaan itseämme ja tukemaan sillä Gaiaa. Parannamme yhden chakran kuussa alkaen ensimmäisestä chakrasta ja jaamme tuon parantumisen maaplaneettamme kanssa. Ainoa tapa parantaa maailmamme sekä sitä vahingoittaneen ihmiskunnan on ehdoton rakkaus. Lisäksi, ehdoton rakkaus voidaan parhaiten tuntea sisältä.

Onneksi siirrymme lähemmäs Galaktista keskusta, mistä ehdottoman rakkauden ja moniulotteisen valon lähetykset ovat voimakkaampia, kuin ovat olleet yli 26.000 vuoteen. Siksi päätämme ottaa vastaan tämän ehdottoman rakkauden ja moniulotteisen valon omaan kehoomme, jakaa sen Gaian kanssa ja sitten lähettää sen ympäri maapalloa. Pyydän ihmisiä luomaan omia ryhmiään. Tuo ryhmä, vaikka kyse olisi vain kahdesta, kolmesta ihmisestä, muodostetaan seitsemää kuukautta ja seitsemää chakraa varten. Näin olemme planeettana siirtyneet seitsemän chakran läpi tammikuussa 2011.

Ohjeideni mukaan ryhmän hajotessa jokainen jäsen luo uuden oman ryhmänsä tukemaan jatkuvasti kasvavaa "Äidin parantaminen" -verkostoa. Laitan joka kuukausi löyhät suuntaviivat ryhmille blogissani suzanneliephd.blogspot.com. Jokaista ryhmää kannustetaan seuraamaan omaa sisäistä opastustaan ja luovuuttaan, mutta kattamaan saman muodon, jotta informaatiomatriisi voi helpommin sekoittua yhdeksi.

Punoutuneena yhteen chakraheräämisen kanssa matkaamme yhdessä Arcturuslaisessa käytävässä ohjelmoimaan uudelleen negatiivisia ydinuskomuksia ja kommunikoimaan toisten ulottuvuustodellisuuksien kanssa, oppiaksemme lisää henkilökohtaisen ja planetaarisen ylösnousemuksen prosessista. Toivon, että voitte osallistua jollain tavalla, vaikkette päättäisikään luoda ryhmää tai liittyä sellaiseen. Antamalla toisille voimme parhaiten unohtaa ja parantaa murheemme.

-----------

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 ja www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.