18.11.13

Deepthi: Äiti Jumalan kutsu ♥




Tuuli kovistelee talon kattopeltejä, ja Olga etsiytyy syliini. Pikkuinen kotini kylpee kynttilänvalossa, ja minä kaivaudun syvemmälle vilttini uumeniin. Eilen illalla palasin kotiin Turusta, jossa sain puolentoistavuoden tauon jälkeen olla keikalla bändin kanssa! Se tuntui niin taivaalliselta!  Luonnollisesti käväisin myös Ruissalossa, joka oli Turussa asuessani lempipaikkani, ja jossa olen tehnyt lukemattomia lenkkejä ja hiljentymismatkoja. Viikonlopulle sattui vielä voimallinen täysikuu, ja oli aivan huikeaa, kun saavuin meren rantaan, kun toisella puolella oli valtava kuu kaupungin yllä, ja toiseen suuntaan katsoessa meren horisonttiin laskeutui upea aurinko. ♥ 


Viime viikot olen saanut nyt olla muutenkin kovasti liikekannalla, milloin enkelitretriitin merkeissä, kirjaesittelyissä ja haastatteluissa. Uusin haastatteluni oli Anna-lehdessä.


Oman kunnan kirjastossa Jalasjärvellä kirjaesittelyssä 


Luin äsken jotain kanavointia, jossa sanottiin että "nyt kun tätä vuotta on jäljellä enää pari viikkoa...", havahduin. Minne ihmeeseen tämä vuosi oikein juoksi? Missä olimme kun tämä vuosi alkoi, ja missä olemme nyt? Aina välillä olen käynyt vilkaisemassa vuoden alussa tänne blogiini postaamaani kirjoitusta, jossa enkelit ennakoivat meille suuntaviittoja tätä vuotta varten http://ammandeepthi.blogspot.fi/2013/01/deepthi-enkeleiden-12-viestia-vuodelle.html. Joka kuukausi olen hämmästynyt yhtä suuresti, miten tismalleen ne teemat ovat nousseet ainakin omassa elämässäni pintaan, mitä enkelit olivat etukäteen näyttäneet. Marraskuun kohdalla luki näin:

"...Maailmamme tarvitsee yhä vahvemmin feminiinienergiaa kantamaan maapalloa ja kaikkia ihmisiä tässä uudessa ajassa. Uusia kerroksia meissä kuoritaan pois, jotta valomme pääsee loistamaan yhä puhtaampana. On myös konkreettisesti naisten vahvan esiinmarssin aika. Maailma tarvitsee lempeyttä, naisellista hoivaenergiaa, myötätuntoa ja rakkautta, joka on meissä kaikissa, ja joka nyt aktivoituu uuteen loistoonsa niin miehissä kuin naisissakin. Uusia luovia ratkaisuja keksitään, uusia toimintatapoja otetaan käyttöön, jossa otetaan huomioon tasapuolinen hyvinvointi. On aika toimia siitä valosta käsin, joka meissä jokaisessa on! On otettava oma vapaa tahto käyttöön yhteisen hyvän luomiseksi!"


Omalla kohdallani juurikin tuo feminiinienergia ja Kosminen Äiti Jumala ovat nousseet koko kuukauden pääteemaksi. Kerron erään voimallisen kokemuksen viime viikolta, joka tapahtui vieläpä 11.11-päivänä, joka oli kosmisesti hyvin voimallinen päivä.

Olin ajamassa Savonlinnaan pitämään musiikillista luentoa kirjastani. Ajomatkan aikana aloin jo ihmettelemään itselleni ääneen, että on tässäkin taas järkeä lähteä aivan toiselle puolen Suomea parin tunnin takia. :D Luennosta sopiessani jo viime keväänä olin pyytänyt enkeleiltä, että järjestävät minulle samalle suunnalle jonkin muunkin työtilaisuuden, ettei tarvitse lähteä heittämään pistokeikkaa. Mitään muuta tilaisuutta ei kuitenkaan koskaan ilmaantunut, ja hyvä etten asiasta matkan aikana yläkertaan jo nyrkkiä puinut. Mutta yllättäen minulle tuotiinkin viesti, että "Wait and see". Tarkoittaen, että tässä ei ole koko totuus. Samassa muistin myös, että joka kerta, kun olen tuntenut tuota samaa turhautumista, niin se mitä itse olen noilta reissuilta saanut, onkin ollut jotain aivan häkellyttävän suurenmoista, jota en olisi koskaan itse pystynyt edes kuvitella. Siispä päätin olla avoin vastaanottamaan ja käänsin turhautuneet ajatukseni kiitollisuudeksi. 

Perille päästyäni olin vähän myöhässä, ja paikallinen toimittaja odotti minua esiintymispaikan edustalla. Minua mietitytti, että myöhästymiseni takia meille jäisi vain puoli tuntia aikaa jutuntekoon, kun talon laitteista vastaava tulisi auttamaan minua soundcheckin tekemisessä. Pyysin enkeleiltä, että kaikki järjestyisi jouhevasti. 

Kuinkas ollakaan, kun kello oli merkissään, talon vastaavaa ei näkynyt ei kuulunut, joten me saimme rauhassa viimeistellä juttumme. Jutunteon jälkeen soitin luennon järjestäjälle ja tiedustelin, onko tänne tulossa joku. Kohta oven raosta pilkisti pää, ja vastaava astelee saliin ja teemme soundcheckin. Ei hätää, kaikki järjestyy, as always. Luota, luota, luota. 

Itse tilaisuus oli aivan ihana, ja oli ihana saada jutella ihmisille ja ihmisten kanssa, kuulla heidän kokemuksiaan, laulaa omia lauluja väliin ja ohjata enkelimeditaation kaikille paikallaolijoille. Tilaisuuden jälkeen moni tuli vielä juttelemaan ja haluamaan kirjaa itselleen.  Oli niin ihanaa! 

Aivan jonon hännillä minua odotti mies. Hän oli minulle ennestään tutun näköinen, ja kun hän esitteli itsensä, hän kertoi että olimme nähneet Amman ohjelmassa. Niinhän se olikin! Hän sitten sanoi, että hänellä olisi minulle hiukan asiaa, että kun jono päättyy, niin voisiko hän vaihtaa kanssani muutaman sanan. 

Kun jono sitten loppui, keskustelimme hetken aikaa. Hän kertoi minulle paikasta, joka voisi kiinnostaa minua. Hän kertoi, että Savonlinnassa on Äitijumala Sofian temppeli. Minä hyvä etten pyllylleni lentänyt! Ihanko totta!! Tuo oli minulle selkeä koodi ja johdatus, ja jatkoa sille, mitä olin kokenut vähän aiemmin.

Olin löytänyt nämä Äitijumala Sofian sivut jo pari vuotta aiemmin, kun olin Amman myötä alkanut etsiä tietoa ja opiskella, että mitä minulle oikein tapahtuu. Sofia-käsite itsessään on tietenkin ikivanha ja tunnetaan kautta historian, mutta nuo sivut resonoivat tässä asiassa minulle parhaiten. Nyt vuosien myötä näen tietenkin isomman kuvan ja tajuan, mikä johdatus kaikessa on jälleen kerran ollut, ja miten me saamme kotiintuuppausta osaksemme kaikkialta, tiedostamme sitä tai emme.

Tänä vuonna olin sitten käymässä Helsingissä Hengen ja Tiedon messuilla kuukausi takaperin. Olin kiertänyt koko messualueen läpi ja käynyt katsomassa eri esittelypisteitä ja moikkaillut kaikkia ihania tuttuja ja tuntemattomiakin.  Yksi huone veti minua erityisesti puoleeni. Kun astuin sisään tuohon huoneeseen, huomasin, että siellä oli menossa näyttely enkelikuvista. Siinä oli ensin käytävänomainen tila, jossa oli arviolta 7 arkkienkelin kuvaa vierivieressä seinillä kummallakin puolella käytävää. Mikä noista kuvista teki ihmeellisiä, oli se, että ne tuntuivat erityisen eläviltä ja voimakkailta energioiltaan. Kaiken lisäksi nuo kuvat olivat yli pari metriä korkeita, joten myös siksi ne olivat vaikuttavia. Seisoin kuvien edessä ja tunsin, miten sydäntäni alkoi pakottaa, kuin joku olisi yrittänyt avata sitä. 

Viimeisen kuvan jälkeen oli tuoli, jossa istui mies. Jäin juttelemaan tuolle miehelle ja kysymään lisää tuosta näyttelystä ja sen hurjasta voimasta. Samalla huomasin, että käytävän "takana" aukesi luokka, jossa oli lisää kuvia, sekä kaiken keskellä kuva Äitijumala Sofiasta. Samalla kun juttelin miehelle, kyyneleet alkoivat spontaanisti valua pitkin poskiani. Kuuntelin miestä, ja kaikki mitä hän puhui, kuulosti tismalleen siltä, mitä olen itse konkreettisesti kokenut, saanut intuitiivisina viesteinä ja käynyt läpi viime vuosien aikana: että Äiti Jumala meissä herää juuri nyt henkiin ja saapuu elähdyttämään Rakkaudellaan ja enkeleidensä avustuksella koko maapallon ja meidät ihmiset, eläimet ja luonnon luonnolliseen tasapainoomme ja yhteyteen itsemme ja Jumalan kanssa Rakkaudessa.

Lähdin näyttelytilasta haikein sydämin, sillä olisin halunnut vain jäädä sinne. Poiskävellessäni mietin, että olisi pitänyt kysyä tuolta mieheltä, että mikä olisi helpoin tapa saada noita kuvia itselle. Olin jo aiemmin netistä nähnyt, että kuvia pystyy heiltä tilaamaan, mutta jotenkin tuntui, että se olisi turhan kliininen tapa saada omakseen noin vaikuttavia kuvia. Ajattelin, että tulen kysymään häneltä kuvista vielä myöhemmin, tai jos jostain syystä se ei nyt ole tarkoitettu, niin kyllä se minulle sitten tuotaisiin myöhemminkin eteen. No, enpä osannut kuvitella, miten nopeasti enkelit ja Sofia laittavat asioihin vauhtia. 

Nyt olin kaikesta tietämättömänä tullut Savonlinnaan, pitänyt luentoni ja lähdössä takaisin kotiin, kun saan kuulla, että tuon taiteilijapariskunnan temppeli sijaitsee Savonlinnassa! En ollut uskoa kuulemaani todeksi! Samassa tietenkin ymmärsin, miksi minut oli luennon lisäksi Savonlinnaan tuotu ja miksi minulle ei ollut tullut muita työtehtäviä tälle matkalle - tässä matkassa tulisi olemaan minulle aivan tarpeeksi sulateltavaa. Kiitos, kiitos, kiitos! 

Luennon jälkeen minut saateltiin keskellä kaupunkia sijaitsevan kerrostalon ylimpäään kerrokseen isoon asuntoon. Huoneiston perällä aukesi häikäisevä Äitijumala Sofian temppeli. Astuessani tuohon temppeliin, jo Amman luota tuttu kosmisen Äidin energia kietoi minut valtavaan pyhään vaippaansa, saaden minut melkein lyyhistymään polvilleni ja suutelemaan maata. Ymmärsin, että Äiti Jumala on juuri antamassa minulle siunaustaan. Kyyneleet alkoivat taas valua pitkin poskiani ja koko energiakehoni virittyi äärimmilleen uudelle taajuudelle. 

Samassa hengitysilma alkoi muuttua. Tuntui niin kuin hengittäisin yhtäkkiä aivan eri happea, mitä normaalisti... ja silloin muistin. Näinhän minulle kävi myös viime matkalla Amman luona!! Olin istunut Amman lähellä lavalla, kun hän oli halannut ihmisiä, ja yhtäkkiä koko energia oli muuttunut. Ilma, jota hengitin, ei ollut enää sama. Se oli muuttunut "suolaiseksi" ja "eetterisemmäksi" suussa, ja siinä oli ollut aivan eri happipitoisuus, mitä normaalisti. Tuolloin en ollut tajunnut, mitä oli tapahtunut. Mutta nyt, Sofian äärellä kaikki oli yhtäkkiä aivan täysin kirkasta! Paloja loksahteli niin suurella voimalla paikoilleen, että minua huimasi. 

Tähän saakka Amma oli toiminut minulle hyvin vahvasti Äiti Jumalan ilmentäjänä, koska hän on ollut se, joka Äiti Jumalan on minussa herättänyt ja laukaissut. Nyt yhtäkkiä sain nähdä, miten Äiti Jumala ilmensi itseään täydellisesti Sofian kautta, ollen yhtä aikaa sekä täysin erillinen kosminen olento, että myöskin täydellinen olemuspuoli minussa itsessäni. Ei ole mitään erillään minusta. Minä olen Äiti Jumala. Me kaikki olemme. (Sen lisäksi meissä on tietenkin myös Isä Jumala.) Voimme saada impulssin Äiti Jumalasta missä tahansa.

Istuin tuossa temppelissä hyvän aikaa ja sain jakaa ajatuksia ja kokemuksia Äidistä siellä olevien henkilöiden kanssa. Koko ajan tunsin Äidin läsnäolon hyvin vahvasti vierelläni ja ympärilläni, ja oli enää vaikeaa tietää missä olen, mitä kello on tai mikä päivä on. Oli kuin minut olisi kiedottu kosmisen Äidin syleilyyn ja suojaan.  

Aivan ihanaa tässä koko Sofia-kokemuksessa on vielä se, että Sofialla on myös nämä enkelit. Ammahan ei sinänsä ole enkeleistä koskaan ainakaan minun kuullen puhunut, vaan minulle enkelit olivat tulleet jo ennen Ammaa, ja Amman myötä sitten Äiti Jumala ja Kristusenergia. Minulle ne ovat koko ajan edustaneet samaa energiaa: Universaalia Rakkautta. Sitä, että me olemme kaikki yhtä, ja että kurkottamalla valoa ja rakkautta kohti me voimme löytää valtavat voimavarat sisältämme enkeleiden ja Äiti Jumalan avulla - kokea, miten me itse olemme tuo Rakkaus. 

Yhä useampi tänä päivänä herää omaan jumaltietoisuuteensa, siihen, että alamme tehdä sellaisia valintoja elämässä, jotka tukevat sieluamme sen sijaan, että ne hajottavat meitä. Kaikki lähtee tiedostamisesta, siitä, että näemme, millaisia valintoja ylipäätään teemme elämässämme, ja oivallamme, että meillä on vapaa tahto. Kukaan ei meitä väkisin laita tekemään niitä valintoja joita teemme. Kaikessa on aina mahdollisuus valita toisinkin. Kaikkeen voi päättää vähintään itse suhtautua myönteisemmin, eli muuttaa omaa ajatustapaa asioista. Valo on aina saatavilla. On meistä itsestä kiinni, valitsemmeko sen. 

Olin jo tekemässä lähtöä temppelistä, kun sitten viimein sain suuni auki ja kehtasin kysyä Äitijumala Sofian ja enkelten kuvista, että onko niitä jotenkin helposti jostain saatavilla. Kuinkas ollakaan, heillä "sattui" olemaan ylimääräisinä laminoituina versioina juuri Sofian ja pyhityksen enkelin Sanctielin kuvat siellä jemmassa!!! Niinpä teimme kaupat, ja minä läksin ajamaan kohti Jyväskylää kaksi yli kahden metrin pituista kuvaa etupenkillä vieressäni!! En voinut uskoa tapahtunutta todeksi!

Yötä myöden ajoin sitten Jyväskylään, johon jäin yöksi. Seuraavana aamupäivänä kävin kaupungissa vielä palaverissa ihanassa, ystävieni pyörittämässä Säteessä, kunnes jatkoin matkaa kotiin. Tuskin maltoin kasseja alkaa kotiin päästessäni purkaa, kun oli aivan pakko ottaa imuri käteen ja alkaa valmistella kotiini paikkaa uudelle alttarille. (Nyt niitä on siis jo kaksi. ) Ja voi Luoja............................ 

Ihan oikeasti..... Tässä kohtaa loppuvat sanat............ 

Miten voi kuvata ymmärrettävästi sitä, kun tuntuu, että Äiti Jumala asettuu konkreettisesti asumaan kotiin...? En voi mitenkään kuvata sanoin sitä, mikä energia kotiini laskeutui, kun alttari valmistui.........

Ja sitten enkelit saapuivat. He näyttivät minulle, miten se, mistä olen haaveillut viime vuodet, on nyt käymässä toteen. Olen haaveillut omasta pienestä kappelista ja hiljentymispaikasta, joka olisi avoinna muillekin kuin vain minun yksityiseen käyttööni. Nyt enkelit sanoivat, että tuo temppeli on nyt valmistunut. Tänne, minun kotiini. He sanoivat, että tämä ei ole enää minun kotini. Tämä on kaikkien koti. Äidin temppeli, jossa Hän haluaa ottaa vastaan kaikki ne, jotka tänne haluavat tulla. Minä itse en uskalla edes ajatella, mitä se käytännössä tarkoittaa. Mutta minä vastasin kyllä. Minä olen vastannut kyllä jo viisi vuotta sitten. Ja se tuntuu sydämessä niin hyvältä ja oikealta, että itkettää. 



Ensimmäinen tilaisuus Äiti Jumalan tapaamiseen on jouluaattoyönä. Minulle tuotiin jokin aika sitten viesti, että minun tulisi järjestää luonani hiljentymisilta jouluaattona, jolloin kaikki kosmiset portaalit ovat auki, Kristusenergia on voimakkaimmillaan ja meillä on valtavimmat mahdollisuudet henkilökohtaisiin transformaatioihin. Ja nyt kun tämä Äiti Jumala-alttarikin vielä saapui, niin tiesin, että tuolla jouluaaton tilaisuudella on aivan erityinen merkityksensä. Tilaisuuteen saa osallistua kuka tahansa, eikä se ole sidottu mihinkään uskontoon tai maailmankatsomukseen, vaan se on vapaa, avoin ja ilmainen ihan kaikille ja kaikenikäisille. Se on Rakkauden ilta, jossa enkelit ovat hyvin vahvasti meidän kanssamme läsnä. Ilta alkaa klo:23.00 ja kestää 1,5-2 tuntia. Otan ilmoittautumisia vastaan osoitteessa ranto.kirsi@gmail.com.

Ilmoittautujien määrästä riippuu millaiseksi tilaisuus muodostuu. Tähän saakka tiedän vain, että meillä on yhteinen meditaatio jouluyön teeman hengessä, saatamme laulaa muutaman joululaulun ja hiljentyä vastaanottamaan Joulun sanoman sydämeemme. Lähtölaskenta Jouluun valmistautumisessa on jo alkanut. Meitä valmistellaan kollektiivisesti ottamaan vastaan se, mikä itse kullekin on hyväksi juuri nyt, juuri näissä energioissa. 

Millaiseksi tämä pienimuotoinen temppelitoimintani sitten jatkossa kehittyy, siitä en tiedä mitään. Voi olla, että temppeli on auki vierailijoille vain jouluyönä, tai voi olla, että tänne voi tulla käymään jatkossa jopa ajan varaamalla. Toki asia riippuu varmasti myös kysynnästä. Oma rukoukseni on, että jos tällaiselle paikalle on tarvetta, niin pystyisin sellaisen tarjoamaan. Tästä temppelistä voisi tulla sellainen paikka, jossa vierailija voi käydä vaikka vain hetken hengähtämässä ja hiljentymässä, ja vastaanottamassa kaikessa hiljaisuudessa Äiti Jumalan hoivan ja tyynnyttävän huolenpidon sydämeensä. Aika näyttää. 


Rakkaudessa,
♥ Deepthi