14.1.10

Toimitko pelosta vai rakkaudesta käsin?

Viime viikkoihin saakka olen kirjoittanut blogia hieman varoen, mutta ihan viime päivinä on tuntunut, että tekstit on alkaneet olla aina vain "hevimpiä", käsitellen isompia asioita, mitä alunperin ajattelin julkisesti kirjoittaa ja julkaista, ja silti on ollut tunne, että ne pitää tänne laittaa. Tähän saakka blogini on kulkenut hiukan "jäljessä" siitä, missä reaaliajassa "menen", ja olen kertonut täällä vain pienen murto-osan siitä kaikesta, mitä varsinkin viime viikkoina on tapahtunut. Mutta nyt pikku hiljaa blogi alkaa olla synkassa sen kanssa, missä oikeasti menen. Kirjoitan blogiani puhtaalla sydämellä, aivan samalla periaatteella, kuin olen kirjoittanut ensin omille kotisivuilleni ja nyt joulukuun alussa tänne blogiin - päiväkirjanomaisesti. 


Kaikki kirjoittamani asiat ovat vain yhden ihmisen kertomus yhden ihmisen Matkasta. Ihmetellen, oivaltaen, toteuttaen oivalluksia käytännössä. Viimeiset vuodet oma elämäni on ollut henkiseen kasvuun painottunutta, ja se tietysti näkyy ja kuuluu täällä. Tarkoitus ei ole tehdä tästä henkistä blogia. Yhtä hyvin tämä voisi käsitellä vaikka kukkien istutusta, valokuvaamista tai kissanhoitoa. Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon, ja Amman myötä Rakkaus on avautunut vielä laajemmin, josta olen sydämestäni kiitollinen. Amma ei edusta mitään uskontoa eikä lahkoa.


"Rakkaus on universaali uskonto, jollaista yhteiskunta välttämättä tarvitsee. 
Rakkauden tulisi ilmetä kaikissa sanoissamme ja teoissamme. 
Tämä rakkaus on jo sisällämme kaikessa täyteydessään. 
Elämää ei voi ilmetä ilman rakkautta, ne ovat erottamattomat. 
Elämä ja rakkaus eivät ole kaksi eri asiaa, ne ovat yksi ja sama." -Amma









Tänään istuin kampaajalla läppäri sylissä ja ahmin tuota Tähtiportti 2012-sivua!!! :DDD (Juu, en muista koskaan aikaisemmin istuneeni kampaajalla tietokoneen kanssa!! Tähän on tultu!! :P) Ja koska se kolahti minuun, niin laitoin niitä juttuja tännekin. Ja juuri äsken aloitin lukemaan viimein ja vihdoin kauan odottamaani Neale Donald Walschin Keskusteluja Jumalan kanssa, jonka löysin pari päivää sitten paikallisesta kirjastosta. Ystäväni luki samaisen kirjan jo viime vuoden alussa ja referoi mulle suurimmat oivallukset, jotka olen myös jo silloin kirjoittanut henkkoht päiväkirjaani. Mutta uskon, että nyt vuosi myöhemmin kirjan sisältö tulee puhuttelemaan mua vielä syvemmin. Itse asiassa en päässyt ensimmäisiä sivuja pidemmälle, kun piti ruveta kirjoittamaan tätä tekstiä. Ilmeisesti tulen siis lainaamaan kirjaa yhdestä ja toisestakin kohtaa myös tänne, ja egoni halusi varmistaa, että mut ymmärretään oikein! :DDD Tai siis että tää blogi ymmärretään oikein!! Eli että tarkoitukseni ei edelleenkään ole täällä "jeesustella", haluan vain jakaa mahdolliset oivallukset ja lainaukset kirjasta täällä, jos niistä sattuisi olemaan jollekin muullekin apua Matkalla itsensä tuntemiseen. 


Neale Walsch aloittaa kirjan sillä, että hän kertoo kirjoittaneensa aina kirjeitä niille kanssaihmisille, joiden oli kuvitellut kohtelevan itseään kaltoin. Mutta keväällä 1992 hän oli "erittäin tyytymätön yksityiselämäänsä, ammattiinsa ja tunne-elämäänsä, ja hän tunsi epäonnistuneensa elämässään joka suhteessa", jolloin hän päätti lopulta kirjoittaa kirjeen suoraan Jumalalle. Ja yllättäen Jumala vastasikin hänelle sanelunomaisesti kysymyksiin kokonaiset kolme vuotta. Tästä kirja lähtee liikkeelle:


N: Kuinka Jumala puhuu ja kenelle?


J: Minä puhun kaikille. Koko ajan. Kysymys ei ole siitä kenelle puhun, vaan siitä kuka kuuntelee.


Neal pyytää puhumaan aiheesta enemmän.


J: Vaihdetaan ensin puhuminen sanaan kommunikoida. Se on paljon parempi sana, ilmaisevampi ja tarkempi. Kun yritämme puhua toisillemme - minä sinulle ja sinä minulle - meitä kahlitsee sanojen uskomaton rajoittuneisuus. Tästä syystä en kommunikoi pelkästään sanoin. Itse asiassa teen niin varsin harvoin, sillä tavallisin kommunikointimuoto jota käytän on tunne.
Tunne on sielun kieli.
Jos haluat tietää mikä on sinulle totta, tutkiskele tunteitasi. Tunteita on toisinaan vaikea tunnistaa - ja vielä vaikeampaa on myöntää ne itselleen. Siitä huolimatta korkein totuutesi on kätkeytynyt syvimpiin tunteisiisi. Täytyy päästä käsiksi juuri niihin tunteisiin. Minä näytän miten se tapahtuu. Uudestaan. Jos tahdot. 


Minä kommunikoin myös ajatusten kautta. Ajatus ja tunne eivät ole sama asia, vaikka ne saattavatkin olla samanaikaisia. Ajatusten kautta kommunikoinnissa käytän usein kuvia, siksi ajatukset ovat sanoja tehokkaampia viestintäkeinoja. 


Tunteiden ja ajatusten lisäksi käytän viestintävälineenä kokemuksia


Ja kun tunteet ja ajatukset ja kokemukset eivät riitä, käytän viimeisenä keinona sanoja. Sanat ovat kaikkein tehottomin viestintäväline. Ne on niin helppo tulkita ja ymmärtää väärin. 


Mistä se sitten johtuu? Se johtuu niiden luonteesta. Sanat ovat pelkkiä lausahduksia: ääniä jotka edustavat tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Ne ovat symboleja. Merkkejä. Eivät ne ole totta eivätkä todellisia. 
Sanat voivat auttaa ymmärtämään jotain. Kokemus antaa tietoa, mutta on sellaisiakin asioita joita ei voi kokea. Siksi olen antanut sinulle muita tiedon välineitä, nimittäin tunteet ja ajatukset.
Ironisinta on, että te olette kaikki panneet kovin paljon painoa Jumalan sanalle ja jättäneet kokemukset melkein kokonaan huomiotta. 
Itse asiassa arvostatte kokemusta niin vähän, että kun se mitä koette Jumalasta eroaa siitä mitä olette kuulleet Jumalasta, jätätte oitis sivuun kokemukset ja keskitytte sanoihin, vaikka asian pitäisi olla kokonaan päinvastoin.
Kokemuksenne ja tunteenne jostakin asiasta edustavat sitä minkä te tosiasiallisesti ja intuitiivisesti tiedätte. Sanat voivat vain pyrkiä symboloimaan sitä minkä tiedätte ja saattavat siksi monesti aiheuttaa sekaannusta. 


Nämä ovat siis ne välineet joita käytän kommunikoimiseen, mutta ne eivät ole kommunikoinnin metodit, sillä eivät kaikki tunteet, ajatukset, kokemukset ja sanat ole minulta lähtöisin. 
Monet sanat ovat toisten lausumia minun nimissäni. Monet ajatukset ja monet tunteet ovat siinneet asioista jotka eivät suoranaisesti ole minun luomiani. Monet kokemukset ovat seurausta niistä.
On osattava erottaa nämä toisistaan. On vaikeaa erottaa Jumalan viestit muista lähteistä peräisin olevista tiedoista. 


Erottamisen tekee kuitenkin yksinkertaiseksi seuraava perussääntö:


Minusta ovat aina lähtöisin sinun korkeimmat ajatuksesi, selkeimmät sanasi ja suurimmat tunteesi. Kaikki vähäisempi on peräisin muista lähteistä. Erottaminen käy näin helpoksi, sillä aloittelevankin opiskelijan on helppo tunnistaa korkein, selkein ja suurin. 


Annan kuitenkin vielä seuraavat opastukset:


Korkein ajatus on aina sellainen joka sisältää iloa. Selkeimmät sanat ovat ne jotka sisältävät totuuden. Suurin tunne on se jota te sanotte rakkaudeksi.


Ilo, totuus, rakkaus.