Täällä istun vilttiini kääriytyneenä, Olga nukkuu rauhaisaa unta omassa nojatuolissaan ja eteeni aukeaa pimeääkin pimeämpi syysyö. Puhelin on ollut koko viikonlopun äänettömällä, vain välillä vilkkuen merkiksi siitä, että joku yrittää ulkomaailmasta saada minuun yhteyden.Ihana Saija-ystäväni käväisi tänään ovellani ja ojensi käteeni Niina-Matildan Näkijä 2-kirjan! Yllätyttekö, jos sanon, että olin juurikin vieraillut Niina-Matildan sivuilla ja ajatellut, että jossain vaiheessa täytyy hänen uusikin kirjansa lukea. :) No, luin sen yhdeltä istumalta ja nyt mieleni leijuu pumpulissa. Miten ihanaa, että näistä asioista uskalletaan kirjoittaa. Viime viikolla sain juuri - viimein ja vihdoin - päätökseen myös Enkeleitä hiuksissani-kirjan. Se vaati hiukan enemmän aikaa, koska olen istunut suurimman osan ajastani autossa. Mutta Niina-Matildan kirjan myötä oivalsin, miksi nimenomaan autossa istuminenkin on aina ollut minusta niin ihanaa. Siis jo pienestä pitäen. Silloin saan olla rauhassa henkimaailman kanssa, keskustella ja punnita, oivaltaa, kirjoittaa ylös (kyllä, älä kerro kenellekään XD Jos vain tietäisitte mitä kaikkea muuta ehdin tehdä ajaessani, niin joku soittaisi varmasti jo poliisit ja ottaisi multa kortin pois. Toimisto pyörii kaikilla tasoilla.... :))). Joka tapauksessa Niina-Matilda selitti tätä auto-tilaa näin:
"Kaikki ympärilläsi on energiaa. Energia taas on jatkuvassa liikkeessä, eli jos sinä liikut auton avulla, olet lähempänä elämän todellista olemusta kuin paikalla ollessa, olet paremmin linjoilla. Olet liikkeessä, tosiolevaisuuden rytmissä. Liikkeessä on helpompi olla yhteydessä, jos ei taida näkymatkaamisen taitoa."
En ollut koskaan ajatellut sitä noin. Mutta nyt kun Niina-Matilda oli asian tähän sanoiksi näin pukenut, ymmärsin, että juuri näinhän minäkin sen olen kokenut, tiedostamattani.
Ihailen niin Niina-Matildan tapaa kirjoittaa. Selkeää, jokapäiväistä, ja niin rakastavaa ja lempeää. Yksi aivan ihana luku oli myöskin Pyhän järjestyksen pyytäminen arkeen. Mutta siitä saatte lukea kirjasta. ;) Niina-Matildan sivut löydät osoitteesta www.niina-matilda.net, ja onpa hänestä tehty dokkarikin, joka on pyörinyt telkkarissa jo monta kertaa, olette sen varmaan jo nähneetkin. Mutta jos se on jostain syystä mennyt sivusuun, niin löydät dokkarin täältä.
"Ohjelma vie katsojansa näkymättömän maailman äärelle. Mäntyharjulainen perheenäiti Niina-Matilda Juhola toimii välittäjänä henkimaailman ja todellisen välillä. Juholalla on kyky aistia henkien läsnäoloa ja kommunikoida näkymättömien auttajien kanssa.
"Kun synnymme tähän maailmaan, on meillä kaikilla tämä ominaisuus. Osa meistä sulkee sen, toisilla se jää auki. Halutessaan voi jokainen meistä avata tuon kyvyn itsessään uudelleen. Tärkein lähtökohta on uskallus hiljaisuuden kuuntelemiseen. Se on mahdollisuus löytää sisältään tuo vanha viisas, joka on elänyt monta elämää ja valinnut juuri tämän elämän ja nämä vanhemmat opastamaan itseään elämäntehtävässään." kertoo Niina-Matilda Juhola kyvystään.
Dokumentissa päästään mukaan seuraamaan intiimiä näkemistilannetta, kun Juhola toimii näkijänä Katri Manniselle ja kuvaaja Jari Pollarille. Niina-Matilda Juhola opastaa myös Kotiteollisuus -yhtyeen Jari Sinkkosta sekä keskustelee kyvystään kasvatustieteen tohtori Laila Mäkisen kanssa.
Teksti: Yle ja Emilia Kemppi"
Vitsit, edelleen olen myös niin haltioissani siitä, että on vihdoin rauha kirjoittaa myös edes hetken verran tätä blogia. Kyllä se näköjään vaatii tämän totaalisen pysähtymisen ja hiljaisuuden, ja hyvä niin. Olen voinut tässä vain pyöritellä päätäni, että miten voidaan ihan oikeasti olla jo syyskuun puolella? Minne elokuu tästä välistä oikein hävisi?? Yhä useammin huomaan havahtuvani siihen todellisuuteen, että aikaa ei ihan oikeasti enää ole. Päiviä katoaa välistä ja nyt jo näköjään kuukausiakin. Kohta on jo joulu. Jaiks. :O
"Aika" on mennyt tien päällä, studiossa, keikoilla ja enkeleiden kanssa. Ai niin, oletko jo saanut enkelivieraita kylääsi? Siis niiden jokapäiväisten omien enkeleidesi lisäksi? Nyt kiertää posti, jossa saat joltain ystävältäsi enkelivieraita viideksi päiväksi kylään tuomaan sinulle erityistä iloa, rakkautta, suojelusta ja inspiraatiota. Sitten he matkaavat seuraavat viisi päivää niiden ystäviesi luo, jotka ovat luvanneet ottaa heidät vastaan, viipyen siellä seuraavat viisi päivää. Nämä enkelit ovat olleet luonani jo kahdesti, enkä ole voinut kuin hengästyneenä seurata, miten he ovat todella laittaneet tuulemaan asioideni kanssa. Sellaisia uusia yhteistyökumppaneita, sopimuksia, onnenkantamoisia ja asioita ovat tuoneet tällä välin elämääni, että ei niitä uskoisi kukaan, jos kertoisin ääneen. Jopa leikkokukat, jotka toin pöydälle kun enkelit ensimmäisen kerran saapuivat, elävät tuossa maljakossa jo neljättä viikkoa, mikä ei pitäisi olla mitenkään mahdollista. Vai oletko sinä nähnyt yksien ja samojen leikkokukkien kestävän maljakossasi neljä viikkoa? En minä ainakaan ole! Tämä toinen enkelivierailuni päättyy huomenillalla. Sitten ne matkaavat kohti ystävieni osoitteita. <3
Vitsit, heräsin tänä aamuna ensimmäistä kertaa aamuviideltä. Olin viikon reissun jälkeen eilen aika poikki, joten pääsin aikaisin nukkumaan. Mutta koska en tarvitse unta kuin sen kuutisen tuntia, niin heräsinkin sitten jo ajoissa. Olin monta kertaa miettinyt, että olisi ihanaa jossain vaiheessa testata oikein kunnon joogirytmiä, ja nyt siinä onnistuin. Tein parin tunnin hiljaiset harjoitukset aamun sarastaessa ja Olga ihmetellessä vieressä, että mikä ihme siihen emäntään nyt on iskenyt. Tuntui hyvältä.
Niin joo, ja viime viikosta täytyy mainita sellaisetkin jutut, että käväisinpä ensimmäistä kertaa elämässäni kauan haaveilemassani Silvoplee-ravintolassa Helsingissä. Voi luoja miten mahtava paikka! Tupa oli täynnä porukkaa vielä puoli kolmen jälkeen iltapäivällä ja pöytää sai oikein odottaa! Mutta kyllä se oli sen arvoista! Aivan l-o-i-s-t-a-v-a buffee notkui mitä herkullisimmista antimista! Suosittelen erittäin lämpimästi.
Toinen uusi tuttavuus tuli testattua heti seuraavana päivänä, nimittäin Tampereen Runsaudensarvi. Laitoin ajellessa kohti kaupunkia Heidille viestiä ja pyysin opastusta parhaimpaan luomuputiikkiin, ja mitä sainkaan! Osoitteen paikkaan, joka tulisi varmasti olemaan jokaisen etelän reissuni pysähdyspiste tästä eteenpäin. Meinasin seota aivan totaalisesti: iso liike Täynnä Luomu- ja Superfoodherkkuja!! Ojooiiihhhhh!!!! Poistuin kaupasta pussillinen täynnä herkkuja, enkä päässyt edes vielä liikkeelle, kun olin jo käynyt käsiksi pussin sisältöön!! Olin seitsemännessä taivaassa. Itsekseni nauroin, että ei voi olla totta, että entinen vaate/meikki/sisustusfriikki saa tänä päivänä maailman suurimmat kiksit luomuruoan ostamisesta!!! XDDD Muiden kauppojen olemassaolosta viis. Päätinkin, että alan nyt aktiivisesti tutkia joka kaupungin luomutarjonnan, jotta ei tarvitse enää tyytyä huoltiksien tarjontaan kuin korkeintaan vessapaikkana. Kiitos Heidi jälleen vinkistä! <3
Niin, tästäpä saankin oivan aasinsillan Heidin Raw-iltoihin. Hän oli nimittäin pitämässä Seinäjoella illan jokin aika sitten, ja minäkin ehdin sinne paikalle. Olin etukäteen ajatellut, että mitenkähän paljon uutta tietoa mahtaa tulla, kun olen vajaa vuosi sitten käynyt Heidin Simplify to Super-ravintokurssin. Mutta jälleen kerran totesin, että vanha sanonta "kertaus on opintojen äiti" piti kyllä tässäkin asiassa paikkansa! Itse kun olen niin superlaiska kokki, että olen totaalisen jämähtänyt niihin pariin reseptiin, jotka olen todennut kohdallani hyväksi, vaikka Heidiltä tulee koko ajan aivan mielettömiä uusiakin reseptejä blogiinsa tarjolle. Mutta laiska mikä laiska, en ole saanut aikaiseksi alkaa opettelemaan uusia, kun vanhatkin maistuvat. Mutta voi hyvä luoja mikä makuelämysten taivas tuo raw-ilta oli. Kerta kaikkiaan mahtavaa! Kuka uskoisi, että esim.vihanneksista tehty "pasta" ja avocadomoussee voivat viedä kielen mennessään. Puhumattakaan jälkkäreistä, joita Heidi valmisti meille kädenkäänteessä. Parastahan tässä raw-jutussa on nimenomaan - huikean makuelämyksen lisäksi tietenkin - niiden valmistamisen helppous. Minä kun ainakin olen onnettomista onnettomin lukemaan perusreseptejä, joista mulla jää aina puolet ymmärtämättä, kun rivien väliin on koodattu joku aivan ihmesalakieli, joka pitäisi vain tietää, ja kun ei sitä lahjaa ole suotu, niin auttamatta meikäläisen keitokset ja paistokset on aina olleet lopputulokseltaan... no... ei niin maukkaita. :D Joten kylläpä sain taas aivan mahtavan energiaboostin takaisin raakaruoan pariin. Tänään toki tein kyllä vanhaa kunnon intialaista linssikeittoakin, mutta kyllä Heidin illat oikeasti innostavat esimerkillään todella maukkaan raakaruoan pariin. Suosittelen hänen iltojaan kyllä aivan jokaiselle! Eikä sinne mennessä tarvitse olla perehtynyt näihin asioihin sen kummemmin, ne aukeavat kyllä oikein mainiosti paikan päälläkin. Makuaistisi sen kertoo! ;)
Hip! Mutta nyt lähden unten maille. Huomenna ohjelmassa kamojen roudausta tiistain esiintymispaikalle. Olen silloin laulamassa omia ja henkisiä lauluja Parkinsonin liiton juhlissa täällä kotipitäjässä. Niin, ja uusi sinkku Rakkauden pakotiekin meni perjantaina painoon, joten sen radioon esittelemistäkin tässä aletaan pikku hiljaa valmistella. Uusia kotisivujakin koodaillaan paikoilleen ja levykin on pari miksauspäivää vailla valmis. Huikean Ihanaa! <3
Valoisia, enkeleiden täyttämiä ajatuksia ja levollisia Unia!
Halituksin,
Deepthi
