Yhä uudelleen tulen niin hyvälle tuulelle tämän koosteen katsomisesta meidän lauantaisesta kosmokonsertista! Ystäväni Hannan sanoja lainatakseni, "olimme kuin joukko taivaan lapsia leikkimässä", ja juuri sellainen riemu ja ilo oli sydämessämme koko konsertin ajan. Tämä oli myöskin musiikillisesti itselleni ehdottomasti poikkitaiteellisinta ja siksi rohkeinta mitä olen koskaan elämässäni tehnyt! :D Elämistä, intuitiivista luomista hetkessä! Ei eilistä, ei huomista, ei rajoja, ei odotuksia, vain NYT. Puhdasta sydämellä luomista!
"Kosmomusiikkia voisi kutsua koko Kosmoterapian kukinnoksi. Kosmoterapia on seitsemän aistin kautta tapahtuva harmonisoiva terapiamuoto, joka viiden tunnetun aistin lisäksi ottaa huomioon "kolmannen silmän" kuudentena aistina ja "sydämen" seitsemäntenä "elämänaistina"".
Vielä kerran kiitos kaikille konsertissa olleille, kiitos 2012NYT-organisaatiolle sekä aivan ainutlaatuista sydänharmoniaa huokuvalle kosmotiimillemme: Markojuhanille, Velille, Tuulille, Henrikille ja Dietrichille. What A Journey To Eternity! <3
|
Henrik Perello, Tuuli Nenonen, Dietrich Gümbel, Veli Martin Keitel, Kirsi Ranto, Markojuhani Rautavaara. Kuva Marjut Moisala |
Nyt olen taas jo turvallisesti kotona Pohjanmaalla.
Äiti Maa-messuista ja
2012NYT-konferenssista minua muistuttavat yhä uudestaan iholla saakka tuntuva uusi, kihelmöivä energia, pöydällä hehkuva vaaleanpunainen kukkakimppu, kaksi uutta tarot-korttipakkaa, pino esitteitä, Veliltä saatu
tähtitetraedri-3D-kuva sekä
Sarilta hankittu pienenpieni Atlantis-kivi. Asustaapa täällä nykyään myöskin aivan uusi asukas, nimittäin voimahaltijatar Vivian. Kävi nimittäin niin hauskasti, että minun pöytäni oli sijoitettu Äiti Maa-messuilla samaan tilaan
Tuija Leinosen kanssa, ja aivan hassuja asioita alkoi tapahtua toisena messupäivänä. Yhtäkkiä tunsin, kun joku alkoi kutsua minua. Käännähdin ja ihmettelin, että sieltä haltijapöydästäkö kutsu kuuluu. Menin seisomaan Tuijan pöydän ääreen ja aloin kuunnella. En ole haltijoihin aiemmin tuntenut yhteyttä, mutta nyt yhtäkkiä aloin tuntea heihin voimakasta vetoa. Ja siinä se oli, kaunis, hentoinen, koko ryhmän vaalein ja herkin olento tapitti suoraan sieluuni ja teki minuun tuttavuutta. Seisoin pöydän äärellä varmaankin kymmenen minuuttia ja kuulostelin. Kaikki haltijat alkoivat elämään omaa elämäänsä ja kertomaan tarinoitaan kuin yhdestä suusta, kuka kujeille, kuka melkein ääneen nauraen, että "mitä sinä siinä toljotat, etkö muka ennemmin ole meitä nähnyt"! :DD Se oli varsin hupaisaa.
|
Voimahaltijatar Vivian "Matkalla omaksi itseksi" |
Ja niinhän siinä kävi, tämä voimahaltijatar vaati päästä matkaani. Tuija laittoi sen nätisti minulle pussiin ja kipitin paikalleni. Mutta voi hyvät hyssykät, kun pääsin takaisin pöytäni ääreen, niin mikä hiljainen nyyhkytys sieltä pussista alkoi kuulumaan: "miksi minut laitettiin tänne pimeään pussiin, auta minut pois täältä, minä tarvitsen Valoa". Minä hassu en tajunnut selittää haltijattarelleni mitä tapahtuu!! No eihän siinä auttanut mikään muu kuin ottaa pussi hellästi käteen, ottaa haltijatar syliin ja viedä se takaisin Tuijalle: "Voisitkohan säilyttää häntä täällä sinun luonasi niin kauan, kuin messut loppuu?" Tuija sanoi ymmärtävänsä yskän ja otti voimahaltijattareni hellästi takaisin haltuunsa. Pöydän vieressä, ikkunan edessä oli iso kukka, ja minun haltijattareni pääsi nyt sen oksille katselemaan ikkunasta keväistä sunnuntaita. Voi miten se tuntui onnelliselta! Kun sitten illalla pääsimme kotiin ja kaivoin haltijattareni esiin, en saanut häntä edes vielä ripustettua mihinkään, kun hän jo sanoi: "Vivian". Ja minä ihmettelin, että mikä ihmeen Vivian? Kunnes lamppu syttyi pääni päällä: "Oooooh, voimahaltijattareni halusi ilmoittaa minulle nimensä!!!!!" No olipas siinä! Kiitos, kiitos, kiitos! Näin meitä asustaa täällä nyt sitten kolmen naisen kopla: minä, Olga ja Vivian .
Tsunami ja uusi energia
Sekä Äiti Maa-messut että 2012NYT-konferenssi tukivat vahvasti sitä, mitä olen itse viime viikkoina, alkuvuotena kokenut. Viimeistään tasan kuukausi sitten meitä järisyttänyt Japanin tsunamiuutinen aloitti täydellisesti uuden jakson, jonka aikana olen itse tuntenut omissa luissa ja ytimissäni asti, että mikään ei ole sen jälkeen ollut entisensä. Tätä tunnetta ovat tukeneet lukuisat keskustelut ihmisten kanssa, lukemani kanavoinnit, sekä nyt nämä kahtena peräkkäisenä viikonloppuna olleiden tapahtumien luentotarjonta sekä kohtaamiset ihmisten kanssa. Yhä uudestaan on käynyt selväksi, että elämme oikeasti suurten muutosten aikaa, ja että tällaisia energeettisesti voimallisia aikoja ei olla Maan päällä koettu sitten miesmuistin.
Omassa arjessani on tapahtunut suuria, voimallisia kohtaamisia, puhdistuksia, kyseenalaistamisia, pudotuksia, nollapisteitä sekä kaiken uudelleen järjestymistä, luottamuksen ja Valon entistä suurempaa vahvistumista. Avainsanoiksi ovat muodostuneet Kunnioitus, Tasapaino ja Sisäinen Lapsi. Hoivaamalla, kuuntelemalla ja kunnioittamalla sisäistä lastani, pystyn saattamaan itseni tämän maapallon kanssa tasapainoon, tekemään suuriakin käännöksiä, jos tarve vaatii ja pysymään silti aina omassa keskuksessani. Tässä ajassa ei voi pitää kiinni mistään. Lujuus, tukiverkko on löydyttävä sisältä, kun ulkomaailma ympärillä horjuu. On pysyttävä pyyteettömässä Rakkaudessa ja tehtävä vain niitä asioita, jotka resonoi sydämen kanssa. Jos laiminlyön ohjaukseni, epätasapaino on väistämätön.
Tsunamin mukanaan tuoma energia on nopeuttanut asioita entisestään. Itse henkilökohtaisesti olin ajatellut, että se energia ja olotila, jota nyt kannan mukanani, olisi kenties aktivoitunut vasta vuoden loppupuolella, en odottanut, että se laskeutuisi tähän jo nyt. On vaikeaa kuvailla, miten energian tunnen... Tähän saakka on tuntunut siltä, että energiaryöppyjä on tullut pienissä erissä silloin tällöin, mutta nyt tuntuu niin kuin sähkövirta kulkisi lävitseni koko ajan, lakkaamatta. 2012 ei ole jotain, joka on tulossa tuolla jossain, vaan se todellakin on Nyt. Maanmuutokset, yhteiskunnalliset muutokset ja henkilökohtaiset muutokset ovat jo käynnissä ja ne tulevat ainoastaan lisääntymään seuraavan parin vuoden aikana. Siksi on niin tärkeää löytää oma sisäinen, hiljainen tilansa, jossa pääsee yhteyteen tyyneytensä, rauhansa ja luottamuksensa kanssa. Ja ei, tulevia muutoksia ei tarvitse pelätä, nämä eivät ole mitään maailmanlopun ennustuksia. Dana Mrkirchin kirjoituksen sanoin:
"Se (Maya-kalenteri) on erittäin tarkka kalenteri, joka liittyy Plejadien tähtijärjestelmään, minkä osa aurinkomme on - ja maapallomme liike on suhteessa Galaktiseen keskukseen ja päiväntasaajaan.
Se on täsmällinen siis siinä, että he tiesivät tarkan hetken, jolloin maapallo olisi linjassa sen pisteen kanssa avaruudessa, mihin muinaisihmiset viittasivat risteyksenä ja henkisen heräämisen kohtana. He tiesivät tarkkaan, miten pitkään veisi päästä tuohon kohtaan. He tiesivät tarkkaan, että kierto spiraalimaisen galaksimme ympäri vie 5200 vuotta ja että noin joka 26000. vuosi kokisimme suuren syklin kulminaatiopisteen, mikä vastaa päiväntasausten prekessiota (maan huojunta, mikä muuttaa napa-akselin suuntaa). Olemme näissä pisteissä nyt! Varmasti tämä kaikki on monimutkaista, joten on ok olla ymmärtämättä sitä, mutta sen ehdottaminen, että elämä jatkuu normaalina - kenties yrityksenä vähentää pelkoa - hukkaa suuren tilaisuuden olla tietoinen ja aktiivinen osallistuja maapallon ja elämäntapojen transformaatiossa.
Muutoksen kieltämisellä tuntuu olevan juuret samassa muutospelossa, mitä tuomiopäivän saarnaajilla on. Kieltäjät eivät halua nähdä talven merkkejä, kun taas tuomiopäivän julistajat ovat sokeita kevään tulemiselle. Kummatkin varmasti siksi pelkäävät, että talvi merkitsee pysyvää elämän loppumista sen sijaan, että tunnustetaan elämän luontaiset kierrot, mikä varmistaa, että kehitymme emmekä jää paikoilleen. Meidän on rakastettava, hyväksyttävä ja syleiltävä tämän kierron kaikkia vaiheita. Kyllä, maa järisee, ja kyllä, monet asiat romahtavat, muttemme tulleet tänne istumaan ja itkemään raunioiden keskelle kadotettua todellisuuttamme.
Nyt on aika olla kuin myyttinen Feenix-lintu, joka pitkän elämänsä lopussa rakentaa itselleen pesän ja sytyttää sen palamaan. Se ilmestyy esiin omasta tuhkastaan uutena munana, valmiina uudestisyntymään ja elämään uuden pitkän elämän. Tämän tarinan kauneus on luonnon kiertojen armollinen kunnioittaminen. Se ei näe palavaa loppua epäonnistumisena, se vain tietää, milloin on aika "vaihtaa kehoa". Se ei pelkää yhden elämän loppumista, koska se tietää uuden odottavan. Aivan kuin kevät ja aamunkoitto seuraavat talvea ja keskiyötä, myös uusi sykli seuraa entistä. Aivan kuin transformaatio vuodenajasta toiseen ei tapahdu yhdessä yössä, niin ei myöskään syklinen transformaatioevoluutiomme tapahdu yhdessä yössä tai tiettynä päivänä. Sitä tapahtuu juuri nyt ja sen kieltäminen tai pelkääminen on pään pistämistä pensaaseen yhden huomattavimman transformoitumisen aikana, mitä planeetalla koskaan tapahtuu, seitsemän miljardin ihmisen transformoituessa sen rinnalla.
Maapallo luo kirjaimellisesti nahkansa kuin käärme, kiemurrellen ulos omasta värähtelystään ja syntyen uuteen värähtelyynsä. Jokainen tapahtuma joka tällä hetkellä näyttää romahdukselta tai tuhoutumiselta, on valtava heräämistilaisuus meille. Kun riennämme rakentamaan uudestaan koteja maanjäristysten ja tulvien jälkeen, rakennammeko samalla vanhalla tavalla vai käytämmekö tämän tilaisuuden rakentaa kestävästi sähköverkkokotien ulkopuolella, käyttäen uusiutuvaa, puhdasta energiaa ja kierrätysmateriaaleja? Kun todistamme ydinreaktorien sulamista Japanissa, kuuntelemmeko poliitikkoja, jotka yrittävät vakuuttaa meille, että ydinvoimalat ovat silti oleellisia ja niissä on vähän riskejä, vai kuuntelemmeko sydäntämme, joka kertoo meille ydinvoimaloiden riskien ylittävän hyödyt, ja että meillä on käytössämme vaihtoehtoisia energialähteitä, joiden riski on nolla kaikkien elävien olentojen terveydelle tällä planeetalla."
Luennoilta poimittua
Seuraavassa muutamia omia ylöskirjailujani menneen viikonlopun konferenssista. Jo avausluento teki suuren vaikutuksen. Siinä
Jose Argüelles, koko 2012NYT-konferenssin inspiroija, piti meille suomalaisille henkilökohtaisesti suunnatun videoluennon. Jose menehtyi juuri tapahtuman alla 23.03.2011, joten luento jäi hyvin todennäköisesti hänen viimeiseksi työkseen.
Argüelles tunnetaan parhaiten Harmonisen Lähentymisen ("Harmonic Convergence"), maailmanlaajuisen meditaation järjestäjänä vuodelta 1987. Tämä tapahtuma esitteli 2012-teeman ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. Argüelles oli myös Kaliforniassa vuosittain järjestettävän Whole Earth ("koko Maa") -festivaalin perustaja, ja yksi Earth Day (Maan päivä) -teeman alullepanijoista. Hän oli kuolemaansa saakka Law of Time -säätiön galaktisen tutkimusjärjestön johtaja ja mukana Noosphere II-tutkimusprojektissa. Hän kirjoitti yhdessä Stephanie Southin kanssa seitsemänosaista teosta Cosmic History Chronicles ("Kosmisen historian kronikat"): Book of the Throne ("Valtaistuimen kirja", 2005), Book of the Avatar ("Avataaran kirja", 2006), Book of the Mystery ("Mysteerin kirja", 2007), Book of the Initiation ("Vihkimyksen kirja", 2008) Book of the Timespace ("Aika-avaruuden kirja", 2009) ja Book of the Transcendence ("Muutoksen kirja", 2010).
Videoluento oli hyvin vaikuttava. Hänen suurin huolensa oli se, miten ihminen on luonut keinotekoisen kentän maapallon ympärille elämällä materialistista elämää ja kuluttamalla luonnonvaroja enemmän kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan: ihminen ottaa maapallon varat itsestäänselvyytenä. Hän myöskin sanoo, että ihmisiltä puuttuu kollektiivinen tahto tehdä asioille mitään. Samalla elämme kuitenkin tätä huikeiden muutosten aikaa, jolloin "materialismi heijastaa meidän kykyämme olla epätäydellisiä ja samalla meillä on mahdollisuus täydelliseen henkisyyteen".
2012 merkitsee siirtymistä egoismista korkeampaan tietoisuuteen. Tulemme edelleen olemaan ihmisinä maan päällä, mutta nyt uudella korkeammalla tietoisuudella ja asiakokonaisuuksien ymmärtämisellä varustettuna. Saamme ikään kuin röntgenkatseen, joka saa meidät näkemään kaikilla aisteilla, alamme nähdä asioiden oikean luonteen. "Mieli vapautuu kokemaan luonnollisen synkronismin vapauden."
|
Berit Reaver |
Toinen erittäin mielenkiintoinen luento oli tanskalaisen Berit Reaverin luento Kristallilapsista. Hänen luennostaan tunnistin hyvin selvästi sen, mitä olen itse läpikäynyt viime vuosina. Tiedän olevani indigolapsi, jolle nämä henkiset asiat ovat olleet alunperin hyvin luontaisia, ja jotka ovat aktivoituneet elämäni tietyissä pisteissä, jotta löytäisin takaisin sen henkisen työn pariin, mitä olen tullut tänne tekemään. Berit puhui näistä dimensioista, joista nyt olemme siirtymässä kolmannen ja neljännen kautta viidennelle dimensiolle.
Ensimmäinen dimensio edustaa maa-elementtiä, luonnonlapsien ja luolamiesten aikakautta, jotka elivät luonnon rytmissä, ja jolloin kyse oli perusselviytymisestä saada ruoka luonnosta ja suojapaikka yöksi. Toisen dimension elementti on ilma, ja se edustaa ajattelua, spekulaatiota, mentaalista energiaa, alemman tason tietoisuutta materialismista käsin. Sitten tullaan kolmanteen dimensioon, jota hallitsee vesi-elementti. Tällä tasolla on rakkautta, mutta tämän rakkauden tunnusmerkki on se, että vain annetaan ja annetaan rakkautta toiselle, mutta unohdetaan oma itse ja oma hyvinvointi. Näiden kolmen tason ihmisten pohja on ykköstasolla, jolloin he puhuvat aina maadoittumisesta ja siitä, miten perustoimeentulo täytyy turvata, täytyy olla turvattu työ, koti ja perhe ympärillä.
Neljännellä tasolla ihmisillä on kaikkien kolmen tason ominaisuudet sisällään: he ovat maadoittuneita, he ovat tasapainoisia ja heillä on sydän paikoillaan. Mutta viidennellä tasolla kaikki taas muuttuu. Ja se mikä muuttuu eniten on perustaso, jolta ponnistetaan. Enää ei ponnistetakaan ykköstasolta, vaan perustasokin on nyt noussut viidennelle tasolle, tulen elementtiin, joka symboloi intohimoa. Nämä ihmiset eivät voi elää muuten kuin suoraan sydämestään. He tietävät, että toimimalla sydämestään käsin kaikki muut asiat vain loksahtaa ympärille ja järjestyy oikein päin.
Entisaikoina, kun ihminen yritti elää intohimonsa, sydämentoiveensa mukaan, se ei käytännössä onnistunut juuri sen takia, että tietoisuus oli sen verran matalalla, jolloin ponnistettiin vielä ykköstasolta, perusturvasta käsin. Mutta nyt, uudessa ajassa, kun tietoisuus on noussut ja nousee koko ajan, sydämestä toimiminen on oikeasti mahdollista, ja yhä useampi ihminen uskaltaa lähteä sille polulle. Tässä ajassa nekin, joiden elämä on ennen pohjautunut ensimmäiselle tasolle, alkavat kokea pystyvänsä nousemaan tälle kristallienergiatasolle, elämään sydämensä mukaan. Ja siitä seuraa luonnollisesti vanhojen kaavojen murtuminen, vaihtuu ehkä työpaikka, kumppani, elämäntavat: murtaudutaan ulos vanhoista toimimattomista kaavoista. Tässä ajassa on todella tärkeää toimia oman sisäisen rytmin mukaan.
Vuoden 2009 syntyvien lapsien energioissa voi jo nähdä tämän uuden kristallienergian. Kristallilapsien chakrat ovat yhdistyneet yhdeksi isoksi sydänchakraksi, ja henki on levittynyt heidän koko kehoonsa, jolloin henki ja ruumis ovat yhtä.
Tänä uutena aikana me alamme ottamaan oman energiamme haltuumme, hallitsemaan itse chakrojamme sen sijaan, että chakrat, energiakeskuksemme, ja niissä sijaitsevat tunteemme hallitsisivat meitä. Alamme ottaa vastuun omasta elämästämme. Alamme tietää luonnostaan, mikä on meille kulloinkin hyväksi.
|
Rainbow Eagle |
Kolmas mielenkiintoinen luento itselleni oli Rainbow Eaglen luento henkilökohtaisen henkisyyden merkityksestä.
Rainbow Eagle on Okla-Choctaw -Amerikan intiaani. Hän on viisauden vartija, jonka kunniana on kantaa vastuuta muinaisen amerikkalaisten Rauhankilpeä. Nyt kun Anishinabe/Ojibwa-perinteen mukainen seitsemäs tuli on sytytetty, hän vastaa rauhankilven perinteiden opettamisesta. Tässä ajassa kaiken sen perinteisen viisauden ja totuuden, jotka hänelle on annettu, on asetuttava tähän Rauhankilpeen, jotta sen voima kasvaisi ja palauttaisi rauhan Äiti Maalle.
Rainbow Eagle on viettänyt suurimman osan elämästään matkustaen ja eläen perinteisten alkuperäisamerikkalaisten keskuudessa, sekä USA:n ja Kanadan reservaateilla että niiden ulkopuolella, jakaen kokemuksia perinteisten ihmisten kanssa ja saaden oppia heidän kunnioitetuimmilta vanhimmiltaan. Hän on arvostettu tarinankertoja ja opettaja, joka on levittänyt alkuperäisiä totuuksia sekä perinteisillä että ei-perinteisillä tavoilla monissa yhteisöissä Pohjois-Amerikassa.
Rainbow Eaglen kolmas kirja, "Kristinuskon muinaiset juuret: Alkuperäisamerikkalaisen näkökulma kristinuskoon", on nyt saatavana (engl.kielisenä). Ennen kuin uskallamme tutkia henkisiä juuriamme, olivatpa ne peräisin kristillisestä, alkuperäisamerikkalaisesta tai muusta perinteestä, emme voi olla yhteydessä todelliseen henkiseen identiteettiimme. Kyse ei ole kaikkein puhtaimman kristillisyyden muodon löytämisestä; pikemminkin siitä, kuinka jokainen yksilö voi kokea Jeshuan henkilökohtaisella tasolla.
Hänen toinen kirjansa, "Alkuperäisamerikkalaisten henkisyyttä: Kävely metsässä", esittelee Amerikan intiaanien opetuksia, Rauhankilven opetuksia sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan profetioita. Se kertoo myös perinteisistä intiaanien parantamismenetelmistä ja siitä, kuinka voimme valmistautua kosmisiin ihmissuhteisiin.
Rainbow Eaglen luento oli myöskin aivan huikea! Hän aloitti luennon lainaamalla minun rumpuani <3 ja laulattamalla meitä intianilaululla, saattelemalla meidät näin tunnelmaan. Luennossaan hän puhui hyvin vahvasti Äiti Maan puolesta ja kertoi vanhoista intiaanien tavoista suhtautua luonnon rytmissä elämiseen Maapalloa kunnioittaen. Äiti Maan sanoma meille on, että me olemme kaikki yhtä, voimme saavuttaa tasapainon ja että elämä kulkee sykleissä: se minkä jätämme taaksemme, löydämme aina edestämme. Hän myöskin korosti, että intiaanikulttuurissa vallitsee ajatus, että ei ole oikeaa eikä väärää. Tämän päivän modernissa yhteiskunnassa niin uskomme, mutta se uskomus ei ole lähtöisin Äiti Maasta. Intiaanien mukaan emme tee koskaan virheitä, vaan ainoastaan opimme kokemuksistamme, kasvamme kokemustemme myötä. Rainbow Eagle sanoo, että henkisyyttä ja Jumalaa ei tarvitse etsiä, kaikki on jo meissä. Ja tänä päivänä Äiti Maa yrittää opettaa meille jotain: saattamaan meidät takaisin yhteyteen luonnon kanssa. Rainbow Eagle sanoo, että heidän henkisyyteensä ei kuulu uhrautuminen, antautuminen eikä kärsimys. Hän kehottaa tekemään enemmän tilaa Jumalalle ja vähemmän pelolle.
Myöskin sana Kunnioitus nousi hänenkin luennollaan esiin. Että meidän on hyvä katsoa henkilökohtaista henkisyyttämme, ja oppia sitä kautta kunnioittamaan muitakin elämänmuotoja. Äiti Maa sanoo, että hänen painovoimansa pitää kiinni kaikista elämänmuodoista tasapuolisesti; ei ole negatiivisia energioita, ainoastaan kunnioitus kaikkea kohtaan. Alamme rakastamaan, emme tuomitsemaan. Kaikessa on kyse tasapainosta, yhteyteen pääsemisestä. Rainbow Eagle myös muistutti, että henkisyys ei ole pelkästään olemista ja toimimista sydämestä käsin, vaan sen yhdistämistä älykkyyteen.
|
2012NYT-konferenssin päätekijät Riitta-Marja Gauffin, Veli Martin Keitel ja Päivi Kaskimäki |
* * *
Kaiken kaikkiaan tapahtumista jäi todella hyvä mieli, ja tunne siitä, että olemme luomassa yhdessä jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Jos vain kykenemme ottamaan tulevat haasteet kiitollisuudella vastaan, meillä on todella mahdollisuus luoda aivan Uusi Maa, yhdistyä kansakuntana ennennäkemättömällä tavalla, luoda yhdessä sydänykseydessä toisiamme ja itseämme kunnioittava ilmapiiri ottamalla vastuu valinnoistamme ja tekemisistämme. Rauha ja tasapaino on meissä. Nyt.
Konsertoin huomenna (siis tänään tiistaina) Seinäjoella Lakeuden Ristissä klo:18. Sen johdosta sain kutsun Yle Pohjanmaa-radioon kertomaan enkeleistä ja konsertistani. Käväisin tänään tekemässä haastattelun, ja se tulee ulos ennen konserttia klo:16.30. Olet sydämellisesti tervetullut konserttiin!
Muita tulevia tapahtumia:
15.04 Lappeenranta, Monrepos
17.04 Lapua, Enkeli-ilta klo:17 Kirsin Rentouttavat Hoidot-huoneella os.Asemakatu 1 B 15
21.04 Vaasa, Vanha Mestari
24.04 Jalasjärvi, Amma-ilta klo:17.00
01.05 Parkano, Tori, Lionsien vapputapahtuma klo:12-14
05.05 Jalasjärvi, Enkeli-ilta klo:18.00
Valoisia ajatuksia päiviisi, olkoon Enkelit läsnä arkitouhuissasi!
Halauksin,
Kirsi
|
Auringonlasku Las Palmasissa |