Deepthi: Itsetunto

Minä olen miettinyt viime aikoina sellaista asiaa kuin Itsetunto. Ensin tuo aihe ponnahti silmilleni Los Angelesin lentokentällä, kun käväisin siellä kirjakaupassa, josta käteeni tarttui Jennifer Lopezin kirjoittama omaelämäkerta True Love. Kirjassaan Jennifer raottaa asioita parisuhteidensa ja musiikin teon takana, aloittaa itsetutkiskelun polkunsa ja saa perustavanlaatuisia oivalluksia, jotka auttavat häntä nousemaan omille jaloilleen ja mm.rakentamaan elämänsä ensimmäisen "Dance Again" -maailmankiertueensa vuonna 2012 - kun ensimmäisen levyn ilmestymisestä oli kulunut kokonaiset 13 vuotta. Hänen mantransa tuota kiertuetta rakentaessaan, oli

"You will live.

You will love.

You will dance again."

Niin monta kertaa haluasimme vain luovuttaa, mutta todellinen rakkaus auttaa meitä jatkamaan, nousemaan taas jaloilleen ja yrittämään uudelleen. Jennifer pureutuu elämänsä kipukohtiin ja oivalluksiinsa rehellisesti, koskettavasti ja puhuttelevasti. Minä aloitin lukemaan kirjaa heti sen ostettuani Losin kentällä, enkä saanut laskettua sitä kädestäni ennen kuin kirja oli loppu. Ja kyllä, minä itkin. Löysin paljon yhtymäkohtia omaan elämääni, ja yksi puhuttelevimmista kohdista oli tämä:

Tajusin tuota lukiessani, että minäkään en ole varmaan koskaan antanut itselleni oikeasti kiitosta tekemisistäni tai ylipäätään mistään. Olen kyllä ollut kaikesta erittäin kiitollinen, mutta että vielä oikein kiittäisin itseäni, että "hienosti tehty", niin se ei vain ole kuulunut omaan pirtaani. Olen koko elämäni saanut ihmisiltä valtavasti kiitosta ja palautetta työstäni, mutta minussa on varmasti ollut perusluterilainen asetus, että "ei kannettu vesi kaivossa pysy", "kuka se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse" (mikä nähdään negatiivisena ilmaisuna!!), tai "parempi pitää kynttilä vakan alla". 

Nyt viime päivinä tämä sama aihe on nostanut päätään uudelleen. Ystäväni näki unen, jossa kuljimme rannalla käsi kädessä, ja hänelle teroitettiin unessa, että hänen pitää välittää minulle herättyään viesti, että "tiedä, miten monen elämään tuot iloa ja valoa". Samaan aikaan kun hän oli nähnyt tuon unen, niin olin saanut usemmankin sähköpostin, jossa ihmiset kiittivät vaikkapa blogistani tai kirjastani saamistaan oivalluksista ja vahvistuksista. Huomasin nyt tarkastelevani asennettani ja ajatuksiani, että mitä nuo viestit minussa herättivät. Tajusin, että olin toki ollut kiitollinen noista viesteistä, mutta että olisin todella kokenut, että oma työni on arvokasta... Sellaiseen en varmastikaan ole antanut itselleni lupaa... Minä vain koen tekeväni sitä, minkä koen sydämessäni oikeaksi, eikä siitä sen enempää... Päätin että alan nyt seuraamaan tätä asiaa itsessäni; mihin kaikkeen itsetuntoni vaikuttaa ja miten se ilmenee elämässäni. Annanko itselleni kiitosta ja arvostanko itseäni ja elämäntehtävääni, ja missä kohdin olen ennemminkin taipuvainen itseni arvostelemiseen ja tuomitsemiseen. 

Nyt kun olen ollut paljon kotona yksikseni, olen huomannut, miten paljon netti ja sosiaalinen media vievät ajatuksiani. Olen miettinyt paljon sitä, miten rakennamme omakuvaamme sosiaalisen median kautta. Miettinyt, että millainen minäkuva ja itsetunto tämän päivän lapsille ja nuorille syntyy, kun he ovat syntyneet suoraan selfie-kulttuuriin... Sosiaalinen media auttaa meitä yhdistymään toisiimme ja samalla tulemme postauksiemme kautta tutkineeksi itseämme, kehittämään oman sisäisen maailman, johon alamme uskoa ja joka boostaa meitä. Minustakin on ihanaa postailla inspiroivia juttuja ja kuvia facebookiin ja instagramiin! Sosiaalisesta mediasta on tullut kuin peilejämme - mikä voi tietenkin olla myös todella vaarallista. Voimme tiedostamattamme alkaa verrata omaa elämäämme muiden elämään ja pahimmassa tapauksessa ajattelemaan, että minun elämäni ja saavutukseni eivät ole yhtä arvokkaita, suosittuja, upeita tai mielenkiintoisia kuin muiden postaukset. Sosiaalinen media on yksi tämän ajan terävimmistä kaksiteräisistä miekoista. 

Bongasin juuri eilen Mariskan haastattelupätkän uuden Itserakkausjuttuu -biisin tiimoilta, joka liippaa tätä samaa aihetta. Haastattelussa Mariskalta kysytään syitä televisiosta ja Facebookista luopumiseen, ja hän vastaa näin:

"Mä oon oikeestaan karsinu kaikennäköset... Mulla ei oo Facebookkia eikä mitää ylimääräsii lärpäkkeitä tuolla piipittämässä kotona. Se on helpottanu työntekoa ja muutenki olemista . . . 

. . . Juttelin just erään ystävättäreni kanssa, et jotain oli jossain lehdessä, et arvosteltiin ihmisten pukeutumista ja jotain tällästä, joku naistenlehti, ja mä kävin miettiin, et on törkeetä, et ku asiois ja ihmisis ei oo mitään vikaa ja närppimistä, niin sitte kuitenkin kritisoidaan... Se on mun mielestä täysin käsittämätön ilmiö... Minkä takia pitää olla koko ajan niin ankara muille ja itselle ennen kaikkee? Ja sit tavallaan se (uuden Itserakkausjuttuu-biisin) teksti sai kimmoketta myös siitä, ku mietin, et haluun tehdä räppii, ja mistä räppärit yleensä räppää, niin siitä ku ne on niin älyttömän hyviä ja yleensä parempia ku muut ja ne on täysin kaikkivoipaisia ihmisiä. Niin mietin vähä sitä kulmanvaihdosta, et mikä se... Eihän se välttämättä täysin terveeseen itsetuntoon perustu sillon jos ite ollaan kukkulan kuninkaana ja tuupitaan toisii alas, ja sitä vertailumeininkii harrastetaan, niin yritin ehkä pikkasen korjata kurssia astetta terveempään suuntaan."

Sävy, jolla Mariska aiheesta tuossa videolla puhuu, on jotenkin aivan ihana ja herkkä. Omassa sydämessäni liikahti jotain todella syvästi... ♥ 

Myös Antti Tuisku on viime aikoina puhunut paljon samasta aiheesta oman Peto on irti -levynsä haastatteluissaan. Tuntuu tämä aihe olevan nyt eetterissä....

Minun piti eilen illalla löytää yksi valokuva, jonka olin tallettanut ulkoiselle kovalevylleni. En kuitenkaan koskaan löytänyt tuota kyseistä kuvaa, mutta löysin muutamia kuvia, päiväkirjamerkintöjä ja videonpätkiä kymmenen vuoden takaa... Kaikesta mitä näin ja luin, ymmärsin  yhtäkkiä yhden asian: minulla ei ole ollut nuorempana kovinkaan hääppöinen itsetunto. En ole koskaan ajatellut asiaa tuosta näkökulmasta, mutta nyt se oli ilmiselvää. Olin saavuttanut jo nuorena paljon, mutta samalla itsetuntemukseni ei ollut ehtinyt tietenkään vielä kehittyä. Ja kun saa nuorena menestystä, sitä rakentaa itsetuntonsa tekemisiensä ja ulkoisten peilien varaan. Oli todella mielenkiintoista ja hätkähdyttävääkin nähdä itsensä niin monen vuoden takaa. Pystyi kirkkaasti näkemään, että tuollainen minä olen ollut, tällainen minä olen tänään, mistä asioista voin antaa itselleni kiitosta ja missä asioissa olisi edelleen petrattavaa. 

Oma terveempi itsetuntoni alkoi eheytyä ja rakentua siinä vaiheessa, kun enkelit astuivat elämääni 10 vuotta sitten. Helpotukseni oli suuri, kun sain kokea, että emme ole täällä yksin ja että meitä kannetaan. Uskoni enkeleihin auttoi minua alkaa uskomaan itseeni. Ja vaikka minä en aina uskoisikaan itseeni, niin olen saanut kokea, miten enkelit kuitenkin uskovat minuun. He eivät koskaan sano, että minusta ei ole unelmieni toteuttajaksi, he eivät koskaan moiti, lannista tai epäile minua. Luulen, että tämän takia Ammakin kerran sanoi, kun häneltä kysyttiin kommenttia enkeleiden olemassaolosta, että hänelle me kaikki ihmiset olemme enkeleitä. Että jos vain näemme toisissamme hyvän, niin silloin me toimitamme enkeleiden virkaa: saamme toisemme tuntemaan arvokkaiksi ja rakastetuiksi. Ei tarvita kuin yksi ihminen joka uskoo meihin, ja se saa meidät uskomaan myös itseemme. Varsinkin lapselle ja nuorelle nämä luottamuspeilit ovat todella tärkeitä, ja minulla on ollut onni saada heitä elämääni useita. Ihmisenkeleitä. ♥ 

Muistan joku vuosi sitten olleeni yhteisellä kirjapromokeikalla tohtori Kiminkisen kanssa. Hänen luo tuli nainen, joka halusi nimikirjoituksen kirjaansa. Samalla nainen purki Kiminkiselle kaikki vaivansa ja valitteli, että mahtaako hän selvitä tästä koskaan. Kiminkinen sanoi hänelle suoriltä käsin, että sinä paranet. Piste. Ja minä katsoin vierestä, että wau, hän taisi juuri pelastaa naisen loppuelämän. 

Samalla tavalla Amma sanoi minulle äänen menetettyäni, että "ei sinun laulu-urasi mitään ohi ole, nyt vain pidät huolen itsestäsi ja äänestäsi", mikä on auttanut minua kuukaudesta toiseen uskomaan itseeni, ääneeni ja siihen, että tästä noustaan. Ja nyt olen kaksi ja puoli vuotta myöhemmin lähdössä koko kesän kestävälle konserttikiertueelle!!!! Kiitos, kiitos, kiitos!! ♥ ♥ ♥ Amman usko toi minullekin uskoa uskoa itseeni. ♥

Muistan myös erään kertomuksen, jossa Amman luo oli tullut mies, joka oli jo kauan aikaa valitellut, että hänen korvassaan on kärpänen. Hän ei ollut saanut asialta rauhaa ja se oli alkanut haitata jo hänen joka päiväistä elämäänsä. Kaikki muut joille mies oli kärpäsestä puhunut, olivat vain väheksyneet ja nauraneet hänelle, eivätkä olleet ottaneet hänen vaivaansa todesta ollenkaan. Kun mies kertoi asiasta Ammalle, Amma sanoi hänelle myötätuntoisesti, että "voi poikani, niin näyttää olevan", ja sen jälkeen asia ei ollut haitannut miestä enää ollenkaan. Vaiva oli kadonnut, kun mies oli saanut Ammalta myötätuntoisen ymmärryksen ja kuullut häntä sydämellään. All you need is little bit of love... ♥ 

Miten kehität itsellesi vahvan itsetunnon:

1. Erota toisistaan itsetunto ja minäkuva. Minäkuvasi, fyysinen kuva itsestäsi ei ole sama kuin itsetuntosi. Itsetunto rakentuu sisäisen itsesi tuntemisesta. Sisäiseen itsesi tuntemiseen pääset käsiksi hiljentymällä. Jollekin se on meditaatio, jooga tai vaikka metsässä kävely.

2. Tule tietoiseksi siitä, millaista kieltä käytät itsestäsi. Oletko koko ajan arvostelemassa, tuomitsemassa ja epäilemässä itseäsi? Aina kun sanot tai ajattelet itsestäsi jotain sellaista, joka hajottaa sinua, korvaa nuo asiat positiivisilla ilmaisuilla itsestäsi. Ole lempeä, pitkämielinen ja totuudenmukainen itsellesi.

3. Käytä voimalauseita vahvistaaksesi uutta sisäistä itsetuntoasi. Voimalause alkaa sanoilla "Minä olen..." 

4. Ota täysi vastuu onnellisuudestasi, älä odota, että joku muu tekee sinut onnelliseksi. Yhdisty sen sijaan sydämesi kanssa, joka on sinun ilon ja valon lähteesi. 

5. Tee niitä asioita, jotka inspiroivat, kehittävät ja innostavat sinua. Ennen kaikkea, tee asioita, joissa koet palvelevasi korkeampaa yhteistä hyvää omien lahjojesi kautta, silloin sielusi suorastaan laulaa ilosta!

6. Katso taaksepäin ja huomaa mitä kaikkea olet jo saavuttanut. Ole kiitollinen kaikesta - ja nyt tarkoitan IHAN kaikesta, myös "epäonnistumisista", koska vain niiden avulla olet juuri tänään juuri tässä. Huomaat, että sinulla on aivan valtavasti aihetta kiitokseen, mikä lisää edelleen kiitollisuuden tunnetta sydämessäsi, mikä puolestaan vetää puoleensa vielä enemmän asioita, joista olla kiitollinen. 

7. Anna itsellesi suoranaista, rehellistä kiitosta! Se ei ole merkki pöyhkeydestä, ylpeydestä tai itsesi korostamisesta. Se on merkki sisäisestä voimastasi: tiedät kuka olet ja minkä takia olet tälle pallolle tullut. Arvosta omia lahjojasi, kykyäsi ja valoasi! Sinä olet upea Rakkaus! ♥

Iloa ja ihanaa Rakkauden Kesää toivotellen,

Deepthi

Hoffman: Ei enää odotettuja malleja

No More Expected Patterns (LINK IN ENGLISH HERE)

Kanavoinut Brenda Hoffman (www.lifetapestrycreations.com)
25.5.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Rakkaat ystävät,

Luultavimmin olette viime aikoina näyttäneet pyytävän turhaan siirtymäapua oppailta, enkeleiltä ja ystäviltä, sillä olemuksenne tuntuu vain vähän erilaiselta kuin ennen maalis-huhtikuun energiaryöppyjä.

Vaikka teillä on ehkä ollut joitain tyhjiä tiloja ajassa tai olette huomanneet, että merkityksettömiä toiveita tapahtuu pienin ponnisteluin tai ilman niitä, jatkatte yksitoikkoista elämäänne, missä on muutamia ilon huippuja ja monia innottomuuden tai vihan laaksoja.

"Missä iloni on?" –hokema kuuluu ympäri maapalloa. Niin se on, että olette siirtymässä uuteen "sinuun". Sillä tosiaankin uusi "sinä" nousee hitaasti – hitaammin kuin te toivoitte, mutta nopeammin kuin me kuvittelimme – 3D-sinun jätteistä.

Kenties ymmärrätte paremmin tätä vaihetta, tätä tyhjiötä muistaessanne, miltä teistä tuntui, kun siirryitte uuteen kouluun, yhteisöön tai työpaikkaan. Ensin halusitte supervalppaana sopia mukaan mahdollisimman nopeasti. Teillä ei ollut tärkeitä ystäviä – pelkkiä tuttuja, jotka olivat mahdollisesti ystäviä tulevaisuudessa. Ette oikein ymmärtäneet kouluanne, työtänne tai yhteisöänne. Kaikki oli vain puhdas ja yksinäinen taulu, kun yrititte sopeutua ja tottua.

Näin on teillä nyt. Ette ole enää 3D:tä. Jätitte tuon yhteisön pysyvästi. Ette kuitenkaan tunne oloanne mukavaksi 4D:ssä ja sen yli. Olette yksinäisessä tyhjiössä, mikä johtaa odottamattomaan, joskus jopa jatkuvaan vihaan. "Missä minun paikkani on? Missä minun maailmani on?" on jatkuva huutonne universumille.

Olette kasvamassa uudeksi "sinuksi". Odotitteko uppoutuvanne uuteen yhteisöön täysin muutamassa päivässä? Näin on teillä nyt. Lopulta löydätte ne, jotka yhdistyvät uuteen "sinuun". Löydätte täydellisen roolinne. Mutta nyt teette merkittävää sopeutumista, mitä 3D-sinä ei odottanut aloittaessanne tämän siirtymän.

Romutitte 3D-maailmanne ja tarvitsette aikaa sopeutua uuteen "sinuun", uusiin rooleihin, uuteen maapalloon.

Koskaan aiemmin ei mikään ryhmä ole suorittanut näin ihmeellistä tehtävää ollessaan 3D-kehossa. Olette kuulleet saman monta kertaa, mutta nyt alatte todella ymmärtää. Ja liikutte todella pidemmälle ja nopeammin kuin kukaan uskoi mahdolliseksi, myöskään te.

Tietysti haluatte tietää tarkkaan, mitä uuden roolinne vastuut ovat, jotta voitte hoitaa ne tarkoituksenmukaisesti. Kuitenkin vain te tiedätte, mitä vastuita haluatte ottaa. Olette "sinun" toimitusjohtaja/presidentti/johtaja. Hahmottelette vastuut itsellenne ja monille osillenne. Kaikki on valmiina sen tekemistä varten. Ja te teette sen – omana aikananne.

On vähän syytä huutaa universumeille, enkeleille tai kenellekään tästä tyhjiöstä, sillä loitte sen sopeutuaksenne kunnolla uuteen "sinuun". Tyhjiönne saattaa kestää muutaman päivän tai viikon. Sillä ei ole merkitystä universumeille eikä millekään olennolle – vain teille itsellenne.

Haluisitteko naapureita tai ystäviä tulevan jatkuvana virtana uuteen kotiinne tai työpaikkaan, mikä vaatii huomionne, ennen kuin teillä on ollut aikaa purkaa tavarat ja asettua fyysisesti? Näin on teillä nyt. Annatte itsellenne aikaa yksin sopeutuaksenne uuteen "sinuun".

Joillekin tämä merkitsee uusien toimitusjohtajataitojenne testaamista eri osissa, ulottuvuuksissa tai taajuuksissa. Toisilla ajatustensa keräämistä ja joihinkin rajoittaviin pelkoihin tarttumista. Ja vielä toisilla täydellistä uppoutumista uudessa "sinussa" kaikkeen, mitä se sisältää, myös sen iloiseen tietämiseen, että olette "sinun" upea toimitusjohtaja.

Ei ole mitään tarvetta pakottaa itseänne – tai toisia – paikkaan, mikä ei ole vielä oikea teille. Sallikaa itsenne soljua vertailematta toisiin tai pakottamatta osianne tai mitään osaa olemuksestanne paikoilleen.

Tämä ei paljon eroa puberteetista. Vaikka olisitte kuinka halunneet suuremmat rinnat tai matalamman äänen, ette voineet pakottaa itseänne tuoksi olennoksi. Puberteetti oli prosessi, mikä tapahtui luonnostaan ilman huolestumisen tarvetta. Vaikka monet huolestuivatkin, he pitävät nyt sellaisia ajatuksia typerinä tai söpöinä.

Ei ole mitään tarvetta tuntea ylemmyyttä, jos olette tottuneet uuteen "sinuun", sillä toiset seuraavat, sitten kun heidän on tunteellisesti ja fyysisesti turvallista tehdä se. Eikä ole mitään tarvetta huolestua, jos teistä ei tunnu erilaiselta kuin viime tai edellisviikolla. Teistä tuntuu, sitten kun teille on oikein tuntua.

Uutta "sinua" ei voi pakottaa olemaan. Se tapahtuu – ette todella ole enää 3D:tä. Poistuitte 3D:stä kaiken loiston kera, mitä sellainen poistuminen sisältää. Nyt totutte, sopeudutte ja siirrytte uuteen "sinuun" – teille oikeana aikana ja oikealla tahdilla. Aikaa ja tahtia ei voi kiirehtiä tai suunnata toisin.

Olette vaatineet uuden "sinun" – nyt teidän täytyy pelkästään soljua siihen. Sama on jokseenkin totta uuden työpaikan vastaanottamisessa.

Uusi työ, koti tai koulu vaatii fyysistä, tunnepuolen ja älyllistä sopeutumista. Teette nyt samaa ja enemmän. 

Antakaa itsenne olla. 

Antakaa itsenne soljua. 

Monet teistä ajattelevat, että toimitusjohtajana teillä pitäisi olla enemmän informaatiota pelkän soljumisen sijasta. Haluatte saada aikajanoja ja yleiskatsauksen – kuten 3D-maailmassa. Tiesitte, että teidän täytyi suorittaa A, ennen kuin B voi tapahtua.

Uudessa maailmassanne A+B saattaa olla yhtä kuin C, F tai Z. Ei ole lineaarista tapahtumaketjua, mihin voitte luottaa. Tämä on yksi suurimmista sopeutumisista, minkä teette tässä tyhjiössä – tieto, että odottamaton on odotettua, tieto, että odotettu ei ole enää osa uutta "sinua".

Tulette lentämään tai lennätte jo korkealla kaikenlaisten uusien taitojen ja seikkailujen kera. Mikään niistä ei sovi siihen 3D-muottiin, missä elitte aioneita.

Karmaa – lineaarisesta perspektiivistä – ei enää ole. Ja pelko on kovasti vähentynyt tai poistunut, sillä ette voisi toimia niin, kuin toimitte kasvettuanne uudeksi "sinuksi", jos pelko olisi hallitseva tunteenne.

Ilo on sinä. Ilo uudessa ja ilo sinussa.

Niin se on, että alatte nauttia odottamattomasta ilman siteitä siihen, minkä olette tunteneet maa-aionien ajan. Palaatte takaisin universumien virtaan, mikä suljitte pois maaelämistä aionien ajan. Tämä ei olisi mahdollista, jos säilyttäisitte tarpeen odotettuihin peräkkäismalleihin.

Malleja ei ole enää. Niin olkoon. Aamen.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Frazier: 3D-tavoista irtipäästäminen

Letting Go of 3D Habit Patterns (LINK IN ENGLISH HERE)

Kirjoittanut Vidya Frazier (vidyafrazier.com)
25.5.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun katsomme maailman tapahtumia, voi varmasti näyttää siltä, että kaikki ovat edelleen kolmannessa ulottuvuudessa. Sota, epäoikeudenmukaisuus ja ahneus näyttävät vielä hallitsevan.

Ja ainakin satunnaisesti voi tuntua siltä, että myös me olemme edelleen 3D:ssä. Vaikka olemme hyvin tietoisia muutoksen tapahtumisesta sisällämme ja ympärillämme, vanhat toimintatapamme voivat edelleen tuntua olevan käytössä. Voimme langeta edelleen pelkoon, vihaan ja masennukseen toisinaan.

Totuus on, ettemme elä enää 3D-todellisuudessa. Tuo todellisuus sulkeutui maan päällä joulukuussa 2012. Tuon ulottuvuuden vanhat, jäykät ja rajoittavat rakenteet eivät ole enää toiminnassa. Kuitenkin useimmat ihmiset maailmassa – ja myös monet meistä jotka tiedämme paremmin – voivat havaita toimivansa edelleen niin, kuin nuo vanhat rajoittavat rakenteet olisivat vielä läsnä.

Neljännessä ulottuvuudessa toimiminen

Tällä hetkellä on paikoillaan uusi todellisuusrakenne, mistä käsin voimme toimia: neljäs ulottuvuus. Tämä on silta, millä olemme tässä kohtaa – käytävä vanhasta jäykästä kolmannen ulottuvuuden tietoisuudesta uuteen, avoimeen ja täysin tietoiseen viidennen ulottuvuuden tietoisuuteen.

Ja vaikka tämä uusi 4D-todellisuus ei ole yhtä avoin ja vapaa kuin viides ulottuvuus, se ei ole myöskään yhtä rajoittava ja jäykkä kuin kolmas ulottuvuus. Kaikki on energeettisesti löyhempää ja vapaampaa. Emme ole yhtä rajoitettuja ja orjuutettuja alempiin energiataajuuksiin. Uusia ja voimaannuttavia taajuuksia on nyt käytössämme – niitä virtaa maapallolle. Olemme kykenevämpiä luomaan tietoisesti oman todellisuutemme.

Tässä uudessa 4D-todellisuudessa voimme mm. tulla tietoiseksi siitä, että lineaarinen aika on hajomassa ja aika voi venyä ja supistua. Meidän on nyt aika muuttaa negatiivisia reaktioitamme ihmisiin ja tapahtumiin – jos haluamme, voimme päättää olla reagoimatta automaattisesti pelosta tai vihasta käsin. Voimme muuttaa todellisuutta valinnoilla ja aikomuksilla ja nähdä, että ilmentäminen tapahtuu paljon nopeammin.

Yleiset 3D-tavat

Ongelmana on, että useimmat ihmiset eivät tiedä, että säännöt ovat muuttuneet tässä uudessa ulottuvuudessa, ja he jatkavat toimimista vanhoilla 3D-malleilla tavassaan elää. Mutta me jotka tiedämme todellisuuden muuttuvan, voimme ymmärtää tämän ja oppia päästämään irti niistä tavoista, jotka toimme mukanamme kolmannesta ulottuvuudesta. Voimme kehittää uusia tapoja, jotka perustuvat 5D-ymmärykseen.

Mitä siis nämä 3D-tavat ovat? Tässä on lyhyt luettelo joistain tärkeistä malleista, jotka saattavat edelleen pyörittää tiedostamatta elämäämme.

Uskot olevasi keho-mieli

Vaikka sinulla olisi ollut lukuisia syvällisiä kokemuksia itsestäsi valtavana ja moniulotteisena olentona, voi olla helppoa langeta vanhaan tapaan ja uskoa, että olet pelkästään se pieni keho-mieliolento, mikä koit olevasi, kun olit täysin kolmannen todellisuusulottuvuuden vallassa.

Pelkästään sen tunnistaminen, että toimit tästä virheellisestä uskomuksesta käsin, voi yhtäkkiä muuttaa tietoisuutesi korkeampaan todellisuuteen siitä, kuka olet. Voi tulla helpotuksen ja irrallisuuden tunne ja tämä auttaa sinua kokemaan itsesi henkisenä olentona, joka kokee itsensä tilapäisesti tiheän ihmismuodon kautta.

Uskot, että sinun tarvitsee murehtia selviytymisestä

Saatat olla haluton kuulemaan, että tämä on vain 3D-huoli. Et halua olla epärealistinen – tarvitset edelleen tuloja saadaksesi katon pään päälle, ruuan ja kaiken muun, mikä on välttämätöntä pysyäksesi elossa. Tämä on tietysti totta.

Osoitan sitä uskomusta, mikä ehkä kertoo sinulle, että sinun täytyy murehtia selviytymisestäsi, sinun täytyy kamppailla ja tehdä kovasti työtä selviytyäksesi ja on järkevää mennä paniikkiin, kun et tiedä, miten se tapahtuu. Tämä perustuu uskomukseen, että universumi on yleisesti ottaen epäystävällinen ja tukea antamaton paikka.

Jos sinulla on rohkeutta todella luottaa, että Jumala elättää sinut aina, niin toimit 5D-todellisuudessa. 5D-tietoisuudesa tiedät, ettet ole täällä kamppailemassa selviytyäksesi. Ainoa asia mikä pitää sinut tuossa kamppailussa, on uskomuksesi siitä. Yltäkylläisyys on todella kaikkien meidän ulottuvilla, jos voimme muuttaa omia uskomuksiamme siihen ja omanarvontunteeseen liittyen.

Uskot olevasti arvoton

Tämä uskomus on usein tiedostamaton, mutta se vaanii monen ihmisen psyykessä. On tunne, että onnellisuus, vauraus ja hyvinvointi ovat asioita, jotka tarvitsee ansaita – arvonsa on todistettava, ennen kuin voidaan palkita.

Tätä luontaista ja kalvavaa arvottomuuden tunnetta voi olla vaikea voittaa. Se näyttää juurtuneen erittäin syvälle 3D-tietoisuuteen. Mutta taas kerran, jos vain tiedostat tämän uskomuksen, kun se nousee sisälläsi, ja miten se tuottaa ei-toivottuja tuloksia elämääsi, voit auttaa sen ohittamisessa.

Näe se selkeästi uskomukseksi – tiedä, ettei se ole totuus. Sen kuka olet juuri sellaisena, kuin olet, ei tarvitse muuttua mitenkään ollakseen hyvinvoinnin, vaurauden, onnellisuuden ja hyvän terveyden arvoinen.

Jäät kiinni maailman kärsimykseen

Jos olet yleensä empaattinen ja myötätuntoinen ihminen, olet ehkä tottunut ottamaan itsellesi maailman murheet. Sinusta saattaa tuntua epäitsekkäältä olla tuntematta masennusta tai huolta ympäri maailmaa ihmisistä, jotka ovat juuri kokeneet tuhoisan maanjäristyksen, tai eläimistä jotka ovat joutuneet öljyvuotoon. Saatat tuntea myös syyllisyyttä, että elät suhteellisen vaivattomasti ja mukavasti.

Nämä tunteet ovat merkki myötätunnosta ja syvästä yhteydestä muihin olentoihin. Ne ovat tärkeitä. Ne auttavat avaamaan sydämesi täysin. Olemme todellakin yhteydessä kaikkiin olentoihin tällä maapallolla – ja myös maahan ja kaikkiin sen otuksiin – ja voimme tuntea tämän yhteyden syvällä sydämessämme.

Mutta tämä ei merkitse, että sinun täytyy olla masentunut, vihainen tai surullinen, silloin kun muut ovat. Itse asiassa jos vellot näissä tunteissa – vaikka ne tuntuisivat miten myötätuntoisilta – lisäät itse asiassa ongelmaa. Olet alentanut omaa värähtelyäsi ja lisännyt sen kollektiiviin, joka kokee sitä kärsimystä, mitä haluat lievittää.

Tietysti jos tunnet vetoa todella tehdä jotain rakentavaa tai auttaa kärsiviä, niin voit auttaa tarpeessa olevien värähtelyn nostamisessa, erityisesti jos teet sen rakkaudella, iloisesti ja innostuneena. Nuo tunteet auttavat vähentämään kärsimystä. Jonkun epäonnesta kärsiminen hänen rinnallaan ei auta ketään.

On äärettömästi arvokkaampaa jatkaa omaa elämääsi luomassasi 5D-kuplassa, missä mielialasi pysyy iloisena, optimistisena, rakastavana ja harmoniassa kaikesta riippumatta. Tämä todellakin auttaa koko ihmisrotua siirtymään korkeampaan värähtelyyn.

Pidät itsesi pienenä

Jos olet monien valotyöntekijöiden kaltainen, pelkäät ehkä astua täyteen voimaasi. Kenties pidät itsesi pienenä ja sekoitut ryhmään, voidaksesi pysyä turvalliselta tuntuvassa asemassa. Kenties pelkäät, että jos todella mainostaisit, kuka olet ja mitä teet, sinua saatettaisiin jotenkin "rangaista" tai sinut torjuttaisiin.

Jos huomaat tekeväsi tätä, tiedä, että tämä on vanha 3D-tapa. Monilla meistä on ollut elämiä, missä meitä ei ainoastaan rangaistu sen täydestä ilmaisemisesta, mitä olimme, vaan meitä usein kidutettiin ja meidät tapettiin. Juuri niin tapahtui todella synkkinä aikoina, joita olemme eläneet kolmannessa ulottuvuudessa.

Mutta totuus on, ettemme ole enää siellä. Olemme nyt ajassa – erityisesti lännessä – missä on paljon turvallisempaa ilmaista itseämme voimakkaana ja heränneenä olentona, mikä olemme. Ja tänä aikana maailma todella tarvitsee meitä tekemään sen.

Jos voit samaistua tähän pelkoon, katso, voitko nähdä sen alitajuisena tapana, mikä ei enää palvele sinua tai maailmaa. Luota, että tuleminen esiin ja oleminen niin suuri ja voimakas, kuin pystyt, ei ole ainoastaan turvallista, vaan se myös nostaa kovasti värähtelyäsi.

Kyllä, on tärkeää olla tekemättä tätä egon motivoimana, muttei ole todennäköistä, että teet niin tässä evoluutiokohdassasi. Pyydä jatkuvasti sisäistä opastusta ja rukoile selkeyttä. Ja siirry sitten vähitellen ilmaisemaan täysin sitä, kuka olet. On totta, ettet luultavasti ole suosittu kaikkien kohtaamiesi keskuudessa, mutta älä anna se pysäyttää itseäsi. Se on tärkeää sekä itsellesi että maailmalle, että olet täysin se, kuka olet.

Keskityt siihen, mikä sinussa on vikana

Yksi 3D-tapa mitä näen usein valotyöntekijöissä, on keskittyä jatkuvasti siihen, mikä itsessä on vikana ja mikä tarvitsee korjata. Monet itsensä kehittämisen ja henkisyyden 3D-polut ovat valitettavasti tukeneet tämäntyyppistä lähestymistapaa heräämiseen – vaikka ovatkin olleet hyödyllisiä meille kuluneina vuosikymmeninä. Oli hyödyllistä osoittaa niitä syitä, miksi emme olleet hereillä tai onnellinen, mutta tämä fokus harvoin synnyttää suoraan heräämistä tai onnellisuutta. Se voi itse asiassa alentaa värähtelyämme.

Jos huomaat jääneesi kiinni tähän tapaan, että keskityt omiin vikoihisi, yritä saada se kiinni ja ala sen sijaan keskittyä siihen, mikä on oikein sinussa. Keskity itsessäsi niihin ominaisuuksiin, joiden olet päättänyt olevan jollain tapaa hyviä tai henkisiä. Ja keskity siihen, mikä toimii hyvin elämässäsi – älä siihen, mikä on pielessä.

Koska pielessä olevien asioiden katsominen on hyvin pinttynyt tapa, hyvin olevien asioiden katsominen voi tuntua Pollyannamaiselta tai epärealistiselta. Tiedä, että tämä on 3D-uskomus.

Positiiviseen keskittyminen on voimallinen ja luonnollinen 5D-tapa. Tässä korkeammassa värähtelyssä voit oivaltaa, miten älykästä ja viisasta on keskittyä positiiviseen, koska sillä on itse asiassa voima luoda positiivisempi todellisuus sinulle. Se ei ainoastaan auta oloasi tuntumaan paremmalta hetkessä, vaan se kertoo myös universumille, että haluat lisää tätä tunnetta ja todellisuutta elämääsi.

Uusien 5D-tapojen luominen

Uusia tapoja ei ole aina helppoa omaksua. Jos vanhat tavat olivat hyvin piintyneitä ja vahvat uskomukset tukivat niitä, meidän on pysyttävä valppaana ja tarkkailtava jatkuvasti automaattipäätöksiä, joita teemme päivittäin.

Kun teet jonkin päätöksen, voit kysyä itseltäsi:

* Päätänkö tehdä näin siitä pelosta, etten ole turvassa? Tai rakastettu?
* Toiminko itseni tuomitsemisesta käsin?
* Teenkö tämän itseni epäilemiseen perustuen?
* Unohdanko, kuka oikeasti olen?

Täydellinen irtipäästäminen 3D-tavoista vaatii työtä ja huomiota ja se on ehdottomasti prosessi. Mutta on aikasi arvoista kiinnittää huomiota tähän, kun edistyt ylösnousemuspolullasi. Kamppailustasi voi tulla tanssia.

Muista kuitenkin, kun keskityt tähän prosessiin itsessäsi: jos huomaat lankeavasi taas vanhoihin malleihin, älä tuomitse itseäsi sen vuoksi. (Tämä on yksi 3D-tapa!)

Löydä vain ymmärrystä ja myötätuntoa itseäsi kohtaan ja vaihda sitten tietoisuutesi niihin uusiin 5D-mallehin, joita haluat kehittää, ja siirry eteenpäin.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Amma: Universaali Rakkaus

https://www.facebook.com/MataAmritanandamayi

Deepthi: Onnen kultajyvä

It's good to Cry

It's good to cry to God

Straight from your Heart

From the bottom of your Soul

It helps you to Surrender

...And so Mercy can enter into your Life

En tiedä mitä universumissa on ollut meneillään viimeisen viikon ajan, mutta aika villit on olleet tunnelmat! Negatiivisia ajatuspeikkoja on nostettu pintaan oikein kunnolla, ja välillä on tuntunut, että heitän kaikki hanskat kehiin, eikä sille ole ollut mitään näkyvää syytä. Merkuriuksen perääntyminen ja Maya-kalenterin energiasuuntaviivat ovat onneksi antaneet hiukan perspektiiviä näille negakeloille; että nämä samat mörköjen nostelemiset ovat saattaneet olla käynnissä muillakin. Mutta kun siihen lisätään sopiva kuukierron kohta (lue: kuukautiset (ja kuukiertorytmistä myös lisää kirjassani)) sekä paluu paratiisisaarelta keskelle betoniviidakkoa, olosuhteet ovat mitä loistavimmat kunnon sopan aikaansaamiseksi. :D Ja tuskin sekään on auttanut asiaa, että on tehnyt viimeisen viikon ajan intensiivisesti mantraharjoituksia, mikä nostaa 100%:lla varmuudella kaikki kököt pintaan... Uaahhh....

Eilen olin sitten siinä pisteessä, että kirjoitin yläkertaan oikein kunnon vanhanaikaisen itkuvuodatuskirjeen siitä, miten en halua elää tässä elämässä enää ollenkaan vaan minut voi palauttaa sinne mistä olen tullutkin eikä minua tarvitse tuoda tänne takaisin enää koskaan. Nih. Piste.

Sitten siirryin lauluharjoitusten pariin. Simrit, yogini-lauluopettajani alkaa puhua opetusvideollaan siitä, miten mantrat auttavat meitä pitämään ajatukset kurissa, ja että miten tärkeää on pysyä vain todistajana ajatuksilleen ja huomata, että usein me saatetaan napata kökköfiiliksiä ihan jo ympäristöstäkin, eli että ajatukset eivät ole alkuperältään ollenkaan meidän omia. Okei.... jep... kiitos muistutuksesta, mikä täydellinen ajoitus tälle aiheelle... Sitten uppouduin Simritin kanssa laulun saloihin, kirjoitin, lauloin, kului tunti, kului toinen... Yön päälle menin saunaan. Sydän oli täynnä iloa, inspiraatiota ja uutta energiaa laulamisen myötä!

En päässyt vielä edes lauteille saakka, kun jo suihkuhuoneessa alkoi tulla koodia:

"Ihminen on onnellisimmillaan silloin, 

kun hän saa opiskella uutta, 

innostua, inspiroitua ja tutkia." 

Mietin, että niin, viimeiset seitsemän vuotta olen opiskellut intohimoisesti henkistä puolta elämässä ja kokenut koko ajan saavani sillä puolella uusia virikkeitä ja intohimon kohteita joita tutkia itsessäni ja ympäröivässä maailmassa. Viimeisen puolen vuoden aikana olen kuitenkin kokenut vahvasti, että energiasykli noiden asioiden kanssa alkaa olla lopussa, että mihin tahansa suuntaan katseeni kohdistankin, niin vastassa on vain sitä tuttua juttua transformaatiosta ja energioista eri muodoissaan. Omalla kohdallani ensimmäiset suuret oivallukset tulivat enkeleiden kautta, sitten seuraavat Amman kanssa, ja viimeisimmät oivallukset liittyivät jumalattaruuteen ja oman naiseuden ja seksuaalisuuden kohtaamiseen. Loppukevään aikana totesin, että mitään sen ihmeempää teemaa ei enää olekaan työn alla. Okei, fine. Siitäkin on hyvä päästää irti, että pitäisi koko ajan jotakin kaivaa ja tutkia ja transformoitua. Toki päiväkohtaiset energiat ovat vaihdelleet ja on ollut edelleen mielenkiintoista seurata niin tavallista kuin Maya-astrologiaakin ja aina nähdä, miten paikkaansa pitäviä ne ovat. Muutoin tuntuu, että isot energiamyllerrykset ovat ainakin toistaiseksi ohi, on löytynyt uutta olemisen tasapainoa (kuuluisat viimeiset sanat, hah :D ). Ennemminkin itselläni on nyt menossa jakso, jossa pidän yllä päivittäistä rutiiniani joogaamisen ja mantrojen muodossa.

Nyt suihkuhuoneessa aloin kelata inspiraation synnyn, johdatuksen ja manifestaation yhteyttä. Mietin sitä kaikkea manifestoimista, johon ihmiset varsinkin tässä ajassa käyttävät paljon aikaansa ja ajattelevat omin ajatuksin luovansa elämästään unelmiensa kaltaisen - ja sitten pettyvät, kun niin ei tapahdu. Meillä täytyisi olla niiiiiiin aukoton usko ja luottamus omaan itseemme, että se toimisi täydellisesti niin kuin unelmoimme. Minäkin olen käyttänyt aikaani ja ajatuksiani unelmieni elämän luomiseen - ja aion käyttää jatkossakin koska se on yksinkertaisesti ihanaa - ja ihania ihmeitä onkin tapahtunut koko ajan, mutta kun katson taaksepäin isompaa mittakaavaa, tajuan, etten koskaan olisi voinut omilla pikku aivoillani luoda itselleni sellaista elämää, jota olen saanut elää.

Tuolla hetkellä suihkuhuoneessa jotain sisälläni liikahti syvästi. Huomasin, miten olkapäiltäni putosi iso energiataakka, kun yhtäkkiä päästin irti kaikesta itseluomisesta. Sydämeeni tuli vahva tunne siitä, että yritän minä luoda ja unelmoida mitä vain, niin tämä elämä ei joka tapauksessakaan mene minun luomistyöni ja -toiveideni mukaan. Ymmärsin, että joka tapauksessa se on Universaali Rakkaus, joka ohjaa elämääni riippumatta siitä, mitä itse täällä manifestoin. Kyllä, ajatuksillani ja värähtelylläni on väliä, ja etenkin tietoisuudentasollani on väliä. Mutta samalla tajusin, että lopulta se on korkein tahto tapahtuu vaikka minä seisoisin päälläni. Tajusin, että korkein tahto voi olla myös juuri se, josta minä olen unelmoinut, mutta että minun ei tarvitse enää luomalla luoda sitä tapahtumaan. Se tapahtuu kun aika on. Jos minun on tarkoitus tehdä tai olla XXXX, niin se tapahtuu, jos se on kirjoitettu tähän elämään sieluntehtäväkseni tai tapahtuvaksi asiaksi. Että minä en voi estää sitä, eivätkä valintani tai valitsemattomuuteni voi sitä estää. Tavalla tai toisella "aina rakkaus tiensä etsii..."

Muistin taas, että minun ainut tehtäväni on antautua ja vain olla olemassa. Se ei tarkoita sitä, että vain makaisin sohvalla tekemättä mitään (mikä sekin on kyllä välillä erittäin hyvä), vaan sitä, että luovun kaikesta yrittämisestä ja vain antaudun siveltimeksi korkeamman käsiin. Se ei myöskään tarkoita sitä, että nyt sitten vain istun täällä kotona odottamassa, että joku tarttuu tähän siveltimeen, vaan se voi yhtä hyvin tarkoittaa, että olen tästä hetkestä lähtien liikenteessä 24/7 tekemässä sitä, mikä minua juuri nyt eniten inspiroi ja ajaa eteenpäin. Kaiken takana on tietoisuus, antautunut sydän ja herkkyys toimia. Ja inspiraatio.

Luova voima minussa

ei minun luomisvoimani

Kun vihdoin astuin saunan puolelle ja laitoin makaamaan ashramista tuomani pyyhkeen päälle ihanaan lämpöön, Amma putkahti paikalle hymyillen. Muistan ehkä loppuelämäni sen reaktion, minkä sain Ammalta viime talvena, kun kysyin häneltä, että olisiko minun sopiva aika lähteä opiskelemaan. Ajatuksissani siinsi haave musiikkiopinnoista. Amma repesi riemusta sellaiseen nauruun ja iloon, että minusta tuntui niin kuin koko hemmetin universumi olisi räjähtänyt!!!!!!! Siis en ihan oikeasti ole kokenut koskaan missään ikinä milloinkaan sellaista räjähdysmäistä riemua ja iloa, mitä hän sillä hetkellä minulle ilmensi. Minä repesin nauruun Amman edessä, ja Ammaa avustava mies sanoi minulle, että Amma vastasi "kyllä". Selvä se sitten.

No niin, nyt sitten saunan lauteilla näin Amman säteilevät kasvot ja veikeän hymyn edessäni. JA SITTEN TAJUSIN: TÄTÄ KAIKKI SUURET MESTARIT TARKOITTAVAT, KUN HE PUHUVAT, ETTÄ MEIDÄN TÄYTYY PYSYÄ LAPSENKALTAISINA, ALOITTELIJOINA JA OPISKELIJOINA!! He haluavat, että me säilytämme tuon opiskelijan asenteen ja tietoisuudentilan, KOSKA SE PITÄÄ MEIDÄT INSPIROITUNEENA JA NÄLKÄISENÄ TUTKIMAAN LISÄÄ. JA KUN PYSYMME INSPIROITUNEENA, PYSYMME ONNELLISINA JA AUKI RAKKAUDELLE. Rakkaus on meidän todellinen luontomme, joka pysyy aina muuttumattomana. Kun menetämme tuon tietoisuudentilan, erehdymme luulemaan, että olemme yksinäisiä, rikkinäisiä, arvottomia ja heikkoja.

Mikä sitten saa meidät pysymään tuossa tietoisuudentilassa, rakkaudessa?

Oman sydämen ja innostuksen seuraaminen. Siellä missä on innostus, ilo ja inspiraatio, on Rakkaus. Me tunnemme luissa ja ytimissämme, kun innostus on loppunut ja jonkin aika elämässämme on ohi. Me tunnemme, kun on aika seurata flowta ja mennä eteenpäin. Me myös tunnemme, jos olemassa olevassa tilanteessa ei ole vielä kaikki kortit käännetty ja voisimme tehdä jotain tuon tilanteen pelastamiseksi ja innostuksen palauttamiseksi. Kun katsomme omaan sydämeen, saamme vastauksen. Mutta omaan sydämeen katsominen vaatii rohkeutta ja tietoisuutta erotella jyvät akanoista. Siellä missä on rauha, on rakkaus.

"Etsi aina elämässä kaunista ja hyvää

silloin kannat sydämessä onnen kultajyvää"

...sanoi jo vanha värssykin.

Tärkeä opetus tässä kaikessa itselleni oli myöskin oman turhautumisen ja negan hyväksyminen ja tunnustaminen ja sen luovuttaminen korkeimman käsiin. Oli aivan mielettömän ihanaa taas kerran todeta ja todistaa, miten Rakkaus alkoi heti tehdä minussa korjausliikettä, kun itse heitin hanskat tiskiin ja antauduin. Tärkeää on kuitenkin se, että mille antautuu. Jääkö pyörimään vain itsesäälissä vai luovuttaako avaimet oikeasti korkeimman käsiin; sanoo, että "Hoida Sinä". ♥ ♥ ♥

Tällä hetkellä minä olen eniten innoissani laulamisesta!!! Minua kiinnostaa aivan mittaamattoman syvästi se, mihin Ääni voi meitä johtaa, mitä Ääni tekee ihmiselle, miten jokaisen oma uniikki ääni on käytännössä jokaisen oma henkilökohtainen avain oman sydämen avaamiseen!! Voi Luoja, että pakahdun kaikkeen siihen, mitä olen oman äänen polkuni kanssa oppinut, ymmärtänyt, oivaltanut ja kokenut! Tiedän, että minulla on miljoonia ovia avattavana ja tutkittavana, ja se täyttää minut valtavalla ilolla! Mitä kaikkea onkaan vielä edessä! Kiitos, kiitos, kiitos! ♥ ♥ ♥

Ilosydämin,

Deepthi

Deepthi: Havaiji ~ Taivaani maan päällä

Minä en nyt meinaa päästä tästä yli enkä ympäri: että minun piti hyvästellä tämä taikasaari, Kauai Havaijilla, kaksi viikkoa sitten. Sieluni kaipaa sinne lämpöön, värien, trooppisen ilmaston, valon ja taian maahan yhä edelleen, ja sopeutuminen Suomeen on ottanut yllättävän paljon aikaa. Olen nukkunut aivan hirvittävästi: tänäänkin heräsin vasta yhdeltä iltapäivällä(!!). Sen lisäksi olen tasapainottanut kehoani tuolla metsässä, ravinnut itseäni kevyellä ja tuoreella ruoalla ja lähdevedellä, olen joogannut, mantrannut, käynyt tekemässä pari keikkaa, osallistunut aivan mielettömän inspiroivalle laulukurssille, valmistellut tulevaa Pyhä Enkelipuutarha -konserttikiertuetta... Eli tehnyt aivan kaikkea niin ihanaa, kuin olla ja voi. Ja silti: jotain puuttuu. Tuntuu, että jokin osa minusta jäi Havaijille, jota en odottanut tapahtuvaksi...

Jossain Instagram-postauksessani kirjoitinkin, että tyttö voi lähteä Havaijilta, mutta Havaiji ei lähdekään tytöstä.... ♥

Minä lähdin Havaijille sillä mielellä, että on aivan mahtavan ihanaa päästä hetkeksi aurinkoon ja pitämään retriittiä. Tosin vielä edellispäivänä ennen reissua minusta tuntui, että olenko oikeasti lähdössä tuolle unelmien saarelle, että voiko sellainen ylipäätään olla tottakaan!? Saarella ollessa nautin jokaisesta hetkestä ja retriitistämme aivan täysillä. Retriittimme onnistui yli kaikkien odotusteni, ja tuntui että olisin voinut tuolla energiamäärällä ohjata uuden retriitin heti perään! Virtaa ja innostusta riitti! Meillä oli Shawnin kanssa loistava tiimi ja ryhmämme oli täynnä kultaisia, upeita naisia, jotka Havaiji tuntui saavan aivan hehkumaan! ♥ Voisin kertoa tästä tuhat ja yksi tarinaa, mutta säästänpä tarinani Ultra-lehteen, johon kirjoitin juuri pienen jutun matkatunnelmistamme. Lehti ilmestyy kesämmällä. Niin, ja minä olen heinäkuussa mukana myös Ultra-päivillä laulamassa ja puhumassa aiheesta "Pehmeä kuin kukka, kova kuin timantti". ♥

Heti kotiin tultuani sain myös osallistua Parkanon Käenkoskella ensimmäistä kertaa järjestettäville Kehon ja mielen voima -messuille, joissa toimin juontajana ja esiintyjänä. Voi miten nautin päivästä! Oli niin ihanaa tavata kaikkia ihmisiä, tuttuja ja tuntemattomia, näytteilleasettajia, vierailijoita, käydä hyviä keskusteluja ja laulaa välillä lauluja. Toivottavasti saamme jatkoa näille messuille ensi vuonnakin! Minäkin kävin päivän aikana sekä numerologisessa tulkinnassa, että tutustuin ensimmäistä kertaa 9 Ki Astrologiaan, jossa pystytään syntymävuoden mukaan määrittyvän 9 tähden Ki -vuosinumeron ja elementin perusteella katsomaan tarkalleen, missä olet juuri nyt menossa omassa 9 vuoden syklissäsi. Mielenkiintoista, ja ainakin minulla piti hyvin paikkaansa!

Messupäivän jälkeen sain sitten alkaa vetäytymään ihan omiin oloihini, joissa olenkin nyt viihtynyt jo viikon. ♥ ♥ Olen keskittynyt kehon ja äänen huoltoon ja energioiden tasapainottamiseen ja päivittämiseen. Viikko sitten alkoi nimittäin nousta pintaan Kauain todellinen merkitys energiatasolla. Vanhat Lemuria-aikaiset solukoodit alkoivat herätä henkiin, ja aloin yhtäkkiä muistaa.................................

Muistaa jotain hyvin kaunista, taianomaista, runsauden 

ja rakkauden täyteistä.................................

On hyvin vaikeaa yrittää pukea tuntojani sanoiksi....

           Mitkään sanat eivät vain riittäisi.......

                   Se tunne, kun tiedät käyneesi sielun kodissa 

ja kaikki palikat alkavat yhtäkkiä loksahdella paikoilleen.................

...When you remember the Heaven on Earth 

= HEART.............

Aloin tajuta, miksi olen koko elämäni kaivannut Kaliforniaan, ja sitten tuli vielä tämä sisäinen kutsu Havaijillekin....... Ne kummatkin ovat olleet osa Lemuriaa vielä 12.000 vuotta sitten, jolloin Lemuria upposi yhdessä yössä. Tuona yönä papisto lauloi meidän tänäkin päivänä tuntemaamme laulua Auld Lang Syne, jotta mahdollisimman monen uppoavan mantereen ihmisen sielu säästyisi vakavilta traumoilta... Löysin tämän artikkelin, ja vain itkin....

"Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan

On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.

Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.

Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin."

On aina yhtä ihmeellistä, kun jälkeenpäin tajuaa, miksi mikäkin asia on pitänyt tapahtua... Kun alkaa ymmärtää isompaa kuvaa ja asioiden merkityksiä.... Usein sitä vain tekee asioita, koska "tuntuu siltä", ja sitten jälkeenpäin ymmärtää, että huhhuh.... olikin kyse isommasta asiasta, kuin olisi koskaan voinut kuvitella. Se on niin ihanaa! ♥

Monia koodauksia siis tehtiin Havaijilla, jotka on nyt saanut nähdä vasta täällä koti-Suomessa. Varmasti suurin juttu itselleni oli juuri se, että sai niin vahvasti kokea, että elämässä on tosiaan ihan kaikki mahdollista. Esim.jos joku olisi minulle pari vuotta sitten sanonut, että todellakin ohjaan retriitin toisella puolella maailmaa, en tiedä olisinko uskonut. Mutta unelmat on tehty toteutettaviksi, ja tällä matkalla sain toteuttaa kaksi unelmaani yhdellä kertaa: kokea Havaijin unelmien saaren sekä viedä sinne vielä ryhmän mukanani nauttimaan, kokemaan ja aistimaan kaiken kauneuden minun kanssani! Mikä voisi olla sen parempaa! Kiitos, kiitos, kiitos! ♥ ♥ ♥ Mutta Havaijin saaren energian opetus on tietenkin vieläkin kokonaisvaltaisempi: miten hyväksyä runsaus ja kauneus ylipäätään elämään ja sydämeen ja elää sitä todeksi joka henkäyksellä. ♥

Itselleni mieleenpainuvimpia hetkiä olivat varmastikin meidän 

yhteinen venematka Na Palin rannikolle...

...sekä viimeinen aivan huikea ilta tuliseremonioinemme 

ja puhdistavine täysikuu-kuutamouintinemme!  ♥ ♥ ♥

♥ ♥ ♥ Kiitos, kiitos, kiitos Naiset ja Shawn! ♥ ♥ ♥

Lisää ihania kuvia Havaijin matkaltamme löydät Facebookistani!

Viime perjantaina olin käymässä Helsingissä ja käväisin pitkästä aikaa EraNovassa. Minulla ei ollut mitään erityistä mielessä, kunhan nyt käväisin katsomassa, joskos siellä jokin kirja puhuttelisi. No, Lemuria nousi siellä taas pintaan, ja kuinkas ollakaan sieltä löytyi suomenkielinen kirjasarja, jonka olinkin jo pari päivää aikaisemmin löytänyt netistä Lemuriasta tietoa etsiessäni: 

Kumpikin kirja oli täynnä hyvää tietoa, inspiraatiota ja ohjeistusta, ja tässä niistä muutama:

Lemuria-aiheiden lisäksi olen laulanut, laulanut ja vielä kerran laulanut. ♥ Olen saanut olla yogini-siskoni, Simritin, nettilaulukurssilla ja saanut niin paljon ymmärrystä siihen, mitä olen ääneni kanssa käynyt läpi viime vuosina. On ollut ihmeellistä huomata, että se kaikki, mitä olen itse kehoni, mieleni, sydämeni ja energiakehoni kanssa laulun kanssa oivaltanut, löytyy itse asiassa suoraan idän laulutieteestä!! No, yllätys! ♥ ♥ ♥ Omassa tutkimustyössäni olen saanut kokea, miten keho, sydän, mieli ja chakrajärjestelmä ovat täydellisessä yhteydessä laulamisen kanssa. Nyt on ollut aivan huikeaa saada niille kaikille tieteelliset selitykset, nimet ja kokonaisvaltainen ymmärrys! Huh! Koen, että matkani äänen kanssa on vasta nyt alkanut, ja niin mielenkiintoinen polku on vielä edessä! Ihanaa!  ♥ ♥ ♥  Olen koko ajan kokenut, että ääni on mitä suorin tie suoraan itsetuntemukseen ja jumaluuden kokemiseen, ja Simrit on vahvistanut tietotaidollaan tuon kaiken minulle todeksi. Tämä on niin ihmeellistä!  ♥ ♥ Kiitos, kiitos, kiitos! ♥

Myös nämä ovat nyt kuuluneet päivittäiseen rutiiniini: 

 ♥ Ja välillä on viety kirjoja postiin... 

Ja suunniteltu kesän konserttivaatetusta.... :) ♥ 

PYHÄ ENKELIPUUTARHA -KONSERTIT 

KÄYNNISTYVÄT KOTKASTA 04.06!

Muutamiin konsertteihin on vielä tilaa! Lue lisää täältä!

Enkeliviestienkin välitykset ovat taas pyörähtäneet käyntiin ja olen juuri nyt purkamassa pyyntöjen sumaa.  ♥ 

Viime yönä teinkin jo useamman välityksen, ja voi että miten niin nautin siitäkin rakkauden työstä, kiitos Enkelit Rakkaat! ♥ ♥

Nyt on aika taas hiljentyä yön kuunteluun, ja joskos sitä pikku hiljaa pääsisi yöpuullekin... 

Yö on tosin vielä nuori... ♥

Havaiji-, Lemuria- ja meri-ikävissäni laitan tähän vielä lauluni, 

joka kuvastaa minusta täydellisesti tunnelmiani.... ♥

Sat Nam,

Deepthi

♥ ♥ ♥

Kaskimäki: Maya-päivitystä

13. – 25.05.2015 KELTAINEN AURINKO


Pyhä keskeneräisyys

Keltaisen Auringon energioissa olemme saaneet käytännössä opiskella omaa keskeneräisyyttämme, yhtä hyvin kuin läheistemme ja ympäröivän maailman vajavaisuutta. Elämä on haastanut hyväksymään ja olemaan suvaitsevainen kanssakulkijoitaan kohtaan.

Auringon kosminen arkkityyppi maya-astrologisesti on Valaistunut. Jaksolla on päässyt katsomaan omia vaikuttimia, ajatuksia ja moraaleitaan oikein suurennuslasilla. Miten valaistunut sitä onkaan sisimmältään.

Elänkö itse kuten opetan! Ovatko henkiset arvot ja opit käytössä ja omassa arjessa mukana. Hyväksynkö elämän ja sen epäoikeudenmukaisuudet mahdollisuuksina, joiden avulla voin kasvaa ja oppia.

Auringon ydinteemoina on kaiken ylittävä, pyyteetön rakkaus. Olemme saaneet kokea tämän oppiläksyn kukin omalla tavallamme. Toisille on helppoa rakastaa ehtoja asettamatta. He antavat pyyteettömästä sydämestään, aina vapaasti ja parastaan. Toiset, huomaamattaan, odottavat rakkaudenilmaisuilleen vastapalveluksia.

Elämä on matka, ei määränpää! 

Auringon teemoja ovat ihanteellisuus, korkeat sisäiset arvot ja sydämen kutsumuksen mukaan eläminen. Nyt on kuitenkin hyväksyttävä se, että emme ole koskaan lopullisesti valmiita. Kohdusta hautaan käymme läpi erilaisia kasvun spiraaleita.

Lopullista määränpäätä ei voi koskaan todella saavuttaa sielun kasvukoulussa. Tästä perspektiivistä käsin voi armahtaa itsensä ja antaa itselleen luvan olla keskeneräinen. Olemme matkalla koko elämämme ajan.

Jaksolla olemme törmänneet kaikkeen siihen, mihin on asettanut turhan korkeat tavoitteet, ja ajatuksen saavuttaa jotain lopullista. Illuusion kuplat ovat hajonneet ja lennokkaat toiveet ovat saattaneet kariutua.

Erityisesti rakkaudessa ja ihmissuhteissa ollaan oltu erityisen herkällä tuulella. Kumppania ja omia tunteita on katsottu suurennuslasilla ja pienikin riitasointu on laittanut liikkeelle tunnepurkauksia. Pariliekki kohtaamiset ovat käynnissä yhtä hyvin kuin sielukumppanien kohtaamiset. Lisää pariliekki ajatuksiani voit lukea Hidasta Elämää- blogissani, linkki kirjeen lopussa tähän tekstiin.


Aurinko

Fyysinen aurinko taivaalla on ollut ihanasti mukana jaksolla. Luonto herää, ja maisema vihertää. Linnut tekevät pesiä, uuden syntymä on käsillä. Kesäisen lämmin sää on saanut aikaan ihmeitä, joiden alkulähde on aurinko. Se synnyttää ja vaalii luomaansa suurella pyyteettömällä rakkaudella. Se paistaa niin hyville, kuin pahoille, viisaille kuin epäkypsille. Miten löytää se sisäinen guru itsestään, jolla on samankaltainen aurinkotietoisuus!

Aurinko on myös lähetellyt jälleen purkauksia ja geomagneettisia myrskyjä on ollut ilmakehässä. Väsymys ja syvä uupumus on iskenyt kesken kaiken. Toisilla nämä aurinkolataukset ovat taas lisänneet vireyttä niin, että unta ei paljon tarvita. Luovuus on virrannut ja valo on inspiroinut huikeisiin luomuksiin.

Keholliset tuntemukset ovat olleet moninaisia, virtailuija, kutittelua ja kihelmöintiä, häiriten nukkumista. Huimausta ja ajatuksen takkuilua, sekä unohtelua, lisänä päänsärkyä ja niskan jäykistelyä.

Aurinko vaikuttaa maapallon sähkömagneettiseen kenttään, lähetellessään purkauksillaan uutta fotoni-dataa kehojemme ja tietoisuutemme herättämiseksi. Me reagoimme siihen, sekä keholla, että psyykkisellä tasolla. Tämä on osa suurta tietoisuuden avautumista. Aistit herkistyvät entisestään ja intuitiivisuus lisääntyy.

Nautitaan käynnissä olevasta uudeksi syntymästä avoimella sydämellä.

HYMYILEVÄ APOLLO

Me olemme kaikki nyt laivalla ja kynnämme suurta merta. 

Me synnytettiin vaivalla ja vaivalla kuolemme kerta. 

Mut se, mitä siinä on välillä, se olkoon lämpöä, lempeä! 

Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks, käy kulkukin helpommaks.

Ken yhtä ihmistä rakastaa, se kaikkia rakastaapi. 

Ken kerran voi itsensä unhoittaa, se unten onnen saapi. 

Ken kerran itse on onnellinen, se tahtois onnehen jokaisen ja antaa ja antaa ja antaa vaan, 

oman onnensa aarteistaan!

~Eino Leino

26.5 – 7.6.2015 PUNAINEN TAIVAANVAELTAJA

Uudistavaan liikkeeseen, elämän seikkailut kutsuvat! Taivaanvaeltaja on uudistuksellinen seikkailija, joka tulee tönäisemään sinut pois mukavuusalueeltasi! Nyt on luovuttava etukäteen suunnittelusta ja paikallaan junnaamisesta. Elämänkokemus ja intuitiivinen viisaus, ovat parhaat opastajat tällä jaksolla.

26.5 alkaa myös Valkoinen linnajakso, joka tuo selkeyttä ja helpotusta tälle huhtikuun alussa alkaneelle synnytyskierrokseen. Tunne ja älykkyys alkavat löytää uudistuneen tasapainon. Puhdistuksia ja irtiottoja on kyllä tiedossa tämän energian myötä myös. 

Maya-astrologisesti seuraavat merkit ovat tärkeällä jaksolla:

Siniset Yöt ovat haasteen ja kasvun jaksolla. Luovu säännöistä, moralisoinnista ja kapeakatseisesta oman tontin vahtimisesta. Tule ulos ja lähde uudistuksen polulle! Nyt ei ole aika kangistua kaavoihin! Luota sisäiseen tietoon ja universumin runsauteen. Kaikki on nyt mahdollista.

Punaiset Taivaanvaeltajat ovat omalla alueellaan. Kaikki voi mennä niin sujuvasti, että ei olisi ikinä uskonut, tai kaikki voi mennä ihan eritavoin kuin oli suunnitellut. Sinulla on ikiaikaista viisautta ja avarakatseisuutta katsoa elämääsi täydellisen rakkauden silmin, ja olet vastaanottamassa galaksin suurimpia lahjoja.

Valkoiset Sillanrakentajat ovat suotuisalla ja voimia antavalla alueella. Onnistuneet liitot solmitaan nyt ja uudet verkostot näyttäytyvät, uudessa valossa. Diplomaattina osaat luovia elämän pyörteissä lempeästi ja tasa-arvosta käsin. Ilmaise viisautesi itsetuntoisesti ja tuo esiin johtajan ominaisuutesi.

Keltaiset Tähdet ovat intuitiota ja alitajuntaa aktivoivalla alueella. Erityisherkkyys ja psyykkiset kyvyt on nyt vahvuutesi. On hyvä ilmaista ennennäkemättömät ajatelmat ääneen. Herkkien tunteiden avoin ilmaisu rakkailleen, avaa ovet paratiisiin. Anna tähtesi loistaa.

Aurinkoterveisin, 

Päivi
www.paivikaskimaki.com

________________________________________________________________

6.6.2015 MATKA ITSEEN – TYÖPAJA MAYA-ASTROLOGIAN JA VÄRITERAPIAN AVULLA
TAMPERE, Tunnekeskus Lumpeenkukka, Tammelan puistokatu 26-28

Huikea päivä tunnelukkojen työstämiseen maalaamisen, meditaation ja oman maya-merkin keinoilla.
Saat selville mitkä ovat vahvuutesi ja mitkä kasvunteemasi maya-astrologisesti. Värityöskentely antaa oivalliset työkalut tunnetyöskentelyyn. Tiedossa upea oivalluksen ja voimaantumisen päivä.

Lämpimästi tervetuloa.

Työpajan esittely tarkemmin http://www.paivikaskimaki.com/kalenteri.htm

_________________________________________________________________

TULKINTAPÄIVÄT
27.5 Hämeenlinna, intuition ja selvänäkemisen ilta
28.5 Hämeenlinna, tulkintoja henkilökohtaisesti
4.6 Turku, tulkintapäivä Esittely hintoineen

7.6 HELSINKI, Tulkintapäivä
9.6 HEINOLA, tulkintapäivä ja maya-ilta Esittely hintoineen
10.6 KOUVOLA, tulkintapäivä ja maya-ilta Esittely hintoineen

Tarkemmat tiedot sivuillani.

_________________________________________________________________

Puhelinkatselmus
Aika katselmukseen varataan etukäteen, 1/2 h tai 1 h, sovittuna aikana soitto numerooni 040-500 0050. Maksu tapahtuu pankin kautta, ennen varattua aikaa. Maksutiedot saat ajanvarauksen yhteydessä.

Tapaaminen Tampereella
Aika varataan etukäteen, 1/2 h tai 1 h, tai sopimuksen mukaan. Vastaanottoni on osoitteessa: Sininen Käsi Hallituskatu 6, 33100 TAMPERE

Tapaamiset eri kaupungeissa – tapahtumat - kurssit:
Tiedot näihin löydät nettisivuilta www.paivikaskimaki.com

________________________________________________________________


Hidasta Elämää, Blogit, Ajatuksia ajasta:
http://hidastaelamaa.fi/2015/05/pariliekit-elaman-kevaassa/


------------------

Päivi Kaskimäki
www.paivikaskimaki.com
paivikaskimaki@gmail.com
Puh: 040-500 0050

Vastaanotto:
Sininen Käsi
Hallituskatu 6,
33100 TAMPERE

Varcas: Merkurius perääntyy kaksosissa 19.05-12.06

18th/19th May – 11th/12th June 2015: Mercury Retrograde in Gemini Opposing The Great Attractor (LINK IN ENGLISH HERE)

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
15.5.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Oman suunnitelmansa mukaan syntyvä universumi

Merkurius pysähtyy 19.5. klo 1.44 GMT aloittaakseen perääntymisen ja se pysyy omassa merkissään Kaksosissa koko perääntymisjakson ajan. Käytännönläheisesti sanottuna tämä on tiedonhaluinen Merkurius, mikä etsii informaatiota ja vastauksia, tarkastelee kuluneiden kolmen kuukauden tapahtumia, miettii suhteita ja yhteyksiä toisten kanssa ja yleisesti inventoi ja lajittelee keskeneräiset asiat. Se puhdistaa tehokkaasti ratkaisemattomien asioiden kerrokset ja mahdollistaa positiivisen etenemisen tulevina kuukausina. Tietysti se merkitsee myös, että ajankohtaisiin väärinkäsityksiin täytyy tarttua tulevina viikkoina riippumatta siitä, pidämmekö siitä vai emme! Se voi olla hässäkkää ja turhauttavaa etenemishalullemme, mutta jos sitoudumme nyt selvittämään kaaoksen ja saamaan asiat takaisin raiteilleen, hyvitämme aikanaan sen, mikä tuntuu menetetyltä ajalta. Jos kuitenkin yritämme taistella ja sivuutamme aina vain selvemmät merkit, että jokin on jossain menossa pieleen, voimme olla ehdottoman varma, että sitten kun Merkurius kulkee taas suoraan, toivomme, että olisimme kuunnelleet paremmin sen varoituksia ja tehneet silloin, mitä vaadittiin!

Merkuriuksen perääntyminen tapahtuu oppositiossa Suureen attraktoriin. Tämä poikkeava piste avaruudessa on perimmäinen "houkutin" ja se vetää meitä itseään kohti – pidämme siitä tai emme. Suuri attraktori muistuttaa meille, että äärettömien mahdollisuuksien maailmassa kaikkien asioiden täytyy sekä vetää puoleensa että torjua toisiaan kehityssyklinsä jossain kohtaa. Aivan kuten lapsia voi inhottaa ruuat, joista he nauttivat aikuisena, ja "elämämme rakkaudesta" voi tulla kiihkein vihamiehemme, kun intohimovirta kääntyy, polariteetin olemassaolo on keskeinen asia olemisen luonteessa. Meidän täytyy tuntea ääripäät löytääksemme tasapainon, mikä sallii eheyden, harkitaksemme vaihtoehtoja, jotka aiemmin näyttivät liian omituisilta ollakseen totta, sivuuttaaksemme sen, mikä kerran merkitsi valtavan paljon meille, ja ollaksemme valmistautunut päästämään irti juuri niistä luonteenpiirteistämme, mitkä tekivät aiemmin sen, kuka olemme. Suuri attraktori on portaalimme tulevaisuuteen ja se syntyy suurimmista ristiriidoista, mikä voi halvaannuttaa meidät nykyhetkessä.

Emme voi vastustaa Suurta attraktoria, mutta voimme antautua sen suurille äärimmäisyyksille ja sallia sen ristiriitojen ja syvällisten paradoksien tunkeutua jokaiseen soluumme, kunnes tunnemme ne sinä jännitteenä, mikä elävöittää itse elämän. Sen pimeimmissä syvyyksissä kohtaamme kohtalon – ne asiat joita emme voi yksinkertaisesti muuttaa, olemisen tietyn piirteen mitä emme voi paeta. Merkuriuksen oppositio tähän pisteeseen, kun se alkaa perääntyä, esittää kysymyksen: "Mitä teemme, kun emme pysty muuttamaan jotain asiaa? Mitä merkitsee elää elämää, mitä muokkaavat voimat,
jotka ylittävät arviointikykymme?"

Samaan aikaan kun astrologia paljastaa sen hyvin luovan roolin, mikä meillä on elämänkankaamme kutomisessa, Suuri attraktori muistuttaa meille, että olemme kuitenkin kuin pienenpieni neulanpisto suhteellisen pienen planeetan pinnassa, yhdessä sadoista aurinkokunnista joita pyörii äärettömässä avaruudessa! Joskus se muistuttaa meille, että elämä vain tekee, mitä tekee, ja kehittyy niin, kuin sen täytyy, ja meidän täytyy vain selvitä siitä!

Se saattaa kuulostaa melko negatiiviselta ja alistuneelta – emme halua kuulla sitä. Tämä on juuri pointti. Juuri siitä syystä, ettemme halua kuulla sitä, Merkurius huutaa sen kovaa ja selkeästi juuri nyt: on edelleen erittäin paljon, mitä emme yksinkertaisesti tiedä. Ääretön tieto ei ole hyppysissämme. Emme ole tämän upean universumin arkkitehtejä, vaan pieni osa sitä. Niin paljon kun haluammekin kontrolloida, taivas muistuttaa meille nyt, että jotkut asiat ovat yksinkertaisesti määräysvaltamme ulkopuolella ja ajan ja energian haaskaaminen yrittäen vaikuttaa niihin, on ehkä saanut meidät kääntämään katseen pois pallosta viime kuukausina.

On aika käydä käsiksi siihen, mikä on enemmän, kuin luulemme, että pitäisi olla, erityisesti suhteiden osalta. Tulevina viikkoina Merkurius korostaa sen, mitä emme yksinkertaisesti pysty kontrolloimaan: toisilta saatavat reaktiot, rakkaidemme tekemät päätökset jotka kääntävät elämämme ylösalaisin, väärinymmärrykset joita näyttää syntyvän tyhjästä pelkästään, koska sinä ja minä olemme kaksi eri ihmistä ja dynamiikat, jotka tunnetaan välittömästi tavattaessa joku ja joilla ei ole rationaalista selitystä – "karmit minua", "pidän sinusta", "haluan tutustua sinuun paremmin", "toivon, etteivät polkumme enää kohtaa". Kaikki osoittaa siihen vääjäämättömään seuraamukseen, että elämä tekee, mitä tekee – energiamme vuorovaikutukseen toisten energian kanssa, mikä luo kontrollimme ulkopuolisia lopputuloksia. Riippumatta siitä, miten kovasti yritämme saada aikaan haluamamme tuloksen – saaden itsemme välttelemisen ja kieltämisen solmuihin prosessin aikana – ei ole mitään takuita. Elämä kutsuu nyt elämään totuudenmukaisesti läsnä olevassa hetkessä, ei juonitellen kuvitellun tulevaisuuden luomiseksi. Sano totuus. Sano asiat niin, kuin ne ovat, ja tee siitä tarkoituksesi lopputuloksesta riippumatta.

Vastoin suosittua uskomusta vallasta ja voimattomuudesta, oman vaikutusvaltamme rajojen tunnistaminen on hyvin vapauttavaa. Sen tehdessämme voimme vain lakata yrittämästä muokata sitä, mikä kieltäytyy muokkautumasta millään muulla kuin omalla luonteellaan. Suuren attraktorin ytimessä on syvä ja ravitseva rauha, kun pelkästään sallimme sen vetää meitä sisään ja saada tahtonsa läpi, sillä sen tahto on lopulta meidän tahtomme. Hyväksymällä sen, mitä emme voi muuttaa, meistä tulee elävä ja hengittävä heijastus luojahengestä – ei vastustaen sen ilmaisua, vaan hyväksyen sen älykkäämmäksi voimaksi kuin "pikkuminä", joka luulee aina tietävänsä parhaiten. Ollessamme harmoniassa kohtalon kanssa aktiivisena osallistujana, ei ole mitään, mitä emme voi olla tai tehdä, sillä kaikki mitä meiltä vaaditaan, on se, kuka ja mitä olemme jo.

Tämä ajankohtainen Merkuriuksen perääntymisjakso paljastaa paljon siitä, minkä voimme muuttaa ja mikä on elämän, meidän ja muiden ihmisten perustavanlaatuinen luonne. Sen lopussa tiedämme, mistä voidaan keskustalla ja mistä ei. Saatamme tuntea vastustusta tätä paljastusta kohtaan, mutta vastustus ei merkitse, että olemme oikeassa ja universumin täytyy muokkautua ja tehdä, mitä kuuluu! Se merkitsee, että ajattelutapamme on liian kapea ja luotamme liikaa valtaamme kosmoksessa, mikä levittäytyy jatkuvasti ja paljastaa vielä syvempiä sopukoita äärettömästä avaruudesta. Meillä on edelleen HYVIN PALJON tiedettävää. Olemme pelkkiä vastasyntyneitä äärettömässä luomakunnassa. Vain ylistämällä tuota tosiasiaa voimme olla riittävän avoin vastaanottamaan aina vain syvällisempiä paljastuksia totuudesta, kun on sen aika.

Nopeasti kehittyvä Vesimiehen aika ei ole määränpäämme, aioneiden kehityksen huipentuma – se on pelkästään väliasema loputtomalla kehitysmatkalla, paljastus uudesta tavasta elää ja rakastaa, uusi olemassaolotapa. Kosmisilla termeillä se on vielä ala-askelma erittäin pitkillä tikapuilla, jotka ulottuvat loputtomaan avaruuteen, mistä emme tiedä juuri mitään. Eläminen aikakausien muutoksessa voi johdattaa meidät uskomaan, että olemme saapuneet perille. Itse asiassa olemme edelleen lähtötelineissä ja valmistaudumme erittäin pitkään kilpailuun.

Suuri attraktori polarisoi kaikki asiat, myös itsemme. Se antaa subjektin/tekijän ja objektin/kohteen ja pyytää meitä valitsemaan, kummasta näkökulmasta pidämme enemmän. Kumpikin tapa sisältää myös vastakohdan. Kaiken tämän polariteetin alla on tulevaisuus, mikä syntyy vastakohtien ja samanlaisuuksien luovasta jännitteestä, mikä on punottuna koko elämäämme. Kun Merkurius perääntyy tulevat viikot, meillä on tilaisuus nähdä nuo polariteetit, kohdata paradoksi ja ristiriitaisuus, yhden suhteen eri perspektiivit ja kunnioittaa niitä sen vuoksi, mitä ne ovat – tulevaisuuden satoisia siemeniä, ei ratkaistavia ongelmia yksiulotteisen näkemyksen harmaassa värittömyydessä.

Jos olemme lakaisseet erimielisyyden maton alle, sanoneet "kyllä" tunteissamme "ei" ja sitoutuneet henkemme kaivatessa vapautta, nyt on aika tehdä päinvastoin ja paljastaa totuus. Mutta sen tehdessämme meidän täytyy hyväksyä, että tekemillämme valinnoilla voi olla seuraamuksia, joita emme pysty kontrolloimaan. Jokaisella päätöksellä on oma voimansa, mikä päästetään irti tehdessämme sen ja työnnetään elämään omaa elämäänsä. Tästä syystä "oikean" asian tekeminen voi joskus kostautua ja "väärän" asian tekeminen voi viedä meidät juuri sinne, missä meidän tarvitsee olla. Valintavoima on meidän ja sitten alkaa vuoristorata, mille ei anna polttoainetta ainoastaan oma halumme, vaan myös universumin halu – kehittymisvoima mikä työntää elämäämme ajassa ja avaruudessa tavalla, mitä emme vielä ymmärrä.

Tulevaisuus syntyy joka hetkestä. Olemme sen luojia ja kohteita, joita heittelevät sinne tänne kontrollimme ulkopuoliset asiat. Tämä on paradoksi ihmiselämän ytimessä – meillä on valtaa luomisvoima, mutta meiltä saattaa puuttua vaikutusvalta omaan luomiseemme. Tätä on Suuri attraktori toiminnassa, joka tarjoaa itsemääräämisoikeusvapauden ilman takuita. Kun Merkurius perääntyy Kaksosissa, niiden yhteisvoima kutsuu meitä vaatimaan luomispotentiaalimme, käyttämään sitä rehellisesti ja näin tehdessämme tietämään, että se tulee, mitä tulee. Kallisarvoisin tavoite on yksinkertaisesti kunnioittaa sitä, kuka olemme hetkessä, ja jakaa itsemme rehellisesti elämän kanssa. Läsnäoleva hetki on kaikki, mitä meillä on, ja sen eläminen hyvin on paras, minkä voimme tehdä. Meidän ei ole tarkoitus muokata tulevaisuutta, vaan ottaa se avosylin vastaan, kun se saapuu, varmana siinä tiedossa, että lepäämme elämän käsivarsilla ja meitä tuuditetaan äärettömässä universumissa, mikä syntyy oman suunnitelmansa mukaisesti.

Sarah Varcas

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.