Voi hyvä ihme sentään! Postilaatikkooni tipahti äsken ehkä yksi maailman kauneimmista koskaan lukemistani enkelirunoista. Kysyin sen lähettäjältä, että saanko julkaista sen myös tässä blogissani, ja hän vastasi myöntävästi, haluten kuitenkin pysyä itse nimettömänä. Olen sydämestäni kiitollinen, että saan jakaa tämän nyt teidän kaikkien kesken. Avaa sydämesi ja ota Enkelin kosketus kiitollisin mielin vastaan.
Siellä
valojen keskellä
katselit ympärillesi
etkä tiennyt missä olit
kuka olit
sisälläsi tyhjyys,
suunnaton väsymys
Pimeyden kietoutuessa ympärillesi
tunsit hätää
ja pelkoa,
yksinäisyytesi usva
peitti kaiken muun
Sydämesi ei kuitenkaan luovuttanut,
se oli kestävämpi kuin mitkään voimat,
se oli valmiina hetkeen,
jolloin valonkajo tunkeutuisi usvan sekaan taistellen,
pimeyden ympäriltäsi kaikottaen
Valo.
Aina vain kirkkaampana,
Rakkaus.
Aina vaan voimakkaampana.
Elämä.
Edessäsi valaistuna kulkeva polku.
Silmäsi avautuessa
Enkeleitä joka puolella,
joka paikassa.
Uusi elämä.
Oikea elämä.
Tarkoitus.
Kulje tuulen mukana,
sulje vieraat syliisi,
anna rakkauden hyväillä kaikkia
valon valaista pimeyttä,
auta ihmiset pelkäämättä kohtaamaan enkelinsä.
Enkelit ympärilläsi
eivät sinua yksin jätä,
eivät koskaan jättäneetkään…
