Puuuhh!!! Oletteko hengissä vielä??
Mitä ikinä maapallolla ja universumissa juuri nyt tapahtuukin, se on in-ten-sii-vis-tä. Hyvä Luoja sentään jos voisi heittää pyyhkeen kehään, niin se lentäisi juuri nyt todella komeassa kaaressa sinne missä ei pippurikaan enää kasva! :D
On ollut valtavia kehomuutoksia, chakrapaineita ja aivan järkyttäviä tunnepuhdistuksia, ja välillä on tuntunut, että on suorastaan taantunut jonnekin aikaan ennen vuotta 2009, jolloin ainakin itsestäni tuntui, että nämä suuremmat valolähetykset alkoivat. Mikään muu ei ole enää pitänyt hengissä, kuin tähän hetkeen keskittyminen. Jos vähääkään alat kelaamaan menneitä tai miettimään tulevaa, niin metsässä ollaan niin että heilahtaa.
Jos olet minun laillani herkkä energiavaihteluille, niin nyt on saanut tehdä mielen kanssa todella töitä, jotta pysyy edes kuta kuinkin valon puolella. Onneksi jostain (ystäviltä, enkeleiltä ja Ammalta ♥) tulee aina lempeä henkäys ja muistutus, joka avaa näkökulmaa kohdata sen hetkiset tunteet ja energiat toisesta kulmasta, kun oma usko meinaa loppua. Mutta missään nimessä ei ole ollut helppoa. Ehkä tämä on ollut myös uskonkoetuksen aikaa yhdellä sun toisella.
Samalla kun jumalatarvoimaamme on vahvistettu huikealla vauhdilla, myös piilossa uinuneet epävarmuudet, pienemmyydentunteet, uhriuden roolit, pelot ja häpeät ovat nousseet pintaan - voimakkaampana kuin koskaan - koski se sitten mitä tahansa elämän osa-aluetta. Sielu on huutanut kiukkupotkuraivareissaan, että "Kuka tämän retken tänne oikein suunnitteli? Tätäkö minä todella tilasin??"
Itseäni alkoi yksi päivä jo naurattaa, kun on ollut aivan välttämätön tarve esimerkiksi uudistaa vaatevalikoimaa. Keltainen on ollut nyt muutaman viikon uusi päävärini, sekä vahvojen eläinten kuvat, aina mustista leopardeista tiikereihin ja käärmeisiin. Huhh! Minä, joka olen aina suorastaan inhonnut sekä keltaista väriä että eläinkuoseja! Miksiköhän? Olenko kenties ollut kykenemätön kohtaamaan keltaisen värin edustamaa solarpleksus chakraa, joka on suorassa yhteydessä omaan voimaan, tunteiden ääneen ilmaisemiseen, itsetuntoon ja itsetuntemukseen? Olenko vältellyt kohtaamista noiden voimaeläinten kanssa, koska en ole uskonut, että minussakin voisi olla sama häpeilemätön, olemassaoloaan anteeksipyytelemätön voima? Kröhöm... Kiinni jäin.
Itse yhdistän keltaisen värin myös Arkkienkeli Jofieliin, joka on kauneuden ja valaistumisen enkeli, mutta minulle erityisesti aina myös ilon viestin tuoja. En ole voinut välttyä siltä ajatukselta, että vuoden vaihteen Intian matkan iloteemalla taisikin olla tietty enteilevä sanoma:
"Mitä tahansa elämässäsi tapahtuukin,
ja mitä tahansa (vaikeita) asioita tuletkin kohtaamaan,
kohtaa ne nauraen!"
"Kolmen Onnellisen Nunnan" asennetta on siis todella nyt näissä energioissa tarvittu. Koen, että Arkkienkeli Jofiel on ollut vierelläni hyvin vahvasti koko alkuvuoden keventämässä oloani ja auttamassa hengittämään vapaasti. Niin ihania asioita kun onkin saanut elää todeksi, niin tietynlainen ilottomuus on myöskin vaaninut kulman takana heti, kun on hetkeksi silmä välttänyt. Se on ollut suorastaan kummallista ja outoa, enkä ole löytänyt sille mitään järjellistä selitystä.
Tässä ajassa on ollut ensiarvoisen tärkeää ilmaista tunteensa - negatiivisetkin - rehellisesti ääneen. On se sitten ollut kiukkua, ärtymystä, vihaa tai toivottomuutta. Sanomalla asiat ääneen, tunteet konkretisoituvat itsellekin ja niistä on helpompi päästää irti. On ollut tärkeää, että on ollut edes yksi ihminen, jonka kanssa saa kertoa avoimesti miltä tuntuu. Hassua on myös ollut, että juuri sen suuremmalle määrälle ei ole ollut voimia asioitansa purkaa. Siinä minusta näkyy tämän vuoden energioiden ero esimerkiksi viime vuoden tai toissavuoden energioihin. Nyt kukin kulkee omaa polkuaan hyvin yksilöllisesti, omaan pesään keskittyen. Sekin on tuntunut välillä hämmentävältä, koska vasta niin vähän aikaa sitten olimme niin täysillä hyvin vahvoissa yhteisöllisyysenergioissa, joissa jaoimme ja heijastelimme kaiken mahdollisen ison piirin kautta. On tullut aika löytää oma valon polku.
Viime viikkoina on siis tuntunut, että on ratsastettu jyrkänteisiltä aallonharjoilta - ja -pohjalta - toiselle. On vaatinut todellista taituruutta pitää oma balanssi, kun toisaalta välillä on vedetty täysin kölin alta ja pistetty koko pakkaa uusiksi, ja sitten taas vastapainoksi on oltu täydellisen auki koko universaalille yhteydelle ja on tullut val-ta-vi-a oivalluksia, valaistumisen hetkiä, irtipäästämisiä ja täydellistä uutta näköalaa omasta, uudistuneesta itsestä. Ja se, mitä noissa hetkissä on nähnyt, on ollut aivan huikeaa! Tuntuu, että noilla aallonharjoilla olemme saaneet nyt kokea ennennäkemättömän vahvasti, miten ohut harhan verho enää on: on saanut nähdä itsensä korkeimmassa mahdollisessa potentiaalissa, ja se on ollut sekä huikeaa että pelottavaa katsella. Marianne Williamsonia siteeratakseni:
“Our deepest fear is that we are powerful beyond measure.
It is our light, not our darkness, that most frightens us.”
Uskallanko lähteä elämään täyttä potentiaaliani todeksi? Vai pidänkö vielä kiinni "ei kun menkää te muut ensin"-ajatuksesta, kuin varmistaakseni ja nähdäkseni, että onko tuo polku turvallista kulkea. Minulle enkelit ovat koko ajan muistuttaneet, että kenenkään muun perässä ei voi kulkea, vaan täytyy ottaa elämästä vastuu omiin käsiin, kuunnella puhtaasti omaa johdatusta, olla tuijottamatta mitä muut tekee (helpommin sanottu kuin tehty tänä Facebookin aikakaudella...), ja kulkea tyynellä sydämellä täysin omaa polkua. Se vaatii roh-keut-ta. Ja näissä energioissa haastavaa on ollut juuri se, että toisena päivänä rohkeutta on vaikka koko maailmalle jakaa, ja seuraavana päivänä se on valunut kuin vesi viemäristä alas....
Mihin sitten luottaa? Missä on totuus? Mistä löytää tarvittava rohkeus joka ikisenä päivänä? Itse uskon siihen, että meille tuodaan kunakin päivänä juuri ne asiat, jotka vievät juuri niitä asioita "eteenpäin", mitä kulloinkin on paras itsemme ja koko universumin kannalta. Kun energia heilahtaa äärilaidalta toiselle, niin se vie meidät rohkeuden sijaan toimimaan varovasti, mikä palvelee rohkeutta kolikon toisena puolena. Vaikka välillä tuntuu, että "no mitä hitsiä tämä asia nyt tähän yhteyteen ja elämänvaiheeseen kuuluu?", niin jo parin päivän päästä huomaakin, että se olikin ratkaiseva tekijä ja avain palapelissä. Palapelissä, jossa muistamme todellisen olemuksemme koko ajan täydellisemmin. Hitsi, haiskahtaa seikkailulta...!
Mitä enemmän pystyy antautua universaaliin johdatukseen ja kuuntelemaan sydäntään, niin sitä ehjempi ja rakkaudellisempi on "lopputulos". Planetaariset paineet vain ovat viime aikoina tehneet tehtävästä yhä haastavamman, joten on entistä tärkeämpää ottaa aikaa itselle ja sydänkompassin suunnan tarkistamiselle - ja damned sitä kompassia saa olla tarkistelemassa nyt ihan joka kulmauksessa!! Nyt jos koskaan tarvitsemme omaa erottelukykyä, jotta pysymme omassa voimassa ja uskollisena taivaalliselle johdatukselle.
Huomenna sunnuntaina saamme vielä kokea täysikuun klo:19.08, joten myös tämä voimallinen valo vaikuttaa kenttäämme nyt todella vahvasti.
Maya-kalenterissa olemme vielä ensi torstaihin saakka keskuskanavassa, jolloin taivas-maa-yhteytemme on apposen avoinna ja meillä on mahdollisuus valtaviin sisäisiin puhdistuksiin ja tietoisuushyppyihin, joten tämän keskuskanavan voimat yhdistettynä täysikuuhun ovat luonnollisesti hyvin merkittävät. Minkä tahansa asian kohdalla tunnet kiristystä tai puristusta, niin kysy itseltäsi "Palveleeko tämä rakkautta vai pelkoa?" Sydämesi tietää. Valitse elämääsi ne asiat, jotka palvelevat rakkautta. Kohtaa pelkosi silmästä silmään, ja ne muuntuvat rakkaudeksi ja vapaudeksi. Sielunkasvuksi.
Päivi on kiteyttänyt tämän ja huomisen päivän energiat Maya-kalenterista näin:
Päivi on kiteyttänyt tämän ja huomisen päivän energiat Maya-kalenterista näin:
LA 15.03.2014
Keltainen Rytminen Soturi (Oh, keltainen! Yllättäen...!)
"Tietoisena omasta osaamisesta voin järjestää tekemiseni siihen malliin, että kaikessa mitä olen tai teen ilmenee sisäinen valovoimaisuuteni. Käytössäni on tasapainoinen kosminen yhteys ja tieto henkisyyden korkeimmista mahdollisuuksista. Käytän näitä mahdollisuuksia kypsällä ja karismaattisella tavalla, jakaen tietoni yhteiseksi hyväksi.
Olen itseni paras opas. Tasapainoa tuo kundalinin voima. Luomisen laatuina ovat intuitio ja diplomaattinen yhteisöllisyys.
Käytän kilpeäni puolustaakseni heikompia tai sitä mikä on herkkää ja tarvitsee suojelua. Miekkani katkoo kaikki sidokset jotka estävät Hengen työskentelyä. Kimaltava haarniskani ei läpäise varjon ja negatiivisuuden hyökkäyksiä, mutta sulaa kuin voi auringossa rakkaani syleilyssä."
SU 16.03.2014
Punainen Resonoiva Maa
"Resonoiva sointu saattelee askeleeni sinne, missä voin löytää innostavat ja uudenlaiset kipinöivät tunteet. Sisäisessä synkronismin ohjauksessa löydän itseni juuri sieltä missä minun kuuluu nyt olla. Kanavoin omassa rauhassa galaksien viisautta käyttööni. Tässä ohjauksessa suunnistan itselleni suotuisaan kasvupaikkaan, elämänvoiman lähteelle.
Oppaana on taito luottaa tunteisiin. Tasapainoa tuo tarve kasvuun. Luomisenvoimina ovat kyky elää hetkessä ja vapaana virtaava energia.
Minne matkani tänään kulkeekaan, siellä on mahdollisuus löytää uudistuneet kasvunmahdollisuudet. Sieluni ohjaa synkronististen tapahtumien kautta minua löytämään jotakin joka on juuri NYT tarpeellista. Millaisia tunteita tänään herää? Olenko valmis antautumaan yllätysten ja ilman varoitusta tulevien tapahtumien vietäväksi?"
* * *
Yhtenä päivänä lenkillä ollessani mietin jälleen näitä mielen kiemuroita, kun mieleeni pujahti se, mitä Ammakin usein kehottaa: keskity Jumalaan. Siinä metsän keskellä yhtäkkiä tajusin kirkkaasti, miten konkreettisesti sen voi tehdä. Koin, että "keskittyä Jumalaan" tarkoitti myös "siirtymistä pois maallisista ajatuksista". Sen sijaan, että pyörittelisin maallisia tuntemuksiani ja ajatuksiani ja antaisin niille vallan, voin yhtä hyvin "kohottautua Jumalan puoleen". Voin yhtä hyvin siis "kohottaa mieleni", "kurkottaa valoa kohti", tai mitä muita näitä hienoja sanontoja nyt on. Siirryin siis nyt tietoisesti pois mielestäni pääni "yläpuolelle", ja yhtäkkiä kaikki mielen turhat ajatukset lakkasivat olemasta. Oli vain "enkelten valtakunta" ja minä siellä heidän kanssaan. Oli Amman syli. Oli Jumala. Valo. Kaikki muu oli poispyyhittyä.
Saman voisin tehdä myös käyttäen Sydänhissi-harjoitustani, jossa enkelit neuvoivat minua laskeutumaan mielestä sydämeen. Sama asia. Pääasia, että tiedostaa mielen höpinät vain mielen höpinöiksi ja löytää jonkun itselle toimivan työkalun olla tarttumatta ja erityisesti samaistumatta noihin höpinöihin. Muistaa, että sinä et ole nuo ajatukset. Sinä olet rakkaus.
Kaiken tämän jälkeen...
Olen niin kiitollinen Enkeli-iltakiertueesta, joka on päässyt hienoon vauhtiin ympäri Suomea! Eilen saimme viettää illan Helsingissä ihanassa, tunnelmallisessa ateljeessa keskellä Punavuorta/Eiraa. Kiitos vielä Kirsille illan järjestelyistä ja sielunsiskokohtaamisesta, sekä tietenkin kaikille mukanaolijoille illan hienoista keskustelunaiheista ja jakamisesta! ♥
Olen niin kiitollinen Enkeli-iltakiertueesta, joka on päässyt hienoon vauhtiin ympäri Suomea! Eilen saimme viettää illan Helsingissä ihanassa, tunnelmallisessa ateljeessa keskellä Punavuorta/Eiraa. Kiitos vielä Kirsille illan järjestelyistä ja sielunsiskokohtaamisesta, sekä tietenkin kaikille mukanaolijoille illan hienoista keskustelunaiheista ja jakamisesta! ♥
Pari päivää sitten olimme puolestaan Porissa Maritan luona, josta aikanaan vuonna 2012 sain aloittaa oman koko maan kattavan Enkeli-iltakiertueen aivan ensimmäistä kertaa. Meillä oli huikea ilta täynnä naurua, sydämenliikutusta ja kohtaamisia! On ollut myös ihanaa saada näille omillekin tuntemuksilleni vahvistusta. Moni meistä on juuri nyt hurjassa vuoristoradassa ja uusien alkujen edessä. Erityisesti Porin illassa olin monta kertaa suuren kiitollisuuden vallassa siitä, että saan tätä työtä tehdä ja kohdata kaikkia teitä huikeita rakkaussieluja. On helpottavaa huomata, että kukaan meistä ei ole täällä tuntojensa ja tunteidensa kanssa yksin, vaan aina löytyy kanssasiskoja ja -veljiä, jotka ovat menossa kanssasi samassa syklissä. Kiitos, kiitos, kiitos! ♥
Ensi viikolla matka jatkuu Kokkolaan ja Keuruulle! ♥ Ihanaa! ♥ ♥
 |
| Korttien paikoilleen järjestelyä illan jälkeen ♥ |
Alkuviikolla olin käymässä myös Kangasniemellä, jossa sain pitää luennon enkeleiden kanssa elämisestä sekä soittaa muutamia omia kappaleitani. Heti tilaisuuden aluksi tapahtui jotain ihanaa ja odottamatonta: kun nousin soittamasta ensimmäistä (vai toista) kappalettani, lavan edessä oli tämä höyhen! Kiitollisuus tulvahti läpi sydämeni! Olin jännittänyt iltaa vielä juuri ennen lavalle astumista, joten enkeleiden vahvistus tuli todellisena taivaan lahjana merkkinä minulle siitä, että kaikki on hyvin. Nyt vain luotat ja annat palaa! Kiitos, kiitos, kiitos!! ♥ ♥ ♥
 |
| Höyhen siirrettynä talteen flyygelin mustan kannen päälle ♥ |
Vielä yksi juttu, mistä minun on pitänyt mainita jo kauan aikaa! Nimittäin tämä kirja:
Olen nyt suositellut tätä kyseistä Inna Segalin kirjaa lukuisissa yhteyksissä, kun on tullut vastaan kehon eri oireita ja kiputiloja.
Huipputeos! Olen itse löytänyt sieltä kaikki omat vaivani ja onkin ollut "järkyttävää" tajuta, miten sitä on itse ne luonut pelkällä tietämättömyydellä. Niin paljon sairauksia pystyttäisiin välttämään, kun katsottaisiin pintaa syvemmälle ja otettaisiin ihminen huomioon kokonaisuutena. Suosittelen siis lämpimästi tämän kirjan hankkimista. Saatat yllättyä!
Niin paljon muitakin kirjoja on itselläni tällä hetkellä lukemisen alla aina runoteoksista kosmiseen äänenhuoltoon (! kyllä, luit oikein!! ♥) ja kehon, naiseuden ja jumalattaruuden mysteereihin. Ihanaa! Eilen viimeksi käväisin Helsingin reissulla Eranovassa, joka on ehdoton suosikkini tämän alan kirjakaupoista. Niin, ja käväisin myös Silvopleessa, joka täytyy ehdottomasti myös aina mainita! Heillä on maan parhaat, laaduikkaimmat, runsaimmat ja aurinkoisimmat kasvisateriat! Tarkoitukseni oli ehtiä myöskin juuri avattuun Hymy Raw Food Cafeseen, mutta siinä vaiheessa loppui aika kesken. Ensi viikolla sitten! ♥
Eranovassa fiilistellessäni törmäsin yhtäkkiä myös omaan kirjaani. Hymy karehti suupielille ja kiitollisuus valtasi sydämeni kun näin rakkauteni muiden enkelikirjojen keskellä. Se tuntui aivan unenomaisen uskomattomalta! Kiitos, kiitos, kiitos enkelit! ♥ ♥ ♥
Ihanaa, energistä, tasapainottavaa täysikuuviikonloppua!
Olkoon enkelit kanssasi! ♥
Halauksin,
Deepthi
