Roomattaren yöoivalluksia

Rooman verkkainen tunnelma leijuu vielä ympärilläni kun jo asetun kotikolooni Olgan kera viikon reissaamisen jälkeen. Olo on ihmeellisen voimallinen ja valoisa. Liekö tuo Celia Fennin mainitsema syyspäiväntasauksen energiaryöppykin tehnyt tehtäväänsä.


Postasin tuohon aiemmin päivällä myös Hoffmanin kanavoinnin, jossa oli ainakin itselleni kovinkin ajankohtaista asiaa. Muun muassa tämä kiinnitti huomioni:


"...Ymmärtäkää, että monet unelmista joita vilahtaa tunnenäytöllänne seuraavien päivien tai viikkojen aikana, eivät ole sitä, mitä haluatte, vaan enemmänkin mahdollisuusnäyttelyä. Älkää soimatko itseänne, jos ette voi luoda noita visioita nyt - kehonne hyväksyy pelkästään uusien viipaleidenne ja henkisyytenne luomat mahdollisuudet."

Allekirjoitan tämän täysin. Tämän vuoden aikana on jo tullut aivan hirveästi aivan ihania, upeita mahdollisuuksia, vaihtoehtoja, tarjouksia, uusia unelmia, joista kaikki ovat tuntuneet todella siltä, että ne pitää toteuttaa juuri NYT, että "kääripäs hihat ja ala hommiin"! Mutta ei, alkuenergiaryöpyn jälkeen useimmat ovat haihtuneet savuna ilmaan, ja on täytynyt hyväksyä, että vielä ei ollutkaan oikea aika, tämä ei kuulukaan "to do"-listalle.


Esimerkiksi vielä keväällä luulin alkavani kirjoittamaan seuraavaksi enkelikirjaa. Sain aivan ihania viestejä teiltä lukijoilta, joissa kerroitte omia enkelikokemuksianne. Minä odotin ja odotin, että kirjan kirjoittaminen alkaa; että tulee tunne, että nyt istun alas ja alan hommiin. Mutta se ei koskaan alkanutkaan.
Sitten luulin aloittavani Jumalatar-koulutuksen tänä viikonloppuna. Kaikki oli valmista, mutta ilmoittautumisia ei tullut kuin muutama, joten jouduin perumaan kurssin. Näissä tilanteissa istuin hetken aikaa paikoillani ja ihmettelin, että mitä täällä tapahtuu. Tässä selitys:


"...Siirryitte henkisesti eteenpäin nopeammin, mitä fyysinen kehonne pystyi kestämään. Testasitte luomismahdollisuuksien uutta fyysistä työkalusarjaanne, ennen kuin olitte täysin sopeuttaneet uskomusjärjestelmänne luomisen universaaleihin totuuksiin.

Monet teistä luulivat tekevänsä jotain väärin, koska ette pystyneet tuottamaan haluamaanne kohdetta tai mallia. Se oli meidän virheemme, ei teidän. Sillä teillä oli vanhan ajan uskomusmalleissanne paljon enemmän, mistä oli päästettävä irti, ennen kuin voisitte luoda haluamanne elämän.


Olemme yhtä hämmästyneitä kuin te siitä, mitä olette saaneet aikaan tähän mennessä. Olemme myös innostuneita niistä mahdollisuuksista, jotka ovat luontaisia uudessa ajassa, uudella maapallolla. Mutta meidän täytyi järjestäytyä uudelleen, kun saimme selville, että henkinen olemuksenne päihitti fyysiset kykynne. Ja niin olemme tehneet. Tämä on se muutos, mitä tunnette seuraavat päivät tai viikot."

Me and my Love

Ymmärrän nyt, että kun saan koodin, minun on ensimmäisenä annettava sille Aikaa. Annettava sen sulautua energioihini, annettava sen näyttää minulle, mitä roolia tuo viesti näyttelee elämässäni. Elämähän on täynnä mahdollisuuksia, avattavia ovia! Ja vaikka minä voisin avata kaikki ovet, minun ei kuitenkaan tarvitse avata niitä kaikkia kerralla! Se vanha osa minua, joka vielä tämän tästä vierailee elämässäni, haluaisi kovasti täyttää kaikki unelmat kerralla. Mutta tämä uusi olemukseni ei päästä minua enää niin pitkälle. Jossain vaiheessa se pistää nämä mieleni ympäriinsä pomppivat apinat tiukasti järjestykseen, odottamaan oikeaa aikaa vaikka sitten senkin uhalla, että tunnen itseni idiootiksi! :D

Joten kyllä, enkelikirja odottaa kiltisti omaa vuoroaan, ja Jumalatar-koulutukset muotoutuvat nyt aluksi Jumalatar-illoiksi ja henkilökohtaisiksi valmennuksiksi, ja se tuntuu hyvältä! On todella vapauttavaa ja voimaannuttavaa antaa itselleen tietoisesti lupa valita toisin, eikä jäädä vanhojen mallien mukaisesti vellomaan ajatukseen, että "jos olen kerran näin päättänyt, niin tämän päätöksen kanssa täytyy mennä hautaan asti". Niin ei tarvitse enää toimia. Jumalatar ei toimi niin. Jumalatar tunnustaa selkä suorassa arviointi"virheensä" ja päättää tietoisesti valita toisin, ottavansa vastuun elämästään ja teoistaan ilman syyllisyydentuntoja ja pelkopeikkoja. Juuri nyt on kaikki hyvin.

Menneellä viikolla käväisin Rooman lisäksi Rovaniemellä, Lahdessa, Tampereella, Helsingissä ja Ikaalisissa. Kyllä, rakastan matkustamista! Ohjelmassa oli keikkoja, auttamistyötä, uusia virityksiä ja jumalataroivalluksia. Ja valokuvaamista. Tässä muutamia tunnelmakuvia Roomasta.

Vanha kunnon Colosseum ja itse roomatar

Rome & Gelato <3

Piazza Navonalta löytyi lelukauppa, jossa oli kokonainen osasto keijuille ja enkeleille. Sekosin! :DDD 

Piazza Navona by Night

Yö espanjalaisilla portailla Rooman kattojen yllä...

Levollista, kauneinta Yötä!