Lokakuun kuukausivisioita
SYDÄMEN AVAUTUMISTA, SYNNYTYSPONNISTUKSIA JA JUMALAISEN FEMINIINISYYDEN KARJAHTELUA ELOON!
Kirjoittanut Dana Mrkich (www.danamrkich.com)
11.10.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Oletko viime aikoina itkeskellyt iltauutisten vuoksi? Tuntenut sinulle tuntemattomien ihmisten murheen ja sydänsurun? Tuntenut raivoa, kun kuulet jotakuta hyväksikäytetyn tai kiusatun tai kohdellun epäkunnioittavasti (tai tuntenut ennen kokematonta raivoa, jos näitä asioita on tapahtunut sinulle)? Tunteemme ovat superpinnassa nyt, kun enemmän ja enemmän korkeataajuuksista energiaa ja valoa tulvii planeetalle, mikä voimistaa kaikkea. Sisäinen ihmisyytemme herää ja sallii meidän todella kokea niitä tunteita, joita meidän tarvitsee tuntea laajentuaksemme auttamaan ihmisiä ympärillämme.
Alamme tuntea, että niin kauan kun joku "toinen" kärsii, meidän osamme kärsii, emmekä enää pysty sivuuttamaan sitä jonain toiselle tapahtuvana. Ei ole mitään "toisia". Tätä ykseys ja yhtenäisyys oikeasti merkitsee. Olemme kaikki saman palapelin paloja. Jos toiseen palaan sattuu, tunnemme sen enemmän kuin koskaan ennen. Tämä ei ole aikaa "nousta yli" tunteista. Murheen, surun, sydänsäryn, vihan ja turhautumisen tunteemme ovat täydellisiä juuri nyt, koska ne kertovat meille: tällainen maailmamme ei pitäisi olla, tätä maailmaa emme ansaitse, tätä maailmaa emme tulleet tänne luomaan. Nämä tunteet luovat massatransformaatiokatalyytin ja sellaiset foorumit kuin sosiaalinen media luovat ihmisille tilaisuuden saada äänen, kerääntyä yhteen ja toimia yhdessä positiivisen muutoksen luomiseksi.
Viime kuussa Australiassa kymmenettuhannet ihmiset marssivat rauhan puolesta ja miljoonat muut liittyvät heidän ajatuksiinsa ja kyyneliinsä kauniin nuoren naisen traagisen menettämisen jälkeen. Julkinen reaktio Jill Meagerin sieppaukseen ja hänen henkensä ottamiseen oli ennenkuulumaton. Koko maa näytti surevan ja melkein kaikki sanoivat: "Se olisi voinut olla minä, sisareni, tyttöystäväni, vaimoni tai tyttäreni." Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun näin tapahtuu jollekin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun massat reagoivat näin. Samanlaista kollektiivisurun virtaamista tapahtui Walesissa pienen April Jonesin vuoksi. Sydämet avautuvat ja ykseystietoisuus leviää avautuneiden sydämien kautta koko yhteisöön, koko maahan ja koko planeetalle.
Suuren osan tätä vuotta meidän ympärillämme on ollut kotelomainen kupla. Kyllä, jokainen auringonpurkaus on tehokkaasti laukaissut tunnevuoristoradan, kun olemme puhdistaneet jäljellä olevia vanhoja ongelmia. Kuitenkin siinä välissä meillä on ollut ikään kuin todellisuudessa leijumisen tunne - "maailmassa muttei maailmasta". Olemme tarkkailleet kiintymättömästi ja katselleet, kun paljon asioita on purkautunut ja kehittynyt ympärillämme, ja meillä on ollut selvä "näpit irti" -tunne, ikään kuin meidän ei olisi kuulunut olla liian aktiivisesti mukana missään ympäröivissä draamoissa.
Suuren osan vuotta 2012 (ja 2011 ja vielä aiemmin joillain) olemme olleet samanlaisessa energiassa, mikä muistuttaa synnyttävällä naisella supistusten välistä aikaa, jolloin koetaan syvän levollisuuden ja rentoutuneisuuden tila. Se lähentelee melkein hypnoosia ilman ajan tai paikan tuntua. Auringon ja kosmoksen aallot ovat meidän "supistuksiamme" ja olemme ehdottomasti tunteneet ne, kun ne ovat puristaneet ulos kaiken, mikä on valmista irtipäästettäväksi, ja tuoneet raikasta energiaa auttamaan uuden synnyttämisessä. Olemme myös siirtyneet energiaan, mikä vastaa naisen synnyttämisessä "avautumista" - viimeistä vaihetta, ennen kuin keho valmistautuu aloittamaan ponnistukset. Tämä tunnetaan haastavimpana vaiheena ja silloin monet naiset tuntevat, etteivät he voi enää jatkaa ja ajattelevat, etteivät he vain jaksa enää! Käsi ylös, keistä on tuntunut tältä suuren osan vuotta!!
Syyskuun päiväntasausta edeltävät päivät toivat valtavan energiamuutoksen ja sitä seuraavina viikkoina yksi asia on tullut ilmiselväksi: olemme lopultakin saavuttaneet tämän uuden maailmanne synnyttämisprosessin ponnistusvaiheen. Jotkut ovat edelleen avautumisessa, kun taas toiset ovat saavuttaneet ponnistusvaiheen aiemmin, mutta päiväntasauksen hyökyaalto siirsi ehdottomasti satoja miljoonia ihmisiä tähän seuraavaan vaiheeseen.
Tämä tulee tervetulleena helpotuksena monille, koska monet meistä kokivat "lepoenergian" melkein masentavana ja turtana energiana. Projektit seisoivat hoitamatta, kun pyöri paljon "mitä väliä" -ajatuksia. Se oli todella paradoksaalista. Toisaalta meitä ei kiinnostanut paljon mikään muu kuin yksinkertaisimmat asiat, mikä voi olla todella iloinen ja terve tila elää. Kuitenkin jos olet koko elämäsi tiennyt olevasi täällä syystä tai olet yleensä hyvin työkeskeinen ihminen, jonka tarvitsee aina olla kiireinen tavoitteiden kanssa ja tehdä luetteloita, oli valtavan hämmentävää tuntea itsensä yhtäkkiä liukuvan lempeämpään virtaukseen, keskittyen pääasiassa hyvin yksinkertaisiin jokapäiväisen elämän asioihin.
Tämä lempeämpi virtaus tuntui hyvin rauhalliselta ja saimme paljon kaivattua tasapainottumista, kun siirryimme enemmän feminiinisyyteen ja sydämeen, elämän keskityttyä ennen pääasiassa maskuliinisuuteen ja päähän. Kuitenkin samaan aikaan monille se oli erittäin järkyttävä tila, mikä aiheutti paljon pettymystä niille, jotka ovat melkein koko elämänsä odottaneet tätä aikaa. Tässä sitä ollaan vuodessa 2012 ja sen sijaan, että hypimme innostuksesta tai olemme kiireisiä runsaasta toiminnasta, meistä melkein tuntui, että meidät oli irtisanottu minuuttia ennen näytöksen alkamista. Aloimme ihmetellä, oliko ylipäätään mitään esitystä. Onko tämä koko juttu vain fantasiaa, mistä olen uneksinut, päästäkseni tästä elämästä läpi?
Joillekin tämä lempeämpi virtaus tuntui hyvin epämukavalta toisella tavalla. On epämukavaa siirtyä syvemmälle feminiinisyyteen ja sydämeen, jos olet tottunut elämään pääasiassa mielestä ja maskuliinienergiasta. Selkeyden vuoksi - maskuliinienergia ei ole tässä "paha kaveri". Energiakiikkulautamme on ollut poissa tasapainosta, kun maskuliinisuus on hallinnut feminiinisyyttä, mikä johti kieroutuneeseen versioon kummastakin sekä kollektiivi- että yksilötasolla. Siirrämme kiikkulautamme nyt tasapainoon. Kun siirrymme syvemmälle jumalaiseen feminiinisyyteen, sallimme samanaikaisesti jumalaisen maskuliinisuuden syntyä, siirtyen tasapainottomasta ja erimielisyyttä aiheuttavasta "vahvempi hallitsee heikompaa" -toimintamallista, tasapainoiseen ja ykseyssuuntautuneeseen "me teemme yhdessä työtä yhtenä" -toimintamalliin.
Takaisin uuden ponnistusvaiheeseen. Päiväntasaukseen johtavina päivinä aloimme tuntea innostuksen kipinöitä ja adrenaliinin ja inspiraation palaavan pitkän latteus-, motivoitumattomuus- ja epävarmuusjakson jälkeen. Meillä ei ehkä ole ollut vielä selkeyttä siitä, mitä tarkkaan ottaen haluaisimme tehdä seuraavaksi, mutta ainakin tunsimme jonkin heräävän eloon taas itsessämme. Meillä oli muutama erityisen valoisalta ja onnelliselta tuntuva päivä - "onnellinen ilman mitään syytä ja onnellinen ja kiitollinen kaikesta elämässämme" -tyyppistä onnellisuutta. Päiväntasauksen aikana sydämemme avautui täysin uudelle tasolle. Sitten tulivat tunteet. Meidän. Toisten ihmisten. Joko itkimme välittömästi tai tunsimme halua itkeä.
Sydämemme on ollut auki ja tämä jatkuu, mikä sallii meidän tuntea syvemmin niin omat kuin myös toisten tunteet. Monilla intuitiivisilla ihmisillä ja valotyöntekijöillä on ollut taipumusta nähdä asiat aina korkeammasta perspektiivistä. Samalla kun tämä korkeampi perspektiivi antaa sisäistä rauhaa, tyyneyttä ja turvallisen tilan, mistä ymmärtää omaa matkaansa ja toisten matkaa, se on myös poistanut meidät syvistä tunteista. Tunnemme noita tunteita nyt ja se on kuin uimista (hukkumista?) myllertävissä vesissä, jotka ovat hyvin vieraita. Kuitenkin nämä tunteet antavat meille myös tilaisuuden yhdistyä uusiin empatia- ja myötätuntotasoihin ja sysäyksen ryhtyä toimeen niissä yhteiskunnallisissa, humanitaarisissa, ympäristö- ja maailman ongelmissa, joita olemme ehkä muuten vältelleet "kaikki tapahtuu syystä" -näkökulmamme vuoksi. Sen sijaan että aina sanomme "he valitsivat sen", kun näemme jonkin haastavan tilanteen tai kriisin tai epäoikeudenmukaisuuden, eikö ole mahdollista, että "he valitsivat sen" antaakseen meille tilaisuuden kysyä itseltämme: kun katselemme veljiemme ja sisariemme kamppailua, mitä aiomme tehdä asialle?
Tilanne ei ole niin (jos on koskaan täysin ollutkaan), että jonkun tilanne on puhtaasti sellainen, koska hänellä on yltäkylläisyysongelmia tai arvostusongelmia tai henkilökohtaista karmaa selvitettävänä. Pelkkä tunnereaktioidemme voima uusissa ja vanhoissa tilanteissa haastaa meidät tekemään jotain noille tilanteille. Meidät haastetaan sillä tietämyksellä, että joissain tapauksissa yksilö ei ole valinnut tiettyä tilannetta omien henkilökohtaisten ongelmiensa vuoksi, vaan mahtavana sieluna hän antaa oman mukavuutensa, hyvinvointinsa tai henkensä meidän muiden herättämiseen, sytyttäen meidät tunteidemme avulla ryhtymään toimeen ja varmistamaan, ettei sitä tapahdu muille, mitä tapahtui hänelle. Tätä ei pidä sekoittaa niiden auttamiseen, jotka eivät halua apua - se on täysin eri kategoria. Emme ole täällä pelastamassa ihmisiä heidän omalta elämältään, jos he hyvin tyytyväisenä jatkavat draamaa ja kurjuutta. Viittaamme tässä niihin, jotka anovat tukea ja apua, niihin ääniin ja huutoihin, jotka on sivuutettu ja joita ei ole kuultu.
Monilla meistä on ollut mieltymystä tukahduttaa ja sivuuttaa asiat, joita emme halua tuntea, ja valitettavasti olemme löytäneet tapoja sulkea sydämemme ja olla piittaamatta niistä. Kuitenkaan tavanomainen tunnepakomekanismimme ei enää toimi tai ei ainakaan toimi yhtä tehokkaasti - johtui se sitten korkeammasta perspektiivistä tai itsemme turruttamisesta häiriötekijöiden ja riippuvuuksien avulla. Tälle planeetalle tulviva korkeataajuuksinen energia huuhtelee sydäntämme ja näin kumoaa sen, mitä olemme tavallisesti tehneet tai yritämme edelleen tehdä sivuuttaaksemme, tukahduttaaksemme, torjuaksemme tai turruttaaksemme tunteet. Voit tavallaan juosta, piiloutua, meditoida, juoda tai laittaa pääsi pensaaseen, mutta nämä energia-aallot löytävät silti jokaisen meistä.
Nyt lisääntyy tunne siitä, että vuorovesi on viimeinkin täysin kääntynyt. Ne jotka ovat olleet vallassa planeetallamme, eivät enää ole, ja kansa on ottanut takaisin ohjakset. Kuten tiedät, värähtelymuutoksen ja fyysisen ilmentymisen välillä on aikaviive. Fyysinen todellisuus minkä näemme tänä päivänä, on entisten ajatustemme ja aiemman värähtelytodellisuutemme luomusta. Kollektiivinen värähtelytodellisuutemme on muuttunut vähitellen ja muuttuu nyt nopeasti ja näin alamme nähdä merkittäviä fyysisiä todisteita siitä nyt eikä jossain kaukaisessa tulevaisuudessa.
Näemme jo merkkejä siitä taloudellisen ja poliittisen tilanteen sekasorrossa monissa maissa, kun vanhat korruptoituneet järjestelmät romahtavat - paljastuksia, totuuksia ja läpinäkyvyyttä faktoissa, niistä keskusteluista tehdään julkisia, joita kansan ei aiemmin ollut tarkoitus kuulla, ja ihmisiä pidetään tilivelvollisina sanomisistaan ja tekemisistään. Viime aikaisia esimerkkejä ovat mm. Mitt Romneyn kommentti "47%" ja australialaisen radioäänen, Alan Jonesin, kaiken mainostuen menettäminen, kun hänen kommenttinsa pääministeristä ja tämän isästä nauhoitettiin poliittisen päivällistilaisuuden aikana.
Kun lähestyimme 10-10-porttia, jumalainen feminiinisyys alkoi karjahdella eloon isosti ja 10-10 antoi lisäpuhtia! Vanhoja henkilökohtaisia kysymyksiäsi on ehkä laukaistu epäkunnioituksen, sivuuttamisen, tukemattomuden, aliarvostuksen ja väärinkäsittämisen tunteeseen liittyen ja olet täysin väsynyt ja kyllästynyt tuntemaan niin. Sinusta on ehkä tuntunut lohikäärmeeltä, joka mylvii: "Minulla on tarpeita!!! Minulla on oikeuksia!!" Jos näin on, upeaa! On aika tunnustaa itsellesi, että sinulla on kaikki oikeus saada nuo tarpeet tyydytettyä (hyvällä, kunnioittavalla ja terveellä tavalla). On aika lakata pyytämästä anteeksi sitä, kuka olemme, mihin uskomme ja mitä haluamme ja ansaitsemme. Mikrotasolla tässä on kyse henkilökohtaisesta elämästämme. Makrotasolla siinä on kyse yhteiselostamme yhteiskuntana, maana ja maailman yhteisönä.
Jos et ole vielä nähnyt sitä, niin katso video ( www.youtube.com/watch?v=wfo3SGIiSE0)*, joka sai kansainväliset kommentaattorit puhumaan. Australian pääministeri Julia Gillard vapauttaa vuosien tunteet ja faktat siitä, miten häntä ja toisia naisia on kohdeltu ja miten heistä on puhuttu. Hän puolustaa itseään ja naisia, periaatteessa sanoen "nyt riittää". Riippumatta poliittisesta kannastasi tämä puhe on voimallinen ja historiallinen, koska emme ole koskaan ennen nähneet naisen asettuvan parlamentissa vanhaa maskuliinista toimintamallia vastaan niin tunteella ja niin nerokkaasti artikuloidulla intohimolla.
Emme tietenkään ole. Hyvin usein naiset jotka tekevät näin millä tahansa elämän alueella, leimataan hysteeriseksi tai pahansisuiseksi ämmäksi tai heitä kehotetaan "toipumaan". Tämä tulee täydellisestä ymmärryksen puutteesta siihen, miltä tuntuu naisena tai kenenä tahnansa tulla kohdelluksi epäkunnioittavaksi - ja sitten hänen odotetaan hyväksyvän se "niin asiat vain ovat" -kohteluna. Se tulee ikivanhasta maskuliinisuuden väärintulkinnasta, missä uskotaan, että on oikein kohdella toisia halventavasti. No, jumalainen feminiinisyys on takaisin maaplaneetalla ja hän sanoo "nyt riittää eikä se ole ok!" Miljoonat ihmiset - miehet ja naiset - ympäri maailmaa ratsastavat jumalaisen feminiinisyyden aallolla huutaen: "Ei enää, minua ei kohdella näin!"
Tämä tuo esiin paljon vihaa ja raivoa - ja oikeutetusti niin. Raivomme työntää meidät heittämään pois vanhat kahleet ja rajoitukset ja vapauttamaan pitkään tukahdutetun luovuuden ja voiman, mikä on sen alla. Se on pysäyttämätön ja kontrolloimaton aalto, mutta perimmiltään sitä käytetään positiivisella ja rakentavalla tavalla, koska olemme vähemmän taipuvaisia työntämään vanhaa vastaan ja enemmän taipuvaisia työntämään eteenpäin uuden luomista kohti.
Katso, miten ketä tahansa joka edelleen elää vanhassa toimintamallissa, motivoi tasapainoton maskuliinienergia, mikä luulee, että on ok puhua tai käyttäytyä epäkunnioittavasti naisia - tai totta puhuen - ketä tahansa kohtaan. Yhteisö ei laajasti enää siedä hyväksikäyttöä, väkivaltaa ja kiusaamista ja tulemme suurina määrinä esiin tekemään tämän selväksi. Ne jotka ovat juurtuneet syvälle vanhoihin tapoihin, luulevat maailman tulleen hulluksi. Useimmista kiusaajista ei haastaminen tunnu lainkaan kamalalta. Itse asiassa he ovat täysin hämmentyneitä, järkyttyneitä ja vihaisia ihmetellen "mikä sinuun meni, että reagoit sillä tavalla" - puolustat sitten itseäsi tai poistat heidät elämästäsi tai haastat heidän tapansa olla. Heidän todellisuutensa on heidän iskostunut todellisuutensa. Jollakin toisten reaktio kyllä palvelee herätyksenä, mutta monista se tuntuu hyökkäykseltä, koska ego uskoo aina olevansa oikeassa - ja se vanhaa maskuliinienergiaa motivoi: ego.
Sillä välin hurraamme, että lopultakin asiat jotka ovat tuntuneet olevan ylösalaisin, käännetään vihdoin oikeinpäin. Vaikka näemme paljon sitä, miten naisia kohdellaan, tämä on vasta alkua täydelliselle muutokselle siinä tavassa, miten meitä kaikkia kohdellaan ja miten kohtelemme toisiamme riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, rodusta, ns. yhteiskuntaluokasta tai mistään jakavasta nimikkeestä. Meillä kaikilla on jumalaista feminiinisyyttä sisällämme ja näin sen tukahduttaminen on vaikuttanut kaikkiin jollain tasolla.
Kun sydämemme avautuu ja intohimomme herää, useammat ja useammat meistä tuntevat tarvetta lähteä työstään ja tehdä jotain erilaista. Valtavirrasta siirtyy suurempia määriä parantamiseen ja luonnon terapioihin, kun taas monet valotyöntekijät jotka ovat ehkä olleet noilla alueilla vuosia, jos eivät vuosikymmeniä, alkavat tuntea vetoa humanitaarisempiin hankkeisiin ja uusiin yhteiskuntajärjestelmiin - rakentamaan uutta hyvin todellisella käytännön tasolla.
Meillä on ollut odottamatta lepo- ja seisokkiaikaa tänä vuonna, mutta meitä kutsutaan nyt laittamaan saappaat jalkaan ja valmistautumaan toimintaan. Ovet eivät ehkä ole vielä täysin auki, mutta sido kengännauhat ja pukeudu, sillä ne ovat avautumassa.
*Puhe puhtaaksikirjoitettuna (englanniksi) täältä http://www.smh.com.au/opinion/political-news/transcript-of-julia-gillards-speech-20121010-27c36.html
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
SYDÄMEN AVAUTUMISTA, SYNNYTYSPONNISTUKSIA JA JUMALAISEN FEMINIINISYYDEN KARJAHTELUA ELOON!
Kirjoittanut Dana Mrkich (www.danamrkich.com)
11.10.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
"Kyynelissä on pyhyyttä.
Ne eivät ole heikkouden, vaan voiman merkki.
Ne puhuvat vaikuttavammin kuin kymmenentuhatta kieltä.
Ne ovat pakahduttavan surun…
ja sanoinkuvaamattoman rakkauden viestintuojia."
-Washington Irving
Oletko viime aikoina itkeskellyt iltauutisten vuoksi? Tuntenut sinulle tuntemattomien ihmisten murheen ja sydänsurun? Tuntenut raivoa, kun kuulet jotakuta hyväksikäytetyn tai kiusatun tai kohdellun epäkunnioittavasti (tai tuntenut ennen kokematonta raivoa, jos näitä asioita on tapahtunut sinulle)? Tunteemme ovat superpinnassa nyt, kun enemmän ja enemmän korkeataajuuksista energiaa ja valoa tulvii planeetalle, mikä voimistaa kaikkea. Sisäinen ihmisyytemme herää ja sallii meidän todella kokea niitä tunteita, joita meidän tarvitsee tuntea laajentuaksemme auttamaan ihmisiä ympärillämme.
Alamme tuntea, että niin kauan kun joku "toinen" kärsii, meidän osamme kärsii, emmekä enää pysty sivuuttamaan sitä jonain toiselle tapahtuvana. Ei ole mitään "toisia". Tätä ykseys ja yhtenäisyys oikeasti merkitsee. Olemme kaikki saman palapelin paloja. Jos toiseen palaan sattuu, tunnemme sen enemmän kuin koskaan ennen. Tämä ei ole aikaa "nousta yli" tunteista. Murheen, surun, sydänsäryn, vihan ja turhautumisen tunteemme ovat täydellisiä juuri nyt, koska ne kertovat meille: tällainen maailmamme ei pitäisi olla, tätä maailmaa emme ansaitse, tätä maailmaa emme tulleet tänne luomaan. Nämä tunteet luovat massatransformaatiokatalyytin ja sellaiset foorumit kuin sosiaalinen media luovat ihmisille tilaisuuden saada äänen, kerääntyä yhteen ja toimia yhdessä positiivisen muutoksen luomiseksi.
Viime kuussa Australiassa kymmenettuhannet ihmiset marssivat rauhan puolesta ja miljoonat muut liittyvät heidän ajatuksiinsa ja kyyneliinsä kauniin nuoren naisen traagisen menettämisen jälkeen. Julkinen reaktio Jill Meagerin sieppaukseen ja hänen henkensä ottamiseen oli ennenkuulumaton. Koko maa näytti surevan ja melkein kaikki sanoivat: "Se olisi voinut olla minä, sisareni, tyttöystäväni, vaimoni tai tyttäreni." Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun näin tapahtuu jollekin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun massat reagoivat näin. Samanlaista kollektiivisurun virtaamista tapahtui Walesissa pienen April Jonesin vuoksi. Sydämet avautuvat ja ykseystietoisuus leviää avautuneiden sydämien kautta koko yhteisöön, koko maahan ja koko planeetalle.
Suuren osan tätä vuotta meidän ympärillämme on ollut kotelomainen kupla. Kyllä, jokainen auringonpurkaus on tehokkaasti laukaissut tunnevuoristoradan, kun olemme puhdistaneet jäljellä olevia vanhoja ongelmia. Kuitenkin siinä välissä meillä on ollut ikään kuin todellisuudessa leijumisen tunne - "maailmassa muttei maailmasta". Olemme tarkkailleet kiintymättömästi ja katselleet, kun paljon asioita on purkautunut ja kehittynyt ympärillämme, ja meillä on ollut selvä "näpit irti" -tunne, ikään kuin meidän ei olisi kuulunut olla liian aktiivisesti mukana missään ympäröivissä draamoissa.
Suuren osan vuotta 2012 (ja 2011 ja vielä aiemmin joillain) olemme olleet samanlaisessa energiassa, mikä muistuttaa synnyttävällä naisella supistusten välistä aikaa, jolloin koetaan syvän levollisuuden ja rentoutuneisuuden tila. Se lähentelee melkein hypnoosia ilman ajan tai paikan tuntua. Auringon ja kosmoksen aallot ovat meidän "supistuksiamme" ja olemme ehdottomasti tunteneet ne, kun ne ovat puristaneet ulos kaiken, mikä on valmista irtipäästettäväksi, ja tuoneet raikasta energiaa auttamaan uuden synnyttämisessä. Olemme myös siirtyneet energiaan, mikä vastaa naisen synnyttämisessä "avautumista" - viimeistä vaihetta, ennen kuin keho valmistautuu aloittamaan ponnistukset. Tämä tunnetaan haastavimpana vaiheena ja silloin monet naiset tuntevat, etteivät he voi enää jatkaa ja ajattelevat, etteivät he vain jaksa enää! Käsi ylös, keistä on tuntunut tältä suuren osan vuotta!!
Syyskuun päiväntasausta edeltävät päivät toivat valtavan energiamuutoksen ja sitä seuraavina viikkoina yksi asia on tullut ilmiselväksi: olemme lopultakin saavuttaneet tämän uuden maailmanne synnyttämisprosessin ponnistusvaiheen. Jotkut ovat edelleen avautumisessa, kun taas toiset ovat saavuttaneet ponnistusvaiheen aiemmin, mutta päiväntasauksen hyökyaalto siirsi ehdottomasti satoja miljoonia ihmisiä tähän seuraavaan vaiheeseen.
Tämä tulee tervetulleena helpotuksena monille, koska monet meistä kokivat "lepoenergian" melkein masentavana ja turtana energiana. Projektit seisoivat hoitamatta, kun pyöri paljon "mitä väliä" -ajatuksia. Se oli todella paradoksaalista. Toisaalta meitä ei kiinnostanut paljon mikään muu kuin yksinkertaisimmat asiat, mikä voi olla todella iloinen ja terve tila elää. Kuitenkin jos olet koko elämäsi tiennyt olevasi täällä syystä tai olet yleensä hyvin työkeskeinen ihminen, jonka tarvitsee aina olla kiireinen tavoitteiden kanssa ja tehdä luetteloita, oli valtavan hämmentävää tuntea itsensä yhtäkkiä liukuvan lempeämpään virtaukseen, keskittyen pääasiassa hyvin yksinkertaisiin jokapäiväisen elämän asioihin.
Tämä lempeämpi virtaus tuntui hyvin rauhalliselta ja saimme paljon kaivattua tasapainottumista, kun siirryimme enemmän feminiinisyyteen ja sydämeen, elämän keskityttyä ennen pääasiassa maskuliinisuuteen ja päähän. Kuitenkin samaan aikaan monille se oli erittäin järkyttävä tila, mikä aiheutti paljon pettymystä niille, jotka ovat melkein koko elämänsä odottaneet tätä aikaa. Tässä sitä ollaan vuodessa 2012 ja sen sijaan, että hypimme innostuksesta tai olemme kiireisiä runsaasta toiminnasta, meistä melkein tuntui, että meidät oli irtisanottu minuuttia ennen näytöksen alkamista. Aloimme ihmetellä, oliko ylipäätään mitään esitystä. Onko tämä koko juttu vain fantasiaa, mistä olen uneksinut, päästäkseni tästä elämästä läpi?
Joillekin tämä lempeämpi virtaus tuntui hyvin epämukavalta toisella tavalla. On epämukavaa siirtyä syvemmälle feminiinisyyteen ja sydämeen, jos olet tottunut elämään pääasiassa mielestä ja maskuliinienergiasta. Selkeyden vuoksi - maskuliinienergia ei ole tässä "paha kaveri". Energiakiikkulautamme on ollut poissa tasapainosta, kun maskuliinisuus on hallinnut feminiinisyyttä, mikä johti kieroutuneeseen versioon kummastakin sekä kollektiivi- että yksilötasolla. Siirrämme kiikkulautamme nyt tasapainoon. Kun siirrymme syvemmälle jumalaiseen feminiinisyyteen, sallimme samanaikaisesti jumalaisen maskuliinisuuden syntyä, siirtyen tasapainottomasta ja erimielisyyttä aiheuttavasta "vahvempi hallitsee heikompaa" -toimintamallista, tasapainoiseen ja ykseyssuuntautuneeseen "me teemme yhdessä työtä yhtenä" -toimintamalliin.
Takaisin uuden ponnistusvaiheeseen. Päiväntasaukseen johtavina päivinä aloimme tuntea innostuksen kipinöitä ja adrenaliinin ja inspiraation palaavan pitkän latteus-, motivoitumattomuus- ja epävarmuusjakson jälkeen. Meillä ei ehkä ole ollut vielä selkeyttä siitä, mitä tarkkaan ottaen haluaisimme tehdä seuraavaksi, mutta ainakin tunsimme jonkin heräävän eloon taas itsessämme. Meillä oli muutama erityisen valoisalta ja onnelliselta tuntuva päivä - "onnellinen ilman mitään syytä ja onnellinen ja kiitollinen kaikesta elämässämme" -tyyppistä onnellisuutta. Päiväntasauksen aikana sydämemme avautui täysin uudelle tasolle. Sitten tulivat tunteet. Meidän. Toisten ihmisten. Joko itkimme välittömästi tai tunsimme halua itkeä.
"Voit sulkea silmäsi asioille, joita et halua nähdä,
mutta et voi sulkea sydäntäsi asioille, joita et halua tuntea."
-Johnny Depp
Sydämemme on ollut auki ja tämä jatkuu, mikä sallii meidän tuntea syvemmin niin omat kuin myös toisten tunteet. Monilla intuitiivisilla ihmisillä ja valotyöntekijöillä on ollut taipumusta nähdä asiat aina korkeammasta perspektiivistä. Samalla kun tämä korkeampi perspektiivi antaa sisäistä rauhaa, tyyneyttä ja turvallisen tilan, mistä ymmärtää omaa matkaansa ja toisten matkaa, se on myös poistanut meidät syvistä tunteista. Tunnemme noita tunteita nyt ja se on kuin uimista (hukkumista?) myllertävissä vesissä, jotka ovat hyvin vieraita. Kuitenkin nämä tunteet antavat meille myös tilaisuuden yhdistyä uusiin empatia- ja myötätuntotasoihin ja sysäyksen ryhtyä toimeen niissä yhteiskunnallisissa, humanitaarisissa, ympäristö- ja maailman ongelmissa, joita olemme ehkä muuten vältelleet "kaikki tapahtuu syystä" -näkökulmamme vuoksi. Sen sijaan että aina sanomme "he valitsivat sen", kun näemme jonkin haastavan tilanteen tai kriisin tai epäoikeudenmukaisuuden, eikö ole mahdollista, että "he valitsivat sen" antaakseen meille tilaisuuden kysyä itseltämme: kun katselemme veljiemme ja sisariemme kamppailua, mitä aiomme tehdä asialle?
Tilanne ei ole niin (jos on koskaan täysin ollutkaan), että jonkun tilanne on puhtaasti sellainen, koska hänellä on yltäkylläisyysongelmia tai arvostusongelmia tai henkilökohtaista karmaa selvitettävänä. Pelkkä tunnereaktioidemme voima uusissa ja vanhoissa tilanteissa haastaa meidät tekemään jotain noille tilanteille. Meidät haastetaan sillä tietämyksellä, että joissain tapauksissa yksilö ei ole valinnut tiettyä tilannetta omien henkilökohtaisten ongelmiensa vuoksi, vaan mahtavana sieluna hän antaa oman mukavuutensa, hyvinvointinsa tai henkensä meidän muiden herättämiseen, sytyttäen meidät tunteidemme avulla ryhtymään toimeen ja varmistamaan, ettei sitä tapahdu muille, mitä tapahtui hänelle. Tätä ei pidä sekoittaa niiden auttamiseen, jotka eivät halua apua - se on täysin eri kategoria. Emme ole täällä pelastamassa ihmisiä heidän omalta elämältään, jos he hyvin tyytyväisenä jatkavat draamaa ja kurjuutta. Viittaamme tässä niihin, jotka anovat tukea ja apua, niihin ääniin ja huutoihin, jotka on sivuutettu ja joita ei ole kuultu.
Monilla meistä on ollut mieltymystä tukahduttaa ja sivuuttaa asiat, joita emme halua tuntea, ja valitettavasti olemme löytäneet tapoja sulkea sydämemme ja olla piittaamatta niistä. Kuitenkaan tavanomainen tunnepakomekanismimme ei enää toimi tai ei ainakaan toimi yhtä tehokkaasti - johtui se sitten korkeammasta perspektiivistä tai itsemme turruttamisesta häiriötekijöiden ja riippuvuuksien avulla. Tälle planeetalle tulviva korkeataajuuksinen energia huuhtelee sydäntämme ja näin kumoaa sen, mitä olemme tavallisesti tehneet tai yritämme edelleen tehdä sivuuttaaksemme, tukahduttaaksemme, torjuaksemme tai turruttaaksemme tunteet. Voit tavallaan juosta, piiloutua, meditoida, juoda tai laittaa pääsi pensaaseen, mutta nämä energia-aallot löytävät silti jokaisen meistä.
Nyt lisääntyy tunne siitä, että vuorovesi on viimeinkin täysin kääntynyt. Ne jotka ovat olleet vallassa planeetallamme, eivät enää ole, ja kansa on ottanut takaisin ohjakset. Kuten tiedät, värähtelymuutoksen ja fyysisen ilmentymisen välillä on aikaviive. Fyysinen todellisuus minkä näemme tänä päivänä, on entisten ajatustemme ja aiemman värähtelytodellisuutemme luomusta. Kollektiivinen värähtelytodellisuutemme on muuttunut vähitellen ja muuttuu nyt nopeasti ja näin alamme nähdä merkittäviä fyysisiä todisteita siitä nyt eikä jossain kaukaisessa tulevaisuudessa.
Näemme jo merkkejä siitä taloudellisen ja poliittisen tilanteen sekasorrossa monissa maissa, kun vanhat korruptoituneet järjestelmät romahtavat - paljastuksia, totuuksia ja läpinäkyvyyttä faktoissa, niistä keskusteluista tehdään julkisia, joita kansan ei aiemmin ollut tarkoitus kuulla, ja ihmisiä pidetään tilivelvollisina sanomisistaan ja tekemisistään. Viime aikaisia esimerkkejä ovat mm. Mitt Romneyn kommentti "47%" ja australialaisen radioäänen, Alan Jonesin, kaiken mainostuen menettäminen, kun hänen kommenttinsa pääministeristä ja tämän isästä nauhoitettiin poliittisen päivällistilaisuuden aikana.
Kun lähestyimme 10-10-porttia, jumalainen feminiinisyys alkoi karjahdella eloon isosti ja 10-10 antoi lisäpuhtia! Vanhoja henkilökohtaisia kysymyksiäsi on ehkä laukaistu epäkunnioituksen, sivuuttamisen, tukemattomuden, aliarvostuksen ja väärinkäsittämisen tunteeseen liittyen ja olet täysin väsynyt ja kyllästynyt tuntemaan niin. Sinusta on ehkä tuntunut lohikäärmeeltä, joka mylvii: "Minulla on tarpeita!!! Minulla on oikeuksia!!" Jos näin on, upeaa! On aika tunnustaa itsellesi, että sinulla on kaikki oikeus saada nuo tarpeet tyydytettyä (hyvällä, kunnioittavalla ja terveellä tavalla). On aika lakata pyytämästä anteeksi sitä, kuka olemme, mihin uskomme ja mitä haluamme ja ansaitsemme. Mikrotasolla tässä on kyse henkilökohtaisesta elämästämme. Makrotasolla siinä on kyse yhteiselostamme yhteiskuntana, maana ja maailman yhteisönä.
Jos et ole vielä nähnyt sitä, niin katso video ( www.youtube.com/watch?v=wfo3SGIiSE0)*, joka sai kansainväliset kommentaattorit puhumaan. Australian pääministeri Julia Gillard vapauttaa vuosien tunteet ja faktat siitä, miten häntä ja toisia naisia on kohdeltu ja miten heistä on puhuttu. Hän puolustaa itseään ja naisia, periaatteessa sanoen "nyt riittää". Riippumatta poliittisesta kannastasi tämä puhe on voimallinen ja historiallinen, koska emme ole koskaan ennen nähneet naisen asettuvan parlamentissa vanhaa maskuliinista toimintamallia vastaan niin tunteella ja niin nerokkaasti artikuloidulla intohimolla.
Emme tietenkään ole. Hyvin usein naiset jotka tekevät näin millä tahansa elämän alueella, leimataan hysteeriseksi tai pahansisuiseksi ämmäksi tai heitä kehotetaan "toipumaan". Tämä tulee täydellisestä ymmärryksen puutteesta siihen, miltä tuntuu naisena tai kenenä tahnansa tulla kohdelluksi epäkunnioittavaksi - ja sitten hänen odotetaan hyväksyvän se "niin asiat vain ovat" -kohteluna. Se tulee ikivanhasta maskuliinisuuden väärintulkinnasta, missä uskotaan, että on oikein kohdella toisia halventavasti. No, jumalainen feminiinisyys on takaisin maaplaneetalla ja hän sanoo "nyt riittää eikä se ole ok!" Miljoonat ihmiset - miehet ja naiset - ympäri maailmaa ratsastavat jumalaisen feminiinisyyden aallolla huutaen: "Ei enää, minua ei kohdella näin!"
Tämä tuo esiin paljon vihaa ja raivoa - ja oikeutetusti niin. Raivomme työntää meidät heittämään pois vanhat kahleet ja rajoitukset ja vapauttamaan pitkään tukahdutetun luovuuden ja voiman, mikä on sen alla. Se on pysäyttämätön ja kontrolloimaton aalto, mutta perimmiltään sitä käytetään positiivisella ja rakentavalla tavalla, koska olemme vähemmän taipuvaisia työntämään vanhaa vastaan ja enemmän taipuvaisia työntämään eteenpäin uuden luomista kohti.
Katso, miten ketä tahansa joka edelleen elää vanhassa toimintamallissa, motivoi tasapainoton maskuliinienergia, mikä luulee, että on ok puhua tai käyttäytyä epäkunnioittavasti naisia - tai totta puhuen - ketä tahansa kohtaan. Yhteisö ei laajasti enää siedä hyväksikäyttöä, väkivaltaa ja kiusaamista ja tulemme suurina määrinä esiin tekemään tämän selväksi. Ne jotka ovat juurtuneet syvälle vanhoihin tapoihin, luulevat maailman tulleen hulluksi. Useimmista kiusaajista ei haastaminen tunnu lainkaan kamalalta. Itse asiassa he ovat täysin hämmentyneitä, järkyttyneitä ja vihaisia ihmetellen "mikä sinuun meni, että reagoit sillä tavalla" - puolustat sitten itseäsi tai poistat heidät elämästäsi tai haastat heidän tapansa olla. Heidän todellisuutensa on heidän iskostunut todellisuutensa. Jollakin toisten reaktio kyllä palvelee herätyksenä, mutta monista se tuntuu hyökkäykseltä, koska ego uskoo aina olevansa oikeassa - ja se vanhaa maskuliinienergiaa motivoi: ego.
Sillä välin hurraamme, että lopultakin asiat jotka ovat tuntuneet olevan ylösalaisin, käännetään vihdoin oikeinpäin. Vaikka näemme paljon sitä, miten naisia kohdellaan, tämä on vasta alkua täydelliselle muutokselle siinä tavassa, miten meitä kaikkia kohdellaan ja miten kohtelemme toisiamme riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, rodusta, ns. yhteiskuntaluokasta tai mistään jakavasta nimikkeestä. Meillä kaikilla on jumalaista feminiinisyyttä sisällämme ja näin sen tukahduttaminen on vaikuttanut kaikkiin jollain tasolla.
Kun sydämemme avautuu ja intohimomme herää, useammat ja useammat meistä tuntevat tarvetta lähteä työstään ja tehdä jotain erilaista. Valtavirrasta siirtyy suurempia määriä parantamiseen ja luonnon terapioihin, kun taas monet valotyöntekijät jotka ovat ehkä olleet noilla alueilla vuosia, jos eivät vuosikymmeniä, alkavat tuntea vetoa humanitaarisempiin hankkeisiin ja uusiin yhteiskuntajärjestelmiin - rakentamaan uutta hyvin todellisella käytännön tasolla.
Meillä on ollut odottamatta lepo- ja seisokkiaikaa tänä vuonna, mutta meitä kutsutaan nyt laittamaan saappaat jalkaan ja valmistautumaan toimintaan. Ovet eivät ehkä ole vielä täysin auki, mutta sido kengännauhat ja pukeudu, sillä ne ovat avautumassa.
*Puhe puhtaaksikirjoitettuna (englanniksi) täältä http://www.smh.com.au/opinion/political-news/transcript-of-julia-gillards-speech-20121010-27c36.html
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
