9.2.17

Deepthi: Rakkauden peili



Aurinko paistaa kirkkaana Helsingin yllä. Seison liukkailla jäisillä kallioilla ja kuuntelen jäiden ja meren ritinää ja seuraan jääpalojen uiskentelua pienissä, auringon lämmittämissä uomissaan. Ensimmäisiä kevään lintujen lauluja voi jo kuulla, ja on ihanaa kääntää katse kohti aurinkoa ja latautua sen voimasta.

Täällä minä nyt sitten asun. Helsingissä, minun uudessa - vanhassa - kotikaupungissa. Melkoista ympyrän kiertämistä tuntuu tämä elämä olevan. Asuin nimittäin Helsingissä vuodet 2006-2009, kunnes muutin Pohjanmaan rauhaan. Kesällä 2014 yritin siirtyä takaisin Etelä-Suomeen, kun oli sellainen tunne, että sykli Pohjanmaalla oli loppumassa. Muutin Porvooseen kesän ajaksi. Tuona kesänä äitini kuitenkin menehtyi, mikä muutti suunnitelmia, ja löysin itseni asumasta ulkomailla puolisen vuotta. Koti-Suomeen palattuani löysin itseni taas - yllätys yllätys - Pohjanmaalta. Ja nyt, tämän vuoden alussa pakkasin siellä pienen kotini ja saavuin pääkaupunkiimme. Joskos kolmas kerta toden sanoisi. :)

Alkuvuosi meni vielä tiukasti viime vuoden energiamyllerryksistä toipuessa, ja tuntui, että vuosi ei meinannut käynnistyä millään. Astrologisesti meillä oli samaan aikaan päällä hurjat Merkurius-energiat, jotka opetti kyllä todenteolla selkeän kommunikoinnin ja omassa voimassa pysymisen tärkeyttä. Helmikuuhun siirryttyämme energia on lähtenyt jo virtaamaan kevyemmin, ja samalla tuntuu, että on tapahtumassa joitain hyvin erityisiä päivityksiä meille kaikille. Minulla itselläni se on tuntunut melkoisena väsymyksenä, ja pää on ollut kipeä jo monta päivää. Ei siis mitenkään kovaa tai lamaannuttavasti eikä migreeninä, vaan sellaisena pienenä paineena, josta tietää, että jotain on ilmassa. Keho on myös käynyt läpi erinäisiä päivityksiä, on ollut polvikipua, selän jumittumista ja peukalokin päätti ottaa muutosta hiukan itseensä, joten aika lailla rauhakseen ja maadoittuneessa tilassa on ainakin meikäläinen laitettu olemaan.

Eräs mielenkiintoinen uutinen on kiertänyt tuolla sosiaalisessa mediassa, mikä itselläni ainakin osittain selittää omaa oireilua. Maapallon värähtely (Schumannin resonanssi) on nimittäin lähtenyt ihan viime päivinä nousukiitoon. Maapallon värähtely on ollut tuhansia vuosia 7.83Hz. Vuodesta 1980 eteenpäin resonanssi on hiljalleen kiihtynyt. Muutamia vuosia sitten resonanssi oli jo 12Hz. Tämä tarkoittaa että vuorokausi on tuntunut enää 16 tunnin pituiselta entisen 24 tunnin sijaan. Mutta nyt, viimeisen viikon aikana maapallon värähtely on noussut jo yli 30Hz:n, joidenkin lähteiden mukaan jopa 40Hz:iin, ja pysynyt siellä, joten voimme vain kuvitella, mitä tämä vaikuttaa ihmistietoisuuteen ja elämään täällä maan päällä. Kaiken järjen mukaan tuollaisten lukujen pitäisi saada aikaan ihmisten massaheräämisen ja tietoisuuden nousun.

Toki jos katsomme päivän uutisia, saatamme saada täysin päinvastaisen vaikutelman. Mutta mitäpä jos ulkoa tulevat impulssit ovatkin juuri sitä puhdistautumista, mitä me nyt ihmiskuntana tällä planeetalla käymme läpi ja tarvitsemme, jotta oppisimme elämään sydämestä ja rauhan tilasta käsin? Tottakai uusi pelottaa aina ihmistä. Olemme niin turvallisuushakuisia, että heti kun jotain alkaa tapahtumaan, niin ensimmäinen reaktiomme on vastustaa sitä. Itse koen, että esimerkiksi päivittäisellä meditaatiolla ja energiatyöllä on ollut nyt aivan valtava merkitys. On tullut entistä tärkeämmäksi pitää oma tila ja rauha. On entistä vaikeampaa toimia itseään vastaan, ja sen sijaan lepo, hengittäminen, laulaminen (=oman energian tasapainottaminen) ja ulkona oleminen on tulleet entistä tärkeämmiksi. Mitä joustavampana pysyy asioissa, sen parempi. Meitä opetetaan nyt toden teolla elämään vain tässä hetkessä, eikä yhtään sen pidemmällä. Luottamaan, että meillä on jo kaikki, mitä tarvitsemme.




Maya-kalenterissa siirrymme tänään uuteen aaltojaksoon, Punaisen Magneettisen Maan aaltojaksoon, joka kestää taas seuraavat 13 päivää aina 21.02 saakka. Olemme juuri toissapäivänä tulleet ulos 10 porttipäivän jaksosta, jossa kaikki kanavat kosmisiin yhteyksiin olivat auki, ja meillä oli mahdollista kokea itsemme syvemmin kuin koskaan. Jotenkin aika sopivasti tämä Maan aaltojakso tulee nyt meitä maadoittamaan, ja säätämään meidät synkroniaan tämän uuden värähtelyn omaavan maapallon kanssa. Itselleni juuri tämä synkronoituminen on tuottanut viime viikkoina eniten haasteita. Että vaikka sydän ja tietoisuus on olleet täysin perillä näistä uusista energioista ja pystynyt ottamaan ne hyvin vastaan, niin keho ja fyysinen oleminen on tuntuneet laahaavan kovasti perässä (pääkivut, suuri levon tarve, voimakkaat unet ja aikaansaamattomuus asioiden suhteen). Toisaalta sitten taas on ollut aivan valtavia inspiraatiopiikkejä tiettyinä päivinä, ja on tullut isoja oivalluksia ja vapautuksia monestakin asiasta!

Näiden kaikkien valopäivitysten keskellä meillä on ollut myös auringonpurkauksia, sekä tänä viikonloppuna on tulossa vielä hurjan voimakkaat kuunpimennys- ja täysikuuenergiat - ja komeetan ylimeno! Kuunpimennyksen tarkka hetki on la-su välisenä yönä klo:02.44, ja täysikuun vielä samana yönä klo:03.33. Tämä kuunpimennys vie meidät astrologisesti vuoteen 1998-2000. Nyt voi ollakin hyvä hetki miettiä, että millainen sykli itsellä tulee täyteen noista vuosista. Mitä olet nyt päättämässä? Tai mikä nousee nyt uudelleen pintaan katsottavaksi? Minulle nuo vuodet edustavat yhtä elämäni tärkeintä ajanjaksoa: tangokuningattaruuden voittoa (1998), ensimmäisen avioliiton alkuvuosia sekä toisaalta lopulta myös oman sisäisen navigaattorini menettämistä, mikä johti sitten lopulta tälle polulle. <3

Hauska "yhteensattuma" kävi, kun olin isän luona viime viikonloppuna yötä. Hän oli juuri siirtänyt vanhoilta VHS-videoilta minun vanhoja tangoesiintymisiä, -haastatteluja ja -keikkoja cd-levyille, ja katselimme niitä sitten sunnuntai-iltana. Oli kyllä jokseenkin hämmentävää nähdä itsensä kohta 20 vuoden jälkeen nuorena tyttönä, ja ymmärtää, millainen sitä on ollut; kuulla mitä tuo tyttö on miettinyt ja miten käyttäytynyt. Olin jokseenkin hämmentynyt siitä, miten viileä, vakava, herkkä, pidättyväinen ja fokusoitunut tuolloin olin, ja miten hillitysti itseäni kannoin. Ja äitikin siellä videoissa vilahteli, ja oli silmiä avaavaa nähdä meidät yhdessä - miten samanlaisia olemmekaan olleet. Videoita katsellessani minua hymyilytti: mikä hengästyttävä universumin viisaus ja ohjaus kaikessa onkaan, että miten juuri nyt, tämän kuunpimennyksen alla, saan nuo videot katseltavaksi, ja pääsen tekemään tarkan tripin vuoteen 1998-2000... Ei voi kuin ihmetellen seurata kaiken synkronismia!

Kuva vuodelta 07/1998

Hih, intouduinpa jokin aika sitten sovittamaan vanhaa kilpailupukuani!! :D
Ei, mekko ei oikeasti mennyt enää takaa kiinni, mutta kyllä se päälle mahtui! :D <3 



Eräässä EnkeliJumalatar-illassa nousi hyvin vahvaksi teemaksi luovuus ja luova tekeminen. Enkelit näyttivät minulle, että nyt on elintärkeää, että kaikki ihmiset maapallolla löytäisivät itselleen jonkin luovan harrastuksen tai kokonaisen elämäntavan, on se sitten tanssi, laulu, soittaminen, piirtäminen, maalaaminen, taide, jooga, kirjoittaminen, sisustaminen tai mikä tahansa, jonka kautta saa ilmaista itseään luovasti. Enkelit näyttivät hyvin painokkaasti, että


KAIKESTA LUOVASTA TEKEMISESTÄ 
TULEE MEILLE TULEVAISUUDESSA ELINTÄRKEÄÄ,
JOTTA ENERGIAKEHOMME PYSYY AUKI JA VIRTAAVANA
TÄSSÄ YHÄ KORKEAMPAAN VÄRÄHTELYYN
SIIRTYVÄSSÄ MAAILMASSA


He näyttivät, että luova tekeminen on suora avain meidän hyvinvointiimme. Meillä täytyy olla jokin kanava purkaa energiakehoomme kasautuvia energioita ja tuntoja, ja yhdistymällä luovaan virtaan, jumalallisuuteen, linjaamme itsemme takaisin korkeimpaan ja puhtaimpaan olemukseemme.

Tähän on myös syvempi syy: kaikki luova tekeminen ja luovuus edustavat feminiinienergiaa. Ja koska tässä ajassa olemme astumassa pyhän feminiinisyyden aikaan ja kankeat maskuliiniset toimintatavat joutuvat väistymään, niin on vain luonnollista, että enkelitkin kehottavat meitä luovuuden lisäämiseen. Pyhä feminiinisyys on meissä ja universumissa oleva prinsiippi, joka on koko ajan uutta luova, uutta synnyttävä olemuspuoli. Sitä mukaa kun feminiininen prinsiippi maapallolla vahvistuu, opimme olemaan luovia, intuitiivisia, herkkiä, joustavia ja pyrimme harmoniaan ja rauhaan toistemme ja maapallon kanssa. Ymmärrämme, että jokainen hetki on uusi mahdollisuus, eilinen on jo mennyt ja huominen luontuu sen mukaiseksi, miten elämme juuri tänään, juuri nyt. Alamme oivaltaa oman vastuumme elämän kiertokulussa ja ajatustemme voimassa. Olemme luovia luojia, ja jokaisella henkäyksellämme on merkitystä.

Erityisesti feminiininen prinsiippi opettaa meille vastaanottokykyä. Että meidän ei tarvitse juosta minkään perässä, vaan oikeat asiat, ihmiset ja tapahtumat tulevat meille, kun vain löydämme oman sisäisen rauhan ja opimme vastaanottamaan kaiken hyvän elämäämme. Mitä enemmän jahtaamme, sitä kiireemmin kaikki asiat karkaavat käsistämme. Istu siis alas ja ota vastaan. Luota. Kaikki tapahtuu juuri jumalaisessa järjestyksessä.




Tässä ajassa on opetettu myös aivan uudenlaisia kommunikaatiotaitoja. On lisätty empaattisuutta ja toisten "kenkiin" astumista, mutta toisaalta myös ottamista täyttä vastuuta omista mielipiteistä, valinnoista ja siitä energiasta mitä kannamme. Meille on opetettu täysin uusia, vapauteen ja rakkauteen perustuvia toimintamalleja, joissa näemme kirkkaasti, että toisten reagointi ei todellisuudessa kohdistu meihin, vaan on heidän omaa projisointiaan meidän kauttamme. On tärkeää pysyä omassa energiatilassaan ja ikään kuin tarkkailijan asemassa, koska sitä kautta pystymme myöskin suhtautumaan muihin ihmisiin myötätuntoisemmin, ja näin auttamaan myös toista näkemään ja kokemaan itsensä rakkauden silmin. Jos joka kerta esim.reagoimme negatiivisesti toisen negatiiviseen reagointiin, niin vain vahvistamme tuon toisen negatiivista kuvaa itsestään ja maailmastaan, sen sijaan, että jos annamme toiselle tilaa näyttää ja reagoida negatiivisesti, ja pidämme hänelle vain turvallista tilaa tehdä niin ilman että lähdemme siihen itse mukaan, niin syntyy suuria sydänten avautumisia.


MEIDÄN TEHTÄVÄMME ON NYT TOIMIA 
RAKKAUDEN PEILEINÄ TOISILLEMME


MEISSÄ TÄYTYY SYTTYÄ TAHTO 
OLLA TOISILLEMME HYVIÄ.
SE EI OLE PASSIIVINEN 
VAAN AKTIIVINEN TEKO.
VALINTA.






Moni on tiedustellut minulta tämän kevään EnkeliJumalatar-illoista. Yleensähän olen tehnyt joka kevät ja syksy noin 30 paikkakunnan kiertueen, mutta tänä keväänä rytmi on hiukan toinen. Olen nimittäin valmistumassa tänä keväänä musiikkipedagogiksi, ja minulla on työn alla opinnäytetyön ja muutamien pedagogisten kurssien suorittaminen. Tämän lisäksi olen alkanut nyt hahmotella uutta kirjaani (julkaisija Tammi 2018), ja muutamia muitakin asioita on työn alla. Joten tänä keväänä pidän iltoja vähän vähemmässä määrin - niin ihanaa kun olisikin luoksenne tulla! 

Muutenkin tuntuu, että oman työni luonne on hiukan muuntumassa vastaamaan paremmin niihin tarpeisiin ja palautteisiin, joita illoissa saan. Kuulisin mielelläni myös, jos teillä on jotain toiveita siihen, minkälaisia palveluita tai tietoutta tarvitsisitte henkisen kasvun, sydämenpolulla elämisen ja enkeleiden ja jumalattarien polulla elämiseen. Rohkeasti vain minulle viestiä ja toiveita Facebookin kommenttikenttään tai yksityisviestillä: ammandeepthi@gmail.com. Kiitos! <3 

Tähän loppuun pyysin vielä enkeleiltä meille yhteisen viestin. Se kuuluu näin:
VAKAA EDISTYMINEN 

"Me haluamme antaa Sinulle erityistä tunnustusta siitä, 
miten Sinä olet toiminut kaikissa arjen askareissasi rakkaudesta käsin. 
Me näemme selvästi sen vaikutuksen, 
mitä Sinun rakkaudelliset ajatuksesi, tunteesi ja toimesi 
saavat aikaan tässä maailmassa."








Upeaa Täydenkuun ja Kuunpimennyksen viikonloppua
ja enkelivaloa toivotellen,
Deepthi
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , , , , , ,