Aamuterveisiä oman pienen alttarin ääreltä. ♥ Tämän aamun meditaatiossa tuotiin hyvin voimallisesti ajatusta siitä, että loppujen lopuksi ainoa kysymys, mikä meidän tarvitsee enää esittää on
”Kuinka voin palvella?”
Voit koittaa sanoa kysymyksen itsellesi ääneen, ja tunnustella, millaisen reaktion se saa sydämessäsi aikaan. Todennäköisesti tunnet helpotusta. Sydämesi tietää, että sinun ei tarvitse "olla mitään", sinun ei tarvitse "pyrkiä mihinkään"; olet jo täydellinen kaikkine puolinesi, jolloin puhdas palveleminen riittää.
Sielun ainoa toive on saada tuoda iloa muille, se on perusluonteemme; pyrkiä palvelemaan Jumalaa ja kaikkea mikä on, sillä olemme kaikki yhtä. Samalla, kun palvelee muita ihmisiä ja olentoja maan päällä, palvelee Jumalaa. Muiden palveleminen on kurkotus Jumalaa kohti, joka on meissä jokaisessa. Palvelemalla muita saamme kokea, että emme ole erossa Jumalasta. Jumalallinen kipinä on meissä jokaisessa, ja harjoittamalla Jumalan näkemistä kaikessa, sen voi kokea.
Kun sitten istuessani koneen äärelle katsahdin päivän enkelikalenteriviestiä, niin siinä sanottiin näin:
"Sinun, jossa ilmentyy kaikki taivaalliset ominaisuudet,
ei tarvitse koskaan luulla,
että olet minkään ulkoisten olosuhteiden uhri.”
Ilon enkeleiden täyttämää päivää!
♥ D
