Helteistä kesäyötä,
Terveisiä täältä pikkuisesta kodistani, jossa on tämän päivän aikana käynyt oikein kunnon puhuri! Taisi tuo viikonlopun uuteen vuoteen siirtyminen tehdä tehtävänsä, kun tuli pistettyä puolet vähäisestä omaisuudestani laatikoihin valmiina lähtemään kirpputorille. Eikä mille tahansa kirpputorille, vaan Amman kirpputorille Tampereelle, jonne voi viedä lahjoituksena tavaraa myyntiin. Kaikki myyntituotot menevät Suomen Amma-keskuksen toiminnan tukemiseen, jolla järjestetään mm.Amman Suomeen tulot, retriitit ja muut tapahtumat. Jos haluat lahjoittaa kirpputorille kotisi nurkista jotain, niin voit vaikka laittaa viestiä minulle, niin minä ohjaan sitten viestin eteenpäin. ♥
Niin, siis viime viikonloppu oli energeettisesti hyvin merkittävä koko maapallolla. Monet alkuperäiskansat ovat jo aikojen alusta laskeneet tuon päivämäärän tähtiasetelmia, joiden mukaan juuri menneenä viikonloppuna päättyi 26.000 vuotta kestänyt ajanjakso. Samaan aikaan oli myöskin uuden kuun viikonloppu, joka liittyy aina vanhasta irtautumiseen ja uudelle tilan tekemiseen - uskon, että oma kaappieni tyhjäys liittyi juurikin tähän samaan asiaan.
Mm. muinaiset hindulaiset kirjoitukset ennustavat tämän Kultaisen Ajan saapumiselle tarkan ajankohdan:
Ja juuri viime viikonloppuna, 26.7 tuo asetelma oli täydellinen. Kultaisessa Ajassa alamme jälleen oivaltamaan olevamme yhtä kaiken kanssa ja elämään sydämestämme käsin. Ihmiskunnan tietoisuus nousee, alamme kunnioittaa luontoa ja ymmärtää että kaikki on energiaa ja värähtelyä. Toisaalta haasteena on myös, että kun valo kasvaa, niin pimeys kasvaa samaan tahtiin. Joten myöskin konfliktit ja törmäyskurssit ovat räjähdysalttiimpia. Nyt on hyvä tulla tietoiseksi omista tunteistaan ja ajatuksistaan, ja muistaa jatkuvasti ohjata niitä kohti rauhaa ja valoa. Muista myös, että usein ei edes ole kyse "sinun tunteistasi", vaan kollektiivienergia vaikuttaa meihin myös yhä vahvemmin. Meditaatio on nyt päivän sana!
Luin äskettäin loistavan kirjan, jonka löysin suosikkikaupastani EraNovasta.
"Oletko koskaan aistinut, että kaiken sinussa tapahtuvan takana on jokin selittämätön tietoisuus? Oletko koskaan miettinyt, että sattuma ei olekaan sattumaa ja että koko elämä voisi olla täysin toisenlaista? Kirjassa paljastetaan energia- ja tietoisuusmaailman lakien salaisuudet ja kerrotaan, miten niitä voidaan käsitellä, sekä esitellään tekniikka, jolla elämän voi muuttaa paremmaksi ja menestyksekkääksi. Kirja sisältää monia neuvoja, miten voit saada voimia näiden saavuttamiseksi."
Ennen kuin lähden yökävelylle tuonne lämpimään kesäyöhön joen rantaan, tahdon jakaa kanssasi jotain eilisillalta. ♥ Olen viettänyt viimeiset pari viikkoa kuta kuinkin kotona itsekseni kaikkea tänä vuonna ja erityisesti kesän aikana kokemiani asioita sulatellen. Välillä olen käynyt tapaamassa ystäviä ja olihan meillä myös huikea Jumalatar-rituaali, jossa saimme yhdistyä hyvin kauniilla ja pyhällä tavalla omaan naisen kehoomme ja vapautua vanhasta energiakudelmasta. Minulle tuo rituaali oli jopa niin voimallinen, että tuossa postauksessa mainitsemani seitsemän viikkoa kestäneet kuukautisetkin loppuivat siihen paikkaan. ♥ En ollut siitä kuitenkaan yllättynyt, koska juurikin tämän kevään ja kesän aikana olen huomannut miten suorassa yhteydessä me naiset olemme kohtuumme, ja miten synkronismissa sen kanssa elämme. Kohtumme kautta olemme suorassa yhteydessä Äiti Maahan, ja se, miten ajattelemme naiseudestamme, seksuaalisuudestamme ja pyhästä jumalattaruudestamme, vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme, luovuuteemme, ihmissuhteisiimme, energiatasoomme ja mieleemme.
Lauantaina kävin pyörähtämässä Kotkan Meripäivillä moikkaamassa Amma-kahvilassa tuttuja. ♥ Minulle on jo pitkän aikaa nostettu termiä "epäitsekäs palvelu", ja olen miettinyt, että mitä minä voisin tehdä, aivan konkreettisesti? Amma-kahvilassa ollessani mietin tuota asiaa ja ihailin ystäviäni, jotka pitivät kahvilaa koko viikon yllä aina aamu kymmenestä yö kolmeen saakka! Kotiin ajaessani pyysin Ammalta, että hän ohjaisi minua ja auttaisi minua ymmärtämään paremmin epäitsekkään palvelun sisintä olemusta. Miksi epäitsekäs palvelu on minulle täällä vaikeampaa kuin ashramissa? Miksi minua välillä ärsyttää jo pelkkä ajatuskin epäitsekkäästä palvelusta? Miksi en osaa suhtautua siihen täällä ilolla?
Illalla kotiin päästessäni tunsin ohjauksen, että olisi hyvä mennä seuraavana päivänä joka viikonloppuiseen Amma-satsangiin. Olen saanut niin monta kertaa kokea, että satsangissa ylimääräinen tuska häviää ja sydän kevenee, asiat selkenee ja mieli rauhoittuu.
Sunnuntaiaamuna olin melkeinpä unohtanut koko epäitsekkään palvelun kysymyksen, ja tunnustelin oloani joogamatolla. Tunsin, että mieli oli jotenkin turta ja olo oli iloton. Aloin aistia, että nyt taidetaan olla tekemisissä noiden uuden kuun ja Kultaisen Ajan energioiden kanssa, että jotain nostetaan nyt pintaan rajusti, kuin viimeisenä työntönä pitkän putken jälkeen.
Yhtäkkiä tajusin kirkkaasti ja vakavasti, millaisen putken läpi olen tämän vuoden aikana tullut. Että ei ole mitenkään ihme, jos olen nyt yhtäkkiä kaiken jälkeen vähän iloton ja voimaton. Että joku voisi jopa sanoa, että "no on tätä odotettukin". Minäkin olen, totta puhuakseni. Jos takataskussa on koko naiseuden uudelleenmääritys, yksi ihmissuhde-ero, äidin menetys ja uusi elämä Californian energioissa, niin johan se nyt on kumma, jos ei missään tunnu. Sitä vain ratsastaa niin tiukasti kunkin päivän energioissa, että ei juurikaan jää murehtimaan menneitä vaan pitää tiukasti katseen käsillä olevassa hetkessä. Puuhhhh.....
Nyt tämä kaikki sitten vyöryi kerralla yli. Minä makasin joogamatolla ja yritin löytää pakokeinoa. Mihin hyppäisin? Tahtoo metsään!!!! Tahtoon luontoon!!! Pitäisikö lähteä Pohjanmaalle....??? Ei.... Okei. Ja muistin taas Amma-satsangin. Menenkö sinne? Kyllä! En jaksa... Sydän tiesi, että se on ainoa oikea paikka tässä olotilassa, mutta mieltä laiskotti. Ei jaksa lähteä ajamaan...
Tällä muutaman vuoden kokemuksella tunnistan kuitenkin jo Amman kutsun. Ja tunnistan myös ristiriitaiset olot. Olen huomannut, että yleensä on niin, että mieli alkaa viime tingassa keksiä joitain tekosyitä, miksi ei pitäisi lähteä satsangiin mukaan. Mutta juuri siinä vaiheessa varsinkin pitää lähteä, koska yleensä silloin on tiedossa voimallinen ilta. Niin nytkin.
Satsangissa ei ollut aivan kauheasti ihmisiä tällä kertaa, kun osa oli Meripäivillä ja osa varmastikin kesäreissuillaan. Mutta se ei tunnelmaa lannistanut. Amman energia oli niin ylitsevyöryvä, että tuntui, että sydän oli aivan haljeta rakkaudesta. ♥ Satsangin jälkeen eräälle henkilölle tuli puhelimeen viesti, että Amman varastolla tarvittaisiin kantoapua, kun meripäiväläiset ovat tuomassa sinne festivaaleilta tavaroita. Minä tunsin sydämessäni tilaisuuteni koittaneen: vihdoin pääsisin harjoittamaan pyyteetöntä palvelua. Niinpä ilmoitin, että minä voin mennä auttamaan kantamaan.
Kanto-operaatioon oli kuitenkin vielä tunti aikaa, joten ehdimme istahtaa teelle kahden satsangissa olleen naisen kanssa. Toinen heistä alkoi kertoa kuulumisiaan, ja kertoi aloittaneensa keväällä aikuisopinnot, ja miten hän koki, että se on hänelle oikein kunnon henkinen harjoitus. Hän kertoi, että siellä hän saa todella opetella nöyryyttä opettajien ja nuorempien opiskelijoiden kanssa toimiessaan. Kerta toisensa jälkeen hän toisti sanaa "nöyrtyä", ja minulla alkoi kellot hälyttää päässä: tämä on nyt Amman viesti minulle.
Tajusin häntä kuunnellessani, että en ole juurikaan ajatellut, mitä nöyrtyminen tarkoittaa. Päinvastoin se on kalskahtanut korvaani aina pikemminkin samalta kuin "syntinen" tai "tuomio". Että täytyy jotenkin pää riipuksissa alentua jonnekin ja pyytää anteeksi olemassaoloaan. Minun missionihan on ollut viime vuosina päinvastoin voimaantua, löytää valo itsestäni ja opetella uskomaan itseeni. Siihen ei tuo vanhanaikainen käsitykseni nöyrtymisestä ole oikein istunut.
Nyt aloin kuitenkin yhtäkkiä nähdä tuon sanan uudessa valossa. Otin tietoisesti tuon sanan sydämeeni ja tunnustelin miltä se tuntuu energiassani ja olemuksessani. Miltä Tuntuu silloin, kun olen nöyrä? Teepä tämä minun kanssani! Mene sydämessäsi nöyrään tilaan, ja tunnustele miltä Tuntuu. ♥
Minä huomasin, että minun ei itse asiassa tarvinnut tehdä mitään saattaakseni sydämeni nöyrään tilaan. Se meni sinne itsestään, kun vain annoin sen tapahtua. Huomasin myös, että se mitä aloin sitten tuntea sydämessäni, ei myöskään vaatinut minulta minkäänlaisia ponnistuksia, vaan se virtasi luonnostaan: puhdas myötätunto muita kohtaan. Olin aivan hämmentynyt, ja huomasin, että myös mieleni hiljeni aivan täysin. Tältäkö se tuntuu? Tämähän on aivan kuin huumetta. Eihän kukaan voi koskaan haluta olla missään muussa tilassa kuin nöyrässä tilassa, jos se todella tuntuu tältä.
Samalla kun tunnustelin miltä Nöyryys tuntuu sydämessäni ja olemuksessani, pidin itseni tietoisesti selkä suorassa ja seisoin omassa voimassani. Tajusin, mikä valtava voima ja armo ihmisessä virtaakaan, kun hän on sekä omassa voimassaan että nöyrä.
Hiljaa sydämessäni kiitin Ammaa, että hän salli minun kokea tämän kaiken yhden teekeskustelun aikana.
Terveisiä täältä pikkuisesta kodistani, jossa on tämän päivän aikana käynyt oikein kunnon puhuri! Taisi tuo viikonlopun uuteen vuoteen siirtyminen tehdä tehtävänsä, kun tuli pistettyä puolet vähäisestä omaisuudestani laatikoihin valmiina lähtemään kirpputorille. Eikä mille tahansa kirpputorille, vaan Amman kirpputorille Tampereelle, jonne voi viedä lahjoituksena tavaraa myyntiin. Kaikki myyntituotot menevät Suomen Amma-keskuksen toiminnan tukemiseen, jolla järjestetään mm.Amman Suomeen tulot, retriitit ja muut tapahtumat. Jos haluat lahjoittaa kirpputorille kotisi nurkista jotain, niin voit vaikka laittaa viestiä minulle, niin minä ohjaan sitten viestin eteenpäin. ♥
Niin, siis viime viikonloppu oli energeettisesti hyvin merkittävä koko maapallolla. Monet alkuperäiskansat ovat jo aikojen alusta laskeneet tuon päivämäärän tähtiasetelmia, joiden mukaan juuri menneenä viikonloppuna päättyi 26.000 vuotta kestänyt ajanjakso. Samaan aikaan oli myöskin uuden kuun viikonloppu, joka liittyy aina vanhasta irtautumiseen ja uudelle tilan tekemiseen - uskon, että oma kaappieni tyhjäys liittyi juurikin tähän samaan asiaan.
Mm. muinaiset hindulaiset kirjoitukset ennustavat tämän Kultaisen Ajan saapumiselle tarkan ajankohdan:
"Kun aurinko, kuu, Tishya-tähdistö ja Jupiter ovat yhdessä huoneessa,
on palaava Krita (eli Satya) aikakausi."
Tämä kirja sekä samaan sarjaan kuuluva "Eheytyminen" ovat kuulemma olleet EraNovan myydyimmat kirjat tämän kesän aikana. Kirjan kirjoittaja Dmitri Verishtshagin, venäläinen tutkija, on luonut yhdessä kolmen kollegansa kanssa tämän energiatietoisuuden edelleenkehittämismenetelmän Neuvostoliitossa jo 1980-luvulla. Kirjan esittelytekstissä sanotaan:
"Oletko koskaan aistinut, että kaiken sinussa tapahtuvan takana on jokin selittämätön tietoisuus? Oletko koskaan miettinyt, että sattuma ei olekaan sattumaa ja että koko elämä voisi olla täysin toisenlaista? Kirjassa paljastetaan energia- ja tietoisuusmaailman lakien salaisuudet ja kerrotaan, miten niitä voidaan käsitellä, sekä esitellään tekniikka, jolla elämän voi muuttaa paremmaksi ja menestyksekkääksi. Kirja sisältää monia neuvoja, miten voit saada voimia näiden saavuttamiseksi."
Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, jotka haluavat tutustua oman energiansa hallintaan ja saada tieteellistä todistetta energiamaailmasta. Kirjassa puhutaan mm.energialoisista, eli siitä, miten olemme jumissa yhteiskunnan kollektiivienergiaan, joka näkymättömästi ohjaa alitajuntaamme ja saa meidät pysymään tietyssä "ruodussa". Siksi meidän on hyvä oppia tuntemaan oma energiamme, muodostamaan oma energiakenttämme, jossa lähteenämme on alapuoleltamme tuleva maaenergia ja yläpuoleltamme tuleva kosminen energia. Näiden kahden voiman avulla ihminen pysyy omassa voimassaan vapaana ja elinvoimaisena, säästyy sairauksilta ja luo aktiivisesti oman elämänsä yksilönä.
"Itsenäisellä elämällä ei tarkoiteta erakoitumista metsään. Voit todellakin jatkaa elämääsi yhteiskunnassa, kaltaistesi joukossa ja käydä töissä, kulkea julkisilla kulkuneuvoilla ja elää normaalia perhe-elämää. Kuitenkin kaiken tämän keskellä voit säilyttää eheytesi sallimatta kenenkään tai minkään vahingoittaa itseäsi ja voit olla elämättä joukon lakien mukaan. Pystyt elämään oman energiatietoisen olemuksesi mukaisesti."
"Ihminen, joka on oppinut säätelemään energiatasapainoaan, ei milloinkaan masennu, vaikka mahdollisuuksia siihen on tarjolla paljonkin. Tällainen ihminen ymmärtää, että masennus ei ole normaalitila, vaan energiasairaus, joka pitää vain työstää energiakentässä ja poistaa sieltä."
Kirjassa on useita helppoja harjoituksia ja tehtäviä, joita kuka tahansa pystyy seuraamaan vaivattomasti.
Ennen kuin lähden yökävelylle tuonne lämpimään kesäyöhön joen rantaan, tahdon jakaa kanssasi jotain eilisillalta. ♥ Olen viettänyt viimeiset pari viikkoa kuta kuinkin kotona itsekseni kaikkea tänä vuonna ja erityisesti kesän aikana kokemiani asioita sulatellen. Välillä olen käynyt tapaamassa ystäviä ja olihan meillä myös huikea Jumalatar-rituaali, jossa saimme yhdistyä hyvin kauniilla ja pyhällä tavalla omaan naisen kehoomme ja vapautua vanhasta energiakudelmasta. Minulle tuo rituaali oli jopa niin voimallinen, että tuossa postauksessa mainitsemani seitsemän viikkoa kestäneet kuukautisetkin loppuivat siihen paikkaan. ♥ En ollut siitä kuitenkaan yllättynyt, koska juurikin tämän kevään ja kesän aikana olen huomannut miten suorassa yhteydessä me naiset olemme kohtuumme, ja miten synkronismissa sen kanssa elämme. Kohtumme kautta olemme suorassa yhteydessä Äiti Maahan, ja se, miten ajattelemme naiseudestamme, seksuaalisuudestamme ja pyhästä jumalattaruudestamme, vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme, luovuuteemme, ihmissuhteisiimme, energiatasoomme ja mieleemme.
Lauantaina kävin pyörähtämässä Kotkan Meripäivillä moikkaamassa Amma-kahvilassa tuttuja. ♥ Minulle on jo pitkän aikaa nostettu termiä "epäitsekäs palvelu", ja olen miettinyt, että mitä minä voisin tehdä, aivan konkreettisesti? Amma-kahvilassa ollessani mietin tuota asiaa ja ihailin ystäviäni, jotka pitivät kahvilaa koko viikon yllä aina aamu kymmenestä yö kolmeen saakka! Kotiin ajaessani pyysin Ammalta, että hän ohjaisi minua ja auttaisi minua ymmärtämään paremmin epäitsekkään palvelun sisintä olemusta. Miksi epäitsekäs palvelu on minulle täällä vaikeampaa kuin ashramissa? Miksi minua välillä ärsyttää jo pelkkä ajatuskin epäitsekkäästä palvelusta? Miksi en osaa suhtautua siihen täällä ilolla?
Illalla kotiin päästessäni tunsin ohjauksen, että olisi hyvä mennä seuraavana päivänä joka viikonloppuiseen Amma-satsangiin. Olen saanut niin monta kertaa kokea, että satsangissa ylimääräinen tuska häviää ja sydän kevenee, asiat selkenee ja mieli rauhoittuu.
Sunnuntaiaamuna olin melkeinpä unohtanut koko epäitsekkään palvelun kysymyksen, ja tunnustelin oloani joogamatolla. Tunsin, että mieli oli jotenkin turta ja olo oli iloton. Aloin aistia, että nyt taidetaan olla tekemisissä noiden uuden kuun ja Kultaisen Ajan energioiden kanssa, että jotain nostetaan nyt pintaan rajusti, kuin viimeisenä työntönä pitkän putken jälkeen.
Yhtäkkiä tajusin kirkkaasti ja vakavasti, millaisen putken läpi olen tämän vuoden aikana tullut. Että ei ole mitenkään ihme, jos olen nyt yhtäkkiä kaiken jälkeen vähän iloton ja voimaton. Että joku voisi jopa sanoa, että "no on tätä odotettukin". Minäkin olen, totta puhuakseni. Jos takataskussa on koko naiseuden uudelleenmääritys, yksi ihmissuhde-ero, äidin menetys ja uusi elämä Californian energioissa, niin johan se nyt on kumma, jos ei missään tunnu. Sitä vain ratsastaa niin tiukasti kunkin päivän energioissa, että ei juurikaan jää murehtimaan menneitä vaan pitää tiukasti katseen käsillä olevassa hetkessä. Puuhhhh.....
Nyt tämä kaikki sitten vyöryi kerralla yli. Minä makasin joogamatolla ja yritin löytää pakokeinoa. Mihin hyppäisin? Tahtoo metsään!!!! Tahtoon luontoon!!! Pitäisikö lähteä Pohjanmaalle....??? Ei.... Okei. Ja muistin taas Amma-satsangin. Menenkö sinne? Kyllä! En jaksa... Sydän tiesi, että se on ainoa oikea paikka tässä olotilassa, mutta mieltä laiskotti. Ei jaksa lähteä ajamaan...
Tällä muutaman vuoden kokemuksella tunnistan kuitenkin jo Amman kutsun. Ja tunnistan myös ristiriitaiset olot. Olen huomannut, että yleensä on niin, että mieli alkaa viime tingassa keksiä joitain tekosyitä, miksi ei pitäisi lähteä satsangiin mukaan. Mutta juuri siinä vaiheessa varsinkin pitää lähteä, koska yleensä silloin on tiedossa voimallinen ilta. Niin nytkin.
Satsangissa ei ollut aivan kauheasti ihmisiä tällä kertaa, kun osa oli Meripäivillä ja osa varmastikin kesäreissuillaan. Mutta se ei tunnelmaa lannistanut. Amman energia oli niin ylitsevyöryvä, että tuntui, että sydän oli aivan haljeta rakkaudesta. ♥ Satsangin jälkeen eräälle henkilölle tuli puhelimeen viesti, että Amman varastolla tarvittaisiin kantoapua, kun meripäiväläiset ovat tuomassa sinne festivaaleilta tavaroita. Minä tunsin sydämessäni tilaisuuteni koittaneen: vihdoin pääsisin harjoittamaan pyyteetöntä palvelua. Niinpä ilmoitin, että minä voin mennä auttamaan kantamaan.
Kanto-operaatioon oli kuitenkin vielä tunti aikaa, joten ehdimme istahtaa teelle kahden satsangissa olleen naisen kanssa. Toinen heistä alkoi kertoa kuulumisiaan, ja kertoi aloittaneensa keväällä aikuisopinnot, ja miten hän koki, että se on hänelle oikein kunnon henkinen harjoitus. Hän kertoi, että siellä hän saa todella opetella nöyryyttä opettajien ja nuorempien opiskelijoiden kanssa toimiessaan. Kerta toisensa jälkeen hän toisti sanaa "nöyrtyä", ja minulla alkoi kellot hälyttää päässä: tämä on nyt Amman viesti minulle.
Tajusin häntä kuunnellessani, että en ole juurikaan ajatellut, mitä nöyrtyminen tarkoittaa. Päinvastoin se on kalskahtanut korvaani aina pikemminkin samalta kuin "syntinen" tai "tuomio". Että täytyy jotenkin pää riipuksissa alentua jonnekin ja pyytää anteeksi olemassaoloaan. Minun missionihan on ollut viime vuosina päinvastoin voimaantua, löytää valo itsestäni ja opetella uskomaan itseeni. Siihen ei tuo vanhanaikainen käsitykseni nöyrtymisestä ole oikein istunut.
Nyt aloin kuitenkin yhtäkkiä nähdä tuon sanan uudessa valossa. Otin tietoisesti tuon sanan sydämeeni ja tunnustelin miltä se tuntuu energiassani ja olemuksessani. Miltä Tuntuu silloin, kun olen nöyrä? Teepä tämä minun kanssani! Mene sydämessäsi nöyrään tilaan, ja tunnustele miltä Tuntuu. ♥
Minä huomasin, että minun ei itse asiassa tarvinnut tehdä mitään saattaakseni sydämeni nöyrään tilaan. Se meni sinne itsestään, kun vain annoin sen tapahtua. Huomasin myös, että se mitä aloin sitten tuntea sydämessäni, ei myöskään vaatinut minulta minkäänlaisia ponnistuksia, vaan se virtasi luonnostaan: puhdas myötätunto muita kohtaan. Olin aivan hämmentynyt, ja huomasin, että myös mieleni hiljeni aivan täysin. Tältäkö se tuntuu? Tämähän on aivan kuin huumetta. Eihän kukaan voi koskaan haluta olla missään muussa tilassa kuin nöyrässä tilassa, jos se todella tuntuu tältä.
Samalla kun tunnustelin miltä Nöyryys tuntuu sydämessäni ja olemuksessani, pidin itseni tietoisesti selkä suorassa ja seisoin omassa voimassani. Tajusin, mikä valtava voima ja armo ihmisessä virtaakaan, kun hän on sekä omassa voimassaan että nöyrä.
Hiljaa sydämessäni kiitin Ammaa, että hän salli minun kokea tämän kaiken yhden teekeskustelun aikana.
"Everyone in the world should be able
to sleep without fear, at least for one night.
to sleep without fear, at least for one night.
Everyone should be able to eat to his fill, at least for one day.
There should be at least one day
when hospitals see no one admitted due to violence.
when hospitals see no one admitted due to violence.
By doing selfless service for at least one day,
everyone should help the poor and needy.
everyone should help the poor and needy.
It is Amma's prayer that at least this small dream be realized."
-Amma
Teen juotuani lähdin kantoapuun kevein sydämin. Koko kantamisoperaation ajan pidin itseni tietoisesti nöyrässä tilassa nähdäkseni mitä tapahtuu ja miten mieleni siihen reagoi. Ihmetyksen ja kiitollisuuden vallassa kannoin laatikoita melkein itku kurkussa, mieli täysin hiljaisena. Unohdin "itseni" täydellisesti. Se oli huumaavaa.
Sana "nöyryys" tuntui olevan minulle nyt jokin suunnaton avain aivan uuteen olomuotoon, jossa sieluni yhtäkkiä aivan janosi saada auttaa, palvella, tehdä lisää hyvää muiden eteen. Tajusin, että niin kauan, kuin en anna itseni nöyrtyä, myös epäitsekäs palvelu on melkeinpä mahdotonta. Ego tulee aina tielle häiritsemään ja viemään huomiota muualle. Niinpä otan nyt henkilökohtaiseksi missiokseni oppia muistamaan pitämään nöyryyden asenteen sydämessäni. Kiitos, kiitos, kiitos!
Rakkauden täyteisiä unia!
Om Namah Shivaya,
Deepthi
