KUN YSTÄVÄMME, JOHTAJAMME JA SANKARIMME KUOLEVAT
Kirjoittanut Jennifer Hoffman (enlighteninglife.com)
13.8.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Monien teidän tapaan olin yllättynyt kuullessani Robin Williamsin kuolemasta tällä viikolla, mutta tavallaan en ollut. Vaikka minusta hän oli erittäin hauska ja pidin hänestä, häntä ympäröi aina jokin sävy, tietty onneton energia, mitä aina ihmettelin. Mitä hän piilotteli ja miten pitkälle oli liian pitkälle hänellä? Jos näit hänen koskaan esiintyvän livenä, tiedät, että hän meni melko pitkälle eikä näyttänyt koskaan välittävän, ketä hän loukkasi tai satutti. Nauru antoi hänelle luvan luoda tuskansa yli ja epäilen, että mitä pidemmälle hän meni pimeyteensä, sitä enemmän hänen tarvitsi käyttää pilkantekoa ja satiiria sen käsittelemiseen. Puolustiko hän kärsimystään, jos hän pystyi saamaan ihmiset nauramaan tuossa parantumisprosessissa? Se oli minusta vaarallinen merkki ja luulen olleeni oikeassa. Mutta miljoonat rakastivat ja ylistivät häntä ja kun sankarimme, johtajamme ja ystävämme kuolevat - nekin joita emme ole koskaan tavanneet kasvotusten - sillä on tärkeä maailmanlaajuinen vaikutus, mitä emme voi sivuuttaa, ja kuolemaan sisältyy lahja, mistä voimme olla kiitollinen.
Hänen huume- ja alkoholiriippuvuutensa ei ole yllättävä, kun ottaa huomioon hänen energiansa. Hänenlaisensa ihmiset joiden persoonallisuus, lahjat, kyvyt ja viesti vetoaa suureen ihmisjoukkoon, kulkevat usein maailmojen välissä ja heidän on vaikea maadoittua, joten he kääntyvät alkoholin ja/tai huumeiden puoleen tarpeesta paeta energiaansa kohdistuvaa vetoa ja löytää tasapaino maailmassa, mikä repii kirjaimellisesti heidät hajalle energeettisesti. Kun lähtee sille polulle, siltä on vaikea karata.
Minulla ei ole mitään huumeiden tai alkoholin käyttöä vastaan, vaikken käytä kumpaakaan (satunnaista viinilasillista (olen ranskalainen) lukuun ottamatta en juo) ja se johtuu siitä, etteivät ne viehätä minua. Ja olen nähnyt liian monia ihmisiä, jotka ottavat askeleen tuolle polulle ja sitten putoavat riippuvuuspyörteeseen, koska he luulevat virheellisesti voivansa paeta keinotekoisen hilpeytensä euforiaan maksamatta seuraamuksista. Robinin kaltaisille se on kalteva pinta, koska heidän energiansa on pirstoutunut ja laimentunut ja heidän henkilökohtaiset ongelmansa, jotka sallivat heidän viehättää monia ihmisiä, korostuvat. Alkoholi ja/tai huumeet voivat antaa helpotusta, mutta ne addiktoivat, silloin kun ollaan riippuvaisia ulkoisista lähteistä eikä vahvisteta itseä sisältä käsin. Sekin on kalteva pinta, koska he ilmaisevat luovaa nerouttaan sisäisten demoniensa kautta - heidän vihansa ja tuskansa on heidän luomispalonsa. Jos he sammuttavat tuon palon, he menettävät etulyöntiasemansa eikä heillä ole enää luomisresursseja - tai niin he luulevat.
Yhdistyneessä ja hyvin sosiaalisessa maailmassamme Robin Williamsin kaltaisista ihmisistä tulee ystäviämme, johtajiamme ja sankareitamme, vaikkemme ehkä koskaan tapaa heitä henkilökohtaisesti. Voimme päästä hyvin lähelle heitä ja jakaa sellaisen läheisyyden, mikä tekee vaikeaksi tunnistaa heidän inhimillisyytensä. Niinpä heidän kuollessaan, meistä tuntuu petetyltä ja loukatulta, ikään kuin olisimme tunteneet heidät henkilökohtaisesti. Mutta sitä he antavat meille - iloa ja yhteyttä, mikä tekee yhteydestä hyvin helppoa ja yleismaailmallista. Myös heidän kuolemansa tunnetaan yleismaailmallisesti ja se herättää reaktioita, joihin sisältyy pettymys - sankareiden, ystävien ja johtajien ei ole tarkoitus kuolla, he ovat superihmisiä eikä heitä sido samat säännöt ja rajoitukset kuin meitä. Ja kuitenkin sitoo, kuten havaitsimme tällä viikolla.
Robinin kuolemauutista seurannut suru oli myötätuntopyörre (aloin kirjoittaa näistä 2007), mikä avautuu, kun meillä on tarvetta vapauttaa surua ja avautua vastaanottamaan enemmän rakkautta. Fyysisinä olentoina meitä hallitsevat fysiikan lait ja yksi näistä laeista toteaa: "Kaksi "asiaa" ei voi varata samaa tilaa samaan aikaan." Tähän sisältyy fyysinen tila ja energiatila. Olemme saaneet erittäin voimakkaita energialatauksia viime viikkoina, mutta ellemme vapauta jotain ilmentämäämme energiaa, sille ei ole sijoituspaikkaa. Suruenergia varaa paljon energiatilaa, mutta sitä on vaikea vapauttaa, koska se saa olomme tuntumaan niin pahalta. Niinpä silloin kun meidän täytyy vapauttaa surua, avautuu myötätuntopyörre, minkä luo jokin tapahtuma, joka tekee kaikki hyvin surulliseksi, ja tämä sallii surun virrata ulos ja tulla korvatuksi korkeammalla värähtelevällä rakkausenergialla.
Niitä joille on annettu sydän, minkä he jakavat maailman kanssa, siunataan usein elämällä, mikä pakottaa heidät oppimaan ilon ilmentäminen - he joko oppivat nauramaan tai he itkevät koko ajan. Uskon, että tämä oli osa Robinin matkaa ja hänen lahjaansa ihmiskunnalle. Riippumatta siitä, näetkö hänet ystävänä, sankarina vai johtajana, hän oli ehdottomasti hauska ja hän jakoi ainutlaatuisen ilonsa, huumorinsa, näkemyksensä ja havaintotapansa maailman kanssa. Häntä kaivataan, mutta ennen kaikkea hänen viimeinen lahjansa meille oli avata sydämemme suuremmalle vastaanottamiselle, jotta voimme vapauttaa enemmän surua, ruumiillistaa enemmän rakkautta ja nauttia suuremmasta yhteydestä yhteisenä surunamme hänen kuolemastaan. Lepää rauhassa, Robin, matkasi on palvellut meitä hyvin ja muistelemme sinua rakkaudella.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
