Minulla oli eilen ilo saada jakaa mielenkiintoinen keskustelu tästä ajasta ja juuri näistä käsilläolevista päivistä ystäväni kanssa. Keskustelussa yhdistyivät juurikin Maya-kalenterin 10 päivän tähtiportti-jakso, Sandy-hurrikaani, tällä kertaa erittäin voimallisena tuntunut täysikuu, sekä vielä vanhan ajan kekrijuhla, jota meillä vietetään nyt Halloweenina. Nämä kaikki huikeat tapahtumat ovat sijoittuneet nyt tismalleen samaan ajankohtaan, joten ei ole ihme, että olemme saattaneet olla hiukan "pyörityksessä". Mm.Taivaannaula-sivusto kertoo kekristä näin:
"Kekri on satovuoden päätös, suvun vainajien muistojuhla ja uuden vuoden ensimmäinen päivä."
Kekrikalenterin mukaan olemme nyt "jakoajassa", joka kestää 11.11 olevaan Martinpäivään saakka.
"Kekriä seurasi jakoaika, joka kesti kekristä Martin päivään. Jakoajan tarkka ajankohta vaihtelee lähteiden mukaan, mutta käytännössä se kestää 12 tai 11 päivää. Jakoaikaa tarvitaan tasaamaan aurinkovuosi ja kuuvuosi, sillä kahdestatoista kuukaudesta ei tule kokonaista aurinkovuotta, vaan jäljelle jää noin 11 vuorokautta kestävä aukko, joka on vuosittain tasattava. Vuoden loputtua tarvittiin siis jakoaika, jonka jälkeen uusivuosi saattoi alkaa. Muinaissuomalaisille jakoaika oli pyhää aikaa vuosien “välissä”, tavallaan vuosi pienoiskoossa.
Jakoaika on vanhaa juhla-aikaa, jonka aikaisilla teoilla on vaikutusta koko vuoden tapahtumiin. Uusi vuosi on vielä heiveröinen lupaus ja altis erilaisille kohtalonoikuille. Ihmisten teoilla on suuri vaikutus alkavan vuoden onneen. Jakoaikana monet arkiset työt olivat kiellettyjä – niiden tekijä turmeli tulevan vuoden onnensa. Kuten suurien juhlien aikaan yleensäkin, jakoaikana piti olla hiljaa ja äänettömästi."
Koska olemme juuri päättäneet kekrivuoden, ei siis ole ihme, jos olemme viime aikoina tunteneet esimerkiksi selittämätöntä surua. Emme tiedä, mitä suremme tai miksi tunnemme olomme alakuloiseksi, niin vain on. Hienovarainen kehomme tuntee luonnon rytmin, ja tietää, että on sadonkorjuun, hiljentymisen aika, joten se valmistautuu päästämään irti, tekemään hiljaisuudelle tilaa. Surun tunne nousee irtipäästämisen haikeudesta, ja niin saa olla. Se kertoo siitä, että olemme synkronismissa luonnon ja universaalin rytmin kanssa.
"Kaikki mitä piti tehdä, on nyt tehty. Ensilumi on maassa. On aika levätä."
Tämä viikonloppu on myös aikaa, jolloin tunnemme herkemmin edesmenneiden rakkaidemme läsnäolon. Heitä kiittämällä ja heitä rakastavasti ajatellen, saamme heihin yhteyden ja voimme saada vastaanottaa hiljaista tukea, hoivaa ja pyyteetöntä rakkautta.
Hiljaisuuteen virittävää kekrijuhlaa,
Deepthi
"Kekri on satovuoden päätös, suvun vainajien muistojuhla ja uuden vuoden ensimmäinen päivä."
Kekrikalenterin mukaan olemme nyt "jakoajassa", joka kestää 11.11 olevaan Martinpäivään saakka.
"Kekriä seurasi jakoaika, joka kesti kekristä Martin päivään. Jakoajan tarkka ajankohta vaihtelee lähteiden mukaan, mutta käytännössä se kestää 12 tai 11 päivää. Jakoaikaa tarvitaan tasaamaan aurinkovuosi ja kuuvuosi, sillä kahdestatoista kuukaudesta ei tule kokonaista aurinkovuotta, vaan jäljelle jää noin 11 vuorokautta kestävä aukko, joka on vuosittain tasattava. Vuoden loputtua tarvittiin siis jakoaika, jonka jälkeen uusivuosi saattoi alkaa. Muinaissuomalaisille jakoaika oli pyhää aikaa vuosien “välissä”, tavallaan vuosi pienoiskoossa.
Jakoaika on vanhaa juhla-aikaa, jonka aikaisilla teoilla on vaikutusta koko vuoden tapahtumiin. Uusi vuosi on vielä heiveröinen lupaus ja altis erilaisille kohtalonoikuille. Ihmisten teoilla on suuri vaikutus alkavan vuoden onneen. Jakoaikana monet arkiset työt olivat kiellettyjä – niiden tekijä turmeli tulevan vuoden onnensa. Kuten suurien juhlien aikaan yleensäkin, jakoaikana piti olla hiljaa ja äänettömästi."
Tuossa 11.11 päivässähän on tänä vuonna muutenkin aivan erityinen voima. Se on kosminen hetki, jolloin maapallolle virtaavat energiat suovat valtavat mahdollisuudet itsen oivaltamiseen, taivas-maa-kanavan täydelliseen yhdistymiseen. Tuona päivänä kannattaa yhdistyä niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa saat olla täysin oma itsesi, ja joiden kanssa saat vaikka yhdessä hiljentyä ja herkistyä kuuntelemaan ja vastaanottamaan uuden kosmisen valolatauksen.
Koska olemme juuri päättäneet kekrivuoden, ei siis ole ihme, jos olemme viime aikoina tunteneet esimerkiksi selittämätöntä surua. Emme tiedä, mitä suremme tai miksi tunnemme olomme alakuloiseksi, niin vain on. Hienovarainen kehomme tuntee luonnon rytmin, ja tietää, että on sadonkorjuun, hiljentymisen aika, joten se valmistautuu päästämään irti, tekemään hiljaisuudelle tilaa. Surun tunne nousee irtipäästämisen haikeudesta, ja niin saa olla. Se kertoo siitä, että olemme synkronismissa luonnon ja universaalin rytmin kanssa.
"Kaikki mitä piti tehdä, on nyt tehty. Ensilumi on maassa. On aika levätä."
Tämä viikonloppu on myös aikaa, jolloin tunnemme herkemmin edesmenneiden rakkaidemme läsnäolon. Heitä kiittämällä ja heitä rakastavasti ajatellen, saamme heihin yhteyden ja voimme saada vastaanottaa hiljaista tukea, hoivaa ja pyyteetöntä rakkautta.
Hiljaisuuteen virittävää kekrijuhlaa,
Deepthi
