15.3.10

Maadoitusharjoituksia ja viulunsoittoa


Heii, tänään on ollut aivan upea mahalaskupäivä, toisin sanoen olen opetellut kädestä pitäen maadoittumaan! :DD Mennyt neljä kuukautta on ollut hauskaa mutta myös hurjaa aikaa. Nyt viikonlopun aikana tunsin energioissani tulleeni tämän periodin päähän ja loppurutistus ”ulos putkesta” oli erittäin voimallinen ja raskaskin kokemus. Lauantai-illan kävelin kotona keikalta palattuani pitkin seiniä, vaikka itse keikka oli mennyt aivan loistavasti.  Tunsin jonkun muuttuneen peruuttamattomasti. Olo oli yhtä aikaa surullinen ja yksinäinen, mutta samalla tajusin, että olen jossain välitilassa, ennen kuin saan uudesta olotilastani kiinni. Sitä voi verrata siihen olotilaan, kun olet juuri laittanut avioeropaperit vireille, joka käynnistää harkinta-ajan. Tai siihen tilaan, kun olet juuri istunut yo-kirjoituksissa, tehnyt kaikkesi, muttet vielä täysin tiedä, millaisin paperein valmistut. Olen välitilassa, jossa ympärillä on toisaalta orastava riemu ja vapaus, mutta myös hiljaisuus ja egon pelot. 

Sekä viulu. Jostain syystä tuo vanha kapistus nousi viime viikolla kotelostaan. Lauantaiyönä soitin Konsta Jylhän Vaiennut viulu-laulua. Tuntui niin kuin olisin soittanut hautajaislaulua tämän upean, voimallisen periodin päättymisen kunniaksi. Lohdutin itseäni. Sain myös viikonloppuna tietää, että yksi oppaistani on joku edesmennyt klassisen musiikin säveltäjämestari. Sain hänestä jopa tuntomerkit. Googlasin häntä netistä, kävin läpi varmasti 30 säveltäjää, mutten löytänyt. Kunnes eilen ystäväni soitti ja kysyi, voisiko se olla Franz Schubert. Kävin katsomassa hänen kuvaansa, ja tuntomerkit täsmäsivät täydellisesti: pienet silmälasit, kihara tukka, säveltänyt musiikkia hyvin monipuolisesti erilaisille kokoonpanoille, soitti viulua.  Tajusin myös pari muutakin asiaa. Ensinnäkin olen käynyt sillä hautausmaalla, jolle hänet on Wienissä haudattu. Olen myös ollut keikalla niissä kaupungeissa, joissa hän on vaikuttanut: Wienissä ja Gratzissa. Hän on toiminut musiikinopettajana Unkarissa, ja mulla on ollut unkarilainen viulunsoitonopettaja. Ja vielä: kun menin naimisiin v.2004, häämarssina oli Franz Schubertin Ave Maria.

Ja nyt sitten tuo viulu kököttää tuossa pöydällä nenäni edessä. Kai sille jotain pitäisi tehdä.

Äh, miten tää juttu nyt taas lipsahti ”tälle puolelle”!!! :DDD 

NYT maadoitusta kehiin: lähden lenkille, ja sen jälkeen pistän Lauri Tähkät soimaan ja alan siivoamaan. Päivän päätteeksi aion vielä tehdä maadoittavat merisuolajalkakylvyt.

Iloa ja vielä kerran Iloa viikkoosi! <3