"Mistä etsisin valaistumista?
"Täältä"
"Koska se tapahtuu?"
"Se tapahtuu parhaillaan"
"Miksi sitten en koe sitä?"
"Koska et katso"
"Mitä minun pitäisi katsella?"
"Ei mitään, katsele vain"
"Katsele mitä?"
"Mitä tahansa mihin silmäsi osuvat"
"Onko minun katsottava tietyllä tavalla?"
"Ei. Tavallinen tapa riittää"
"Mutta enkä minä aina katso tavallisella tavalla?"
"Et"
"Miksi ihmeessä en?"
"Koska katsellaksesi sinun täytyy olla paikalla. Enimmäkseen olet jossain muualla"
- Anthony de Mello
"Täältä"
"Koska se tapahtuu?"
"Se tapahtuu parhaillaan"
"Miksi sitten en koe sitä?"
"Koska et katso"
"Mitä minun pitäisi katsella?"
"Ei mitään, katsele vain"
"Katsele mitä?"
"Mitä tahansa mihin silmäsi osuvat"
"Onko minun katsottava tietyllä tavalla?"
"Ei. Tavallinen tapa riittää"
"Mutta enkä minä aina katso tavallisella tavalla?"
"Et"
"Miksi ihmeessä en?"
"Koska katsellaksesi sinun täytyy olla paikalla. Enimmäkseen olet jossain muualla"
- Anthony de Mello
Miten valaistua?
Älä takerru mihinkään, älä mihinkään ideaan, koska vieläpä valaistumisen ideaankin takertuminen on kahle. - Osho
Nirvana tai pysyvä valaistuminen tai todellinen henkinen kasvu voidaan saavuttaa vain sitkeästi osoittamalla todellista rakkautta. - M. Scott Peck
Viisas ei etsi valaistumista, hän odottaa sitä. Joten odottaessani tulin ajatelleeksi, että hämmennyksen etsiminen voisi olla hauskempaa. ... Valaistuminenhan alkaa kun hämmennys loppuu. - Terry Pratchett
Historian opit eivät ole yhtään sen valaisevampia kuin niiden tulkitsijoiden viisaus. - David Schoenbrun
Kauneuden koskettamana astumme valaistumisen esikammioihin. Korkeammalle ja korkeammalle edetessämme voimme huomata, että ei ole muuta kuin kauneutta. Eikö ole sääli, ettemme vielä pysty jatkuvasti näkemään sitä. - Hans Taeger
Kuten elefantit eivät kulje jänisten polkuja, suuri valaistuminen ei ole kiinni pikkuasioista. - Yung-Chia
Valaistuminen tulee
odottamatta
Lähde: Timo
Teide
Alat vain oivaltaa ja
yhdistellä asioita laajemmin. Valaistua voi lukemalla ja opettelemalla,
valaistua voi kokemalla. Hetkellinen valaistumiskokemus, lähes
ohikiitävä kosketus, joka ylittää tämän maailman. Ja sinä muistat
enemmän, tunnet enemmän, olet enemmän elossa. Valaistumisesta on puhuttu
kuin sadusta, joka on saattanut tapahtua, jossakin kaukana, jollekulle.
Suhde valaistumiseen, sen kokemukseen, on vaipunut unholaan. Siitä
huolimatta valaistumisia tapahtuu jatkuvasti ympärillämme. Nämä
valaistumiset eivät ole tarinoita puun alla istuvasta pyhimyksestä, joka
kokee jotakin. Nämä valaistumiset ovat todellisia heräämisiä,
arkipäivän elämässä oivaltamista, kokemista, tuntemista. Ei ole vain
yhdenlaista valaistumista, jossa, kuin taikaiskusta, ymmärrät koko
universumin mysteerin. Pikemminkin valaistuminen on kokemista
annoksittain. Maailman syömistä pieninä palasina ja noiden palasten
mutustelemista, kunnes kaikki maut on koettu. Sitten on vuorossa
seuraava pala ja elämykset. Sillä oivaltaminen on elämystä ja herkkyyden
lisääntyminen suurta orgasmia, jatkuvaa esileikkiä ja rakastelua
olemassaolon kanssa. Huomasitko? Valaistumisesi äskeinen askel tuli
otettua huomaamattasi.
Kenties olet aika ajoin ihmetellyt oivalluksiasi,
uutta perspektiiviä, uudenlaista ymmärrystä, rakkauden tunnetta. Voimme
kutsua sitä valaistumiseksi. Henkiseksi askeleeksi kohti suurempaa
valaistumista. Voimme puhua valaistumiskokemuksista. Noista enemmän tai
vähemmän huomattavista transsendentaalisista kohtaamisista itsensä
kanssa. Se on kuin seksuaalisuuden kokeminen. Mitä laajempaa, herkempää
ja vapautuneempaa kokeminen, on sitä lähempänä olemme heräämistä unesta.
Valaistuminen on heräämistä unesta. Voit herätä kuin lapsi,
kertarysäyksellä silmät auki. Voit herätä kuin aamu-uninen nuori, pikku
hiljaa todellisuutta tiedostaen. Voit herätä! Rakas olento. Voit herätä
tiedostamaan ja rakastamaan!
Valaistumiskokemukset ovat yksilöllisiä.
Yksilöllisyyden näihin yksilöllisyyden rajoittuneisuutta avartaviin
kokemuksiin tuo yksilön historia. Kokemukset, mieltymykset, tietoisuuden
taso, kulttuuritausta, uskonto ja muut tekijät, joiden kautta
hahmotamme suhdettamme todellisuuteen. Yksilöllisistä
valaistumiskokemuksista kehittyy universaali valaistumisen tila, jossa
elämme elämäämme kuten ennenkin, mutta kaikki vaikuttaa erilaiselta.
Olemme lähempänä totuutta. Olemme lähempänä oman itsemme totuutta omassa
olemisessamme. Vailla askeltakaan, vailla ainuttakaan fyysistä
ponnistusta, olemme liikahtaneet merkittävämmin kuin yksikään fyysinen
teko koko planeetan historiassa. Jokainen fyysinen suoritus saa
merkityksensä vain henkisen liikahtamisemme kautta. Pelkkä fyysinen
suoritus on merkityksetön. Sitä ei ole. Jokainen fyysinen liike ja
ponnistus tapahtuu vain saavuttaaksemme valaistumisen. Koko maailma on
meidän matriisimme vain oppiaksemme rakastamaan ja olemaan rakkaus.
Valaistuminen on rakastumista ja rakastamista. Valaistuminen on
rakastumisen tihenemistä kunnes ei rakastumisen ja rakastumisen väliä ei
enää ole, on vain, rakastuminen kokoajan, eli rakastaminen, oleminen
rakkaus itse. Mitä laajemmasta valaistumisen tilasta puhutaan sitä
varauksettomampaa rakastaminen on.
Mestari
Valaistumisella ja
mestaruudella ei ole tienviittaa tai päästötodistusta, josta ihminen
havaitsee saavutuksensa. Päästötodistus on tämä hetki, ajatus, toiminta,
nyt! Koska koko elämän ja kuoleman rajat ylittävän henkisen kehityksen
todellisuus on ollut unohduksissa suurelta osalta ihmiskuntaa, on myös
järjestelmä muovautunut kunnioittamaan enemmän ulkoisia nimikkeitä kuin
sisäistä valaistumista. Valaistuminenkin on ollut unohduksissa. Se tulee
heräämään kollektiiviseen tietoisuuteen ihmislapsien ollessa yhä
lähempänä valaistumisen tilaa tai peräti syntyessään siihen. Tällainen
on kehityssuunta.
Valaistuminen on yksilöllinen kokemus, jossa ihminen
avautuu ykseyteen. Kokemus sinänsä saattaa olla lähes ohikiitävän hetken
kaltainen humahdus, euforinen tila, mitä erilaisimmissa tilanteissa
koettuna. Oivallukset alkavat tästä hetkestä. Jotakin perustavaa muuttuu
ihmisyksilön suhteessa itseensä ja kaikkeuteen. Yksilöllisen
valaistumisesta tekevät persoonalliset taipumukset, heikkoudet ja
vahvuudet. Valaistumisia on yhtä monen kaltaisia kuin yksilöitä.
Persoonallisuus muovaa ykseyden kokemuksen vaikutusta fyysiseen
ihmiselämään. Mestari voi olla taloudellisessa mielessä rikas tai köyhä.
Se ei muuta häntä miksikään. Hän on vakaa ja nöyrä, riippumatta
taloudellisesta asemasta tai yhteiskunnallisesta arvostuksesta. Mestari
ei tavoittele taloudellista vaurautta, hän ottaa vastaan sen mikä tulee.
Kohtuus on läsnä mestarin elämässä. Vauraus on mestarille siunausta
pikemmin kuin voittamista. Tätä siunausta kohdellaan kuin luomakuntaa,
siten että omat perustarpeet tyydyttyvät ja sen jälkeen jaetaan
kanssaeläjille. Jakaminen ei välttämättä ole rahan jakamista, vaan
pääoman käyttämistä sellaisiin tarkoituksiin, jotka pitkän päälle
palvelevat kokonaisuuden etua. Mestari kokee itsensä vailla ulkoisesti
asettuja arvoja. Hänellä voi olla millainen status tahansa, mutta sillä
ei ole vaikutusta hänen suhteeseensa totuuteen ja rakkauteen. Statusten
maailmassa tämä on mestaruudelle valtava haaste. Eikä se ole niin
vakavaa, sillä mestari tietää mistä mestaruus muodostuu. Se ei ole
mikään oppiarvo, jonka saavutettuaan voi elää miten tahtoo.
Henkisyyden
ja olemisen taidon mestari elää joka hetki todeksi omaa itseään
tietoisesti. Tämä on mestarin olemus. Mestari jää usein taustalle
yhteiskunnan megatrendeistä. Ei hän valitse taustalle jäämistä, hän vain
antaa asioiden tapahtua. Ihmiskunnan todellinen avautuminen
olemassaolon mysteereille alkaa vasta silloin kun henkisen totuuden
etsijät ja mestarit toimivat neuvonantajina. Maailman todellinen
tervehtyminen alkaa silloin kun mestareiden opastusta kuunnellaan
arkipäiväisessä päätöksen teossa elämän kaikilla sektoreilla.
Politiikassa, talouselämässä, yhdyskunta- ja yhteiskuntasuunnittelussa
ja niin edelleen. Yleisellä ja yksityisellä tasolla. Mestari tiedostaa
mahdollisuuksia ja kokonaisuuksia olemassaolon kaikissa muodoissa ja
toiminnoissa. Mestarissa on varmuutta, vahvuutta ja pysyvyyttä. Varmuus
ja totuus saattavat vaikuttaa ylimieliseltä itsekeskeisyydeltä. Mestari
on kuitenkin nöyrä vahvuudessaan, sillä hän tietää, että aina on
mahdollisuus kasvaa ja kehittyä, että aina löytyy laajempia mestareita
ja totuudellisempia sivilisaatioita. Mestaruus on tila, jonka mestari
oivaltaa itsessään ikään kuin yllättäen. Toiset saattavat oivaltaa sen
hänen tavastaan elää todeksi rakkautta.
- Timo Teide