Tämä viikonloppu toi tullessaan suru-uutisen. Kotikylällämme tapahtui ampumavälikohtaus, jonka tuloksena menehtyi minua kaksi vuotta vanhempi perheenäiti ja vaimo, jonka minäkin muistan kouluajoilta. Suurimmat ja syvimmät suruvalitteluni hänen perheelleen, lähiomaisilleen ja ystävilleen.
JALANJÄLJET
Eräänä yönä mies näki unen. Hän oli kävelemässä rannalla Luojamme kanssa,
kun taivaalle välähti näkymiä hänen elämästään.
Jokaisessa näkymässä hän huomasi kahdet jalanjäljet hiekassa,
toiset hänen omansa ja toiset Luojan jalanjäljet.
Ennen kuin viimeiset näkymät hänen elämästään tulivat esille,
hän katsoi taakseen jalanjälkiä hiekassa. Hän huomasi,
että monta kertaa matkan varrella oli vain yhdet jäljet hiekassa.
Hän myös huomasi, että jäljet puuttuivat juuri niinä aikoina,
jolloin hänellä oli ollit elämässään kaikkein vaikeinta.
Tämä vaivasi häntä kovasti, joten hän kysyi siitä Luojalta:
"Luoja, kun päätin seurata Sinua, sanoit kulkevasi mukanani joka askeleella.
Nyt kuitenkin huomaan, että elämäni vaikeimpina aikoina hiekassa on vain yhdet jalanjäljet.
En ymmärrä, miksi hylkäsit minut silloin, kun Sinua eniten tarvitsin."
Luoja vastasi: "Rakas Lapseni, rakastan sinua enkä milloinkaan hylkäisi sinua.
Vaikeuksiesi aikoina, jolloin näit vain yhdet jäljet hiekassa, minä kannoin sinua."
M.R.Powers
