Aivan HUIKEA Vuosi 2009 takana! Mitä Iloa ja Valoa se onkaan tuonut tullessaan! MIKÄÄN ei yksinkertaisesti ole enää ennallaan. Entisestä elämästäni ei ole mitään muuta jäljellä kuin Musiikki, ja sekin tuntuu aivan toisenlaiselta kuin vielä reilu vuosi sitten.
En edes tiedä mistä aloittaisin, kaikki kokemani tuntuu aivan koko Universumin kokoiselta... enkä puhu nyt fyysisistä muutoksista, vaikka niitäkin kyllä on tapahtunut enemmän ku laki sallii, vaan sisäisistä muutoksista. Amman, joogan ja meditaation, nyt loppuvuodesta auenneen terveellisen, puhtaan ruokavalion, ja näiden mahdollistaman tietoisuuden laajentumisen myötä koko elämä on yhtä kirkasta Valoa, ja nautin jokaisesta päivästä niin suurella intohimolla, että luulisi ettei tällainen ole edes mahdollista. Mutta se on!
Mitä siihen tarvitaan? Itselläni kaikki lähti liikkeelle v.2004, jolloin totesin olevani tilanteessa, jossa olin niin lopenuupunut ja nurkkaan ajettu, että valoa ei yksinkertaisesti näkynyt enää missään. Olin kyllä elänyt "ulkoisesti onnekasta" elämää siihen saakka; olin "terve", olin saanut toteuttaa suurinta haavettani eli laulaa ihmisille ympäri Suomen, oli ihana koti, mies ja muutenkin "puitteet" kunnossa. Mutta silti siinä oravanpyörässä juostessa en sitten huomannutkaan missä mennään. Olin 26-vuotias ja kadottanut täysin kosketuksen itseeni ja sisimpääni.
Ensimmäisiä kysymyksiä mitä aloin suorastaan huutaa sisäisesti, olivat "Mistä hemmetistä tässä Elämässä on kyse?", "Miksi täälä ylipäätään kannattaa olla, jos kaikki on yhtä helvettiä?", "Mitä järkeä tässä räpiköimisessä ja yrittämisessä on, kun mitä enemmän yrittää, niin sitä hullummaksi kaikki vain menee?" ja "Kuka mä oikein oon???". Siinäpä sitä oli sitten pähkäiltävää. Siitä alkoi sellainen prosessi, että ajan myötä mukana meni oma minäkuva, meni ystäväpiiri, meni työt, meni talot, meni autot, meni avioliitto. Kaikki.
MUTTA samalla sen kaiken alta, jota olin kasannut ja kerännyt ympärilleni "koska niin kuuluu tehdä ja olla", alkoi paljastua todellisia puolia minusta itsestäni. Ja se ei todellakaan ollut aina kaunista katseltavaa. Rupesi paljastumaan koko se kaameus, miten sitä on elämäänsä elänyt, millä ehdoilla painanut menemään, minkä takia on mitäkin valintoja elämässään tehnyt, miten tuo ja tuo juttu on minuun vaikuttanut. Ja voi Luoja miten eksyksissä olin.
Kunnes pikku hiljaa aloin päästä jyvälle asioista. Oravanpyörästä pois hyppääminen oli sille aivan ehdoton edellytys. Että oli AIKAA itselle, ja vain itselle.
Olin monta kertaa miettinyt, että osaisikohan joku astrologi nähdä mun tähtikartasta asioita, jotka kenties hiukan helpottaisivat tätä matkaa, osaisivat antaa JOTAIN vinkkiä siitä, että missä mä oikein menen. Sitten eräänä kauniina päivänä kesällä 2005 ystäväni kertoi Anneasta, joka oli tehnyt hänelle aivan mielettömän enkelikanavoinnin. Mä olin heti että JES, nyt on mun tilaisuuteni tullut, tässä se on! Sain ystävältäni heti Annean numeron ja sainkin siitä parin viikon päähän Annealle ajan.
Annean kanavoinnin jälkeen mikään ei ole enää ollut entisellään. Ei vain ole. Ne Valon, Rakkauden ja Luottamuksen siemenet, jotka hän minuun Henkimaailman välityksellä kylvi, ovat olleet ihan oikeasti aivan ratkaiseva tekijä sille, mitä olen tänään. Tiedän, että tälläisiin juttuihin on vaikea uskoa, mutta valehtelisin, jos kertoisin jotain muuta.
Annean kanavoinnin jälkeen asioita alkoi tapahtua oikein urakalla. Ensimmäisenä suunnistin kirjakauppaan. Siihen mennessä olin lukenut pelkkää romanttista, ihanaa hömppää, mutta nyt kirjakaupassa kutsuikin joku aivan toinen osasto. Löysin itseni esoteerisen kirjallisuuden parista. Ensimmäinen kirja, jonka ostin, oli Diana Cooperin Ihanat Enkelit ja sen mukana tuli myös enkelikortit, jotka oli mun ihkaensimmäiset kanavointikortit. Nyt niitä on jo monta pakkaa, joista olen erityisen ihastunut Doreen Virtuen kortteihin. Aivan Ihania!
Luin Ihanat Enkelit-kirjaa ja itkin ja nauroin vuorotellen, niin suuri helpotus ja rakkaus valtasi sydämeni. Helpotus siitä, että hitsi, täälä maan päällä voi olla joku toinenkin tapa elää, kuin tämä jatkuva suorittamisen, ulkonäkökeskeisyyden, tasapäistämisen ja samaan muottiin tunkemisen tapa, että maailman tärkeimmät lait eivät todellakaan pyöri rahan ympärillä vaan Universalista Rakkaudesta käsin. Että ympärillämme on ihan oikeasti maailma, josta tuskin kukaan uskaltaa ääneen puhua, koska muuten leimataan "hurahtaneeksi", mutta joka olisi meille ihmisille aivan Valtava Voimavara, jos sen vain tunnustaisimme ja uskaltaisimme ottaa käyttöön! Uh, tästä mä voisin kirjoittaa tuntikausia, koska niitä kokemuksia on jo pelkästään mulla niiiiiiin paljon........ ja tiedän, että niin on Sinullakin! :)
Ihanat Enkelit-kirjan lukemisesta käynnistyi aivan valtava tähän kesään saakka jatkunut esoteeristen kirjojen ahmiminen, joka päättyi tänä kesänä Gary R.Renardin Maailmankaikkeus Katoaa-kirjaan, joka perustuu puolestaan Ihmeiden Oppikurssin elämänviisauteen. Aivan huikea kirja, jonka lopulta ahmin neljässä päivässä, kun en vain voinut irrottaa siitä otettani. Henkilökohtaiset päiväkirjamerkintänikin ovat noilta päiviltä noin 20-sivuisia, kun kirjan lukemisen myötä sitä koodia vain alkoi tulemaan niin valtavia määriä. :DD
No niin, Ihanien Enkelien jälkeen seuraava iso juttu oli se, kun osallistuin Annean ja Kirsi Grenin puolen vuoden mittaiseen Enkelienergiakoulutukseen. Samalle kurssille osallistui myös Tiina, josta tuli kurssin myötä paras ystäväni, ja jonka kanssa olemme saaneet kokea yhdessä todella voimallisia henkisiä asioita. Tiina antaa energiahoitoja ja tekee hierontoja Hyvinkäällä Luontaishoitola Viridiksessä. Viridiksessä on muuten myös yksi aivan ihana hoito nimeltään Metamorfinen käsittely. Olin Tuula Sokan hoidossa tänä syksynä tässä kyseisessä hoidossa, ja voin suositella tätäkin erittäin lämpimästi. Kyllä lähti taas sellaisia sisäisiä prosesseja ja puhdistumisia käyntiin, että ei voi muuta kuin Kiittää! Enkelienergiakoutuksen jälkeen olen myös käynyt Raila Keron Intialaisen päähieronnan kurssin sekä Kari Pauluksen Reiki1:n.
Suurimmat henkiset kokemukset ja nostot on kuitenkin tapahtuneet Äiti Amman myötä. Ammasta löydät lisää tietoa täältä ja täältä, sekä tältä mun sivulta ihan ensimmäisestä blogikirjoituksesta. Tiina oli käynyt lastensa kanssa Amman halauksessa melkein joka vuosi kun Amma on täällä ollut (tänä vuonna Amma vieraili Suomessa jo 10.kertaa). Meillä oli Amman luo yhdessämenosta puhe joitakin kertoja, muttei mitään sen tarkempia suunnitelmia. Kesällä 2008 olin kuitenkin merkinnyt jostain lehdestä päivämäärät ylös, jolloin Amma olisi Suomessa. Sen jälkeen unohdin asian. Mutta Amma ei ilmeisesti unohtanut, vaan piti tyystin huolen siitä, että löytäisin tieni Kaapelitehtaalle marraskuussa 2008.
Ennen marraskuuta törmäsin Häneen edeltävänä heinäkuuna istuessani Impulsissa Ninan käsittelyssä. Luin siinä kaikessa rauhassa Imagea, kun eteeni lävähti Von Hertzen Brothersien kolmen aukeaman haastattelu. Heti jutun alussa Mikko kertoo Äiti Ammasta, ja mä istun tuolissa kuin sähköiskun saaneena, kykenemättä liikkumaan, saatika puhumaan, ja kyyneleet vain alkaa virrata pitkin poskia, ja mä oon ihan, että MITÄ TÄÄLÄ TAPAHTUU????!!!! Siitäpä sitten lähtikin tämä ihan viimeinen matka käyntiin, josta ei ole enää paluuta, ja hyvä niin. Seuraavaksi aloin ahmimaan veljeksien musiikkia, ja kävin katsomassa heitä Kuntsalla. Sen(kään) reissun jälkeen ei sitten mikään ollut enää ennallaan. Hyvä että kotiin pääsin, leijui varmaan kahden metrin korkeudella maan pinnasta, ihan pilvessä, ei mitään kosketusta todellisuuteen. Amma oli tullut.
Siitä parin viikon päästä Amma tulikin sitten Kaapelille. Olin kävelemässä Ruoholahden metrolta Kaapelille, kun puhelimeni lipesi kädestäni ja tippui maahan. Nostin puhelimen käteeni ja meinasin soittaa ystävälleni, että tulossa ollaan. Mutta puhelin oli mennyt täysin mykäksi. Ei toiminut viestit, ei kalenterit, ei puhelinnumerot, ei mitkään. Tajusin siinä paikassa, että jahas, NYT mennään. Tästä lähtien mulla ei olisi enää mahdollisuutta säätämällä säätää itse asioitani, vaan nyt olisi aika ottaa oma intuitio käyttöön, luottaa johdatukseen.
Kaapelilla Hän sitten vyörytti sellaisen määrän Pyyteetöntä Rakkautta sydämeeni, että suorastaan luulin, että kuolen siihen paikkaan. Siis kertakaikkiaan meinasin tukehtua ja tikahtua ja vyöryin täysin yli ihan joka tasolla. Olin niin kyllästetty Rakkaudella ja Valolla, että olin haljeta Kiitollisuudesta ja Onnesta. Ei sellaista pysty järjellä käsittämään. Siitä viikon päästä mulla oli jo lentoliput kädessä Intiaan, ja siitä vajaan kahden kuukauden päästä olin jo ashramissa Amman luona.
Olin tullut Kotiin.
Nyt on sitten matkustettu sellaisessa virrassa, sellaisilla tasoilla, joita en ole koskaan tiennyt olevan olemassakaan. Mutta näin vain on. Amma alkoi puhdistaa mun Elämää ja Mieltä sellaisella vauhdilla, että hyvä että olen perässä pysynyt. Egoa on koulittu ronskein ottein ja kaikki loppukin turha on tippunut elämästä pois. Mutta samaan aikaan on opetettu Nöyräksi ja Kiitolliseksi, ihan konkreettisin keinoin. Eilen esimerkiksi lensin keskellä Seinäjoen S-Markettiä hienossa kaaressa kivilattialle täysin rähmälleni. Ego oli koko päivän kuiskutellut korvaani asioita, jotka saisivat ylpeyden nostamaan päätään. Olin sen kyllä alitajuisesti tiedostanut, mutten tuonut tähän päivätajuntaan. Joten siitäpä tehtiinki sitte loppu saman tien. Jos ei neiti muuten tajua, niin pistetään se rähmälleen. Nice! Eipä ollut ensimmäinen kerta. Sama nimittäin tapahtui heti sen jälkeen, ku olin ekan kerran tullut Intiasta Amman hoivasta tammikuussa! Mutta perille meni silloin ja perille meni nytkin!!! :D Tosin voisivat ehkä hiukan hellemmin kohdella! No, mitään ei sentään mennyt rikki enkä vahingoittanut ketään lennollani. Mitä nyt silmäkulma ja leuka ja huuli paisui ja olin shokissa seuraavat pari tuntia, mutta hengissä selvittiin.
Ekan Intian reissun jälkeen myös meditaatiosta tuli ihan joka päiväinen rituaali ja jo seuraavalla viikolla paluuni jälkeen löysin itseni Shantin joogan alkeiskurssilta. Jooga on kyllä ollut aivan mahtavaa!! Vaikken mäkään nyt mikää himojoogaaja oo, enemmän se on sellasta kevyttä jumppamaista joogaa mitä mä kotona teen, mutta kun olen tehnyt sitä kuitenkin päivittäin, niin voi jee, miten on kaikki kroppakivut ja -säryt hävinneet ku tuhka tuleen! Ja siinä samalla tulee ihan automaattisesti rauhoitettua mieli, keskityttyä tähän hetkeen ja tulee näin voimistaneeksi omaa intuitiotaan. Nyt kun olen vielä löytänyt loppuvuodesta tieni Navadinan SIMPLIFY TO SUPER-ravintokurssille, niin alkaa olla tuo ravintopuolikin hallussa. Ihan mieletöntä on ollut omissa nahoissaan tuntea, miten valtava ero on sillä, syökö perusruokaa vai puhdasta luomuruokaa. Olin ehtinyt tutustua tähän kevyempään ruokavalioon noin kuukauden ajan ennen joulua, ja kun sitten jouluna söi pari päivää normiruokaa, niin ero oli kyllä huikea. Siis lähinnä siinä, miltä olo ja kroppa TUNTUI. Ja toki esim.joogaaminen on kevyempää ja helpompaa, kun ruokavalio on puhdas ja kasvispainotteinen. Olen lisännyt ruokavaliooni myös muutaman superfoodin, esim.vehnäorasta, spiruliinaa ja gojimarjoja, ja on kyllä mieletöntä, miten ne puhdistavat kehoa, saavat aineenvaihdunnan liikkeelle. Lisää tarkempaa tietoa näistä saat esim.juuri Navadinan sivuilta. Heidi on todella innostava kirjoittaja ja aivan loistava esimerkki siitä, miten omilla valinnoilla ja tietoisuuden lisääntymisellä saa hurjia muutoksia elämässään aikaan.Nyt en malta odottaa, mitä huikeaa Vuosi 2010 tuo meille kaikille tullessaan! Toivon sinulle sylikaupalla Iloa ja Valoa ja Rohkeutta kuunnella sisintäsi, tehdä juuri niitä valintoja, joita Sydämesi pyytää. Kerran kun sille tielle uskataudut, niin loppu sujuu kuin itsestään. Tarvitaan vain hiukan Luottamusta ja Uskoa siihen, että Elämä kyllä kantaa, jos me vain uskallamme ottaa sen kaiken Runsauden vastaan, mitä Maailmankaikkeudella on meille antaa!
Iloa ja Valoa!
Deepthi
