30.11.2009
On tää elämä kyllä varsin mahtavaa!! :DD Oon ollu nyt viis päivää reissussa, ja joka päivä tapahtuu aivan mielettömiä asioita!! Siis jo pelkästään tämä päivä oli hengästyttävä. Olin menossa Rautalammille pitämään joulukonserttia kirkkoon. Hain Jounin, säestäjäni puolen päivän aikaan Roihuvuoresta. Ajelimme ihan hyvää vauhtia kohti Rautalammia, meikällä kun on aika raskas kaasujalka...
Mut koko matkan oli olo, että tässä jutussa on nyt kyllä jotain mätää, että ihan niin ku kaikki ei olisi ihan kunnossa. Pysähdyimme kolmen aikaan iltapäivällä Lievestuoreen Shellille syömään ja klo:15.20 aloin tarkistamaan meilistä paikan yhteystietoja varmistaakseni, että kirkossa on ovet auki ja pääsemme laittamaan äänentoistoa paikoilleen. Järkytyksekseni huomasin, että ei hyväjumala, konsertti alkaa klo:16!!!!!!! Ei muuta kuin soitto paikanpäälle, että me ollaan vielä 80km:n päässä, eikä ehditä millään ajoissa paikanpäälle, saatika että ehdittäis jotain omia kamoja sinne pystyttää!!!! Ja kirkko oli kuulemma jo täynnä väkeä!!!! VOI AMMA!!!!!!!!!!!! :DDDD
Mutta Rautalammin päässä ottivat asian onneksi huumorilla, he hälyttivät paikan päälle pari tyyppiä, jotka kytkivät meille kirkon äänentoiston kondikseen ja paikallisen pianistin, joka soitti konsertin alkuun vartin verran joululauluja! Meikä painoi toises pääs kaasun kaakkoon ja oltiin ku oltiinki paikanpäällä neljältä, vaihdettiin vauhdissa vaatteet, pistettiin kuontalo kondikseen ja avot, eka laulu kajahti ilmoille klo:16.10!!!! :DD
Koko matkan rukoilin, että emme aja kolaria, ei tule poliiseja vastaan, eikä mikään hirvitys hyökkää tielle. En tiedä millä armolla meidät kiidätettiin perille, mutta aivan uskomatonta on, että pääsimme ehjänä Rautalammille, emme myöhästyneet tuon enempää ja että konsertti oli vielä kaiken lisäksi aivan Ihana!! <3 Laulaessa oli vain ihan mieletön rauha ja kiitollisuus sydämessä.
Mutta HUHHUH, ei tuollaista kyllä soisi kellekään tapahtuvan! Vaikkei nyt mistää maailmanlopusta ollutkaan kyse, niin kyllä se sydäntä kylmäsi, että ihmiset on ihan oikeasti tulleet virittäytymään joulun tunnelmaan, maksaneet konserttiin lipun ja sitte minä ääliö olen noin rajusti myöhässä!!!! Minä kun olin varannut valmistautumiseen kolme tuntia aikaa.... No mutta, loppu hyvin kaikki hyvin, kiitos Suojelusenkeleiden!
Nyt on sitten lähes yhtä eksoottinen meininki: ollaan Jounin kans Konnevedellä hotellissa, jossa ei ole ketään muita asiakkaita!! Aika aavemaista... Huomenna ja tiistaina vielä konsertit täällä, toivottavasti tällä kertaa paremmalla onnella. Ainakin olemme jo paikalla, se on hyvä alku!! :D
***
Olen myös saanut uuden ystävän. Sillon pari viikkoa sitten (onko siitä niin kauan, vai vähemmän..?? en kykene muistamaan) kun Maria!:ssa oli vieraana Olli Posti, niin löysin hänen sivujen kautta Heidi Kallosen Navadinan sivuille www.navadina.net ja Quinoaa!-blogiin. Heidin ajatuksia luettuani tuntui, että luen OMIA AJATUKSIANI, hän kertoi juuri niistä kokemuksista, joita itselläni on ollut viimeiset pari vuotta!! Koko kehon ja mielen valtasi huumaava hyvänolon tunne: NYT OLEN OIKEILLA JÄLJILLÄ. Samaisena yönä laitoin vielä Heidille viestiä, että haluaisin tulla hänen ayurvediseen kehotyyppianalyysiin. Heidin vastasi heti seuraavana päivänä ja sain ajan nyt menneen viikon torstaille.
Heidi aloitti analyysin haastattelemalla mua ja kertomalla ayurvedisen kehotyyppianalyysin taustaa. Asia oli itse asiassa yllättävänkin tuttua lähinnä sen takia, että olen saanut läheltä seurata amma- ja luontaishoitaja-ystävieni luomuruokatottumuksia, nähnyt, että on olemassa toisenlaisenkin, puhtaan ruoan ruokavalio ja toisenlainen, luomumpi tapa elää, mitä ehkä valtaväestöllä on. Tuntui, että kaikki mistä Heidi puhui, oli jollain asteella lähtenyt minussa jo parin viime vuoden aikana käyntiin, en vain osannut aavistaa, että "tyypilleni" olisi joku yksi yhteinen nimittäjäkin: Vata. Se on minun kehotyyppini ja sille on luontaista tietyt asiat. Ja kun Heidi ne luetteli, oli kuin hän olisi lukenut mua kuin avointa kirjaa.
Kehoni on viimeisen vuoden aikana muuttunut ulkoisesti valtavasti (vielä pari vuotta sitten painoin 58kg, tänä syksyllä pahimmillaan 69kg, nyt 66kg). En tiedä mikä kiloja on tuonut, itse arvelen, että varmasti ainakin erot ovat siihen vaikuttaneet, mutta ihan varmasti myös se, että elämäni on viimeisen vuoden aikana muuttunut muutenkin täydellisesti - parempaan. Ironista siis on, että samalla, kun sisäinen onnellisuus on kasvanut 100%:sti, niin tyytyväisyyteni ulkoiseen olemukseeni on romahtanut pohjalukemiin. No, joku voi sanoa, että eihän 69kg paljoa ole, mutta kyllä se on aivan järkyttävää silloin, kun on tottunut itseensä noin 60 kiloisena, voin vakuuttaa. Olen liikkunut saman verran kuin ennenkin, mutta ruokahalu on kyllä lisääntynyt vuoden aikana.
Mutta jos tästä nyt jotain hyvää voidaan hakea, niin ensimmäistä kertaa elämässäni olen alkanut kiinnittää huomiota ruokavaliooni. Kesään 2008 saakka olin saanut syödä ihan mitä vaan, ja mikään ei näkynyt kropassa. Mutta 30 täytettyäni, kaikki oli toisin! :D Sen jälkeen IHAN KAIKKI on alkanut näkymään, ei voi mitään. Senpä takia olen alkanut seurata tarkemmin, että minkä olon mikäkin ruoka mulle tuo.
Tammikuun lopussa kun tulin Intiasta inhosin itseäni aivan yli kaiken, painoa oli se 69kg. Päätin siltä istumalta jättää pastat ja riisit ja valkoisen vehnän pois ruokavaliostani. Se toi jo huomattavasti kevyemmän olon. Nyt kesällä koitin hiilaritonta, ja silloin tuntui, etten painanut kyllä yhtään mitään! Paino oli alimmillaan 65kg. Mutta sitten repsahdin taas uudestaan.
Kun nyt lokakuussa tulin taas Intiasta, päätin noudattaa järkevämpää ruokavaliota. Jätin pastan, riisin, vehnän ja lisätyn sokerin lisäksi varsinkin ruisleivän pois ruokavaliostani. Nyt olen huomannut, että se ruisleipä onkin mulle kaikista pahin vihollinen, joka tuo aivan älyttömän turvotuksen. Olen erittäin huono kokkaamaan ja koko tähän astisen elämäni olen elänyt nimenomaan ruisleivällä. Mutta yllätys yllätys, leivän jättäminen ei ollutkaan mikään big deal, niin kuin ei ollut pastankaan, vaikka se on ollu ihan mun lemppariruokani!
Intiassa mulla kuitenkin oli jo sellainen olo, että haluaisin tuollaiseen ayurvediseen analyysiin, että tietäisin varmasti, mikä mun kehotyyppi on, mitä ruokia tämän kehotyypin pitää välttää ja mitä lisätä, millaisella tyylillä ylipäätään elämää elää, että siinä pysyisi hyvä tasapaino.
Toki intuitiivisesti osaa hyvin pitkälti päätellä, että mikä on itselle hyväksi ja mikä ei. Kyllä keho sen kertoo kysymättäkin. Mutta tällainen herkuttelija kuin minäkin olen, niin voi Luoja miten sitä ääntä on välillä vaikea kuunnella, vaikka TIETÄÄ, että seuraavat neljä päivää on kehossa aivan kamala olo, kun on vetänyt sen lakritsipussin mahaansa.... uuuhhhh....
Myös sen huomion olen tehnyt, että isän luona oli helppo pitää itsensä ruodussa (asuin siis isän luona huhti-marraskuun, kun kirjoitin uutta levyä). Tai siis ylipäätään, kun asuu jonkun kanssa saman katon alla. Yksin asuessa hain lohtua yksinäisyyteen nimenomaan syömisestä. Se on ihan kumma juttu!!!
Amma on joka tapauksessa herättänyt mussa Rakkauden Elämää, sekä muita että Itseäni kohtaan, ja välillä ajattelen, että tämän kropankin on pitänyt muuttua, että alan pitämään siitä parempaa huolta. Tähän mennessä olen koko elämäni ottanut kehoni itsestään selvyytenä, mutta tämä kaikki on jälleen kerran riisunut multa yhden egon kehittämän naamion pois. Jos "edellisessä elämässäni" olenkin antanut palaa kehoni kustannuksella ja käyttänyt sitä "hyväkseni", niin tämä kaikki on pakottanu mut tarkastelemaan käyttäytymistäni silläkin saralla uudestaan, ja saanut tunnustamaan, että en osaakaan rakastaa itseäni niin pyyteettömästi, kuin olen kuvitellut.
Heidin tekemän uskomattoman paikkaansapitävän kehoanalyysin jälkeen olen energiaa täynnä! Olen jo viimeisen kuukauden "tietoisen syömisen" aikana osannut tehdä asioita intuitiivisesti oikein. Olen esimerkiksi siirtynyt puuro&hedelmä&tee-aamupalaan, joka on tuntunut kehossa aivan mielettömän hyvältä! Kuinkas ollakaan, että testistä paljastui, että Vatalle suositellaan nimenomaan esim.juuri puuroa! Voisin nyt luetella tähän vaikka ja mitä Vatan ominaisuuksia, mutta saatte lukea niitä Heidin sivuilta lisää.
Mutta NYT viimein asiaan: Mulle tuli Heidin tapaamisen jälkeen vahvasti sellainen olo, että en ollut viimeistä (enkä ensimmäistäkään!! ;) ) kertaa hänen kanssaan tekemisissä, että kaikki tuo tieto, mikä hänellä on tästä upeasta asiasta, eli KEHOTYYPIN TUNNISTAMISESTA JA OPPIMISESTA SEN PERUSTEELLA LUOMAAN ITSELLEEN TERVEEN, LUONNONMUKAISEN, ENERGISEN ELÄMÄN, on erittäin tärkeää asiaa, ja että sitä tietoa pitäisi saada jaettua muillekin ihmisille!!!! Kun sitten tätä asiaa hänen luotaan Helsinkiin ajaessani mietin, niin kun perille päästyäni avasin tietokoneeni, niin Heidi oli lähettänyt mulle TÄSMÄLLEEN samoilla ajatuksilla meilin, että MEIDÄN PITÄISI TEHDÄ JOTAIN YHDESSÄ!!! Kyllä, maailmankaikkeus tekee taas taikojaan! :))) Mikään ei ole sattumaa.... Vastasin Heidin meiliin välittömästi KYLLÄ, olen messissä!!!
Eli tässä ollaan: minä osallistun Heidin 10 viikkoa kestävälle SIMPLIFY TO SUPER-Ravintokurssille, ja lupaan kirjoittaa tänne rehellisesti kaikki repsahdukseni... ja onnistumiseni! :))))
Olen toivonut, että osaisin luoda itselleni terveen elämän, ja olen intuitiivisesti lähtenyt sille tielle viitisen vuotta sitten. Luontaishoitoystävieni myötä en oikein jaksa enää uskoa perinteiseen lääketieteeseen, vaan olen pikku hiljaa kallistumassa homeopatian puoleen. Luomuystävieni kasviskokkauksia nautittuani olen myös alkanut kyseenalaistamaan perinteistä lautasmallia ja kääntymässä kevyemmän, puhtaamman ruokavalion puoleen. Viimeisen viiden vuoden aikana olen myös alkanut hakeutumaan hitaamman ja hiljaisemman elämän pariin, jonka johdosta olen viimein päätynyt asumaan luonnonhelmaan Pohjanmaalle. Amman vaikutuksista tietenkään puhumattakaan.... Ja nyt tuli sitten Heidi, joka auttaa mua saamaan palasiani paikoilleen, KIITOS, KIITOS, KIITOS!!! <3
Kunhan saan joulukonsertit tiistaina pulkkaan, niin tulevalla viikolla aloitan Uuden, Puhdasruokavalioisen Elämän. Se alkaa noin 3-4 päivän paastolla, huiihhh!! En ole koskaan paastonnut, joten tästä tulee mielenkiintoista!! Pitäkää peukkuja, koska niitä tulen varmasti tarvitsemaan!!!!
Om Shanti!
Deepthi
